CATEGORIES

Kodin suomalainen sydän

20.1.2021

*Kaupallinen yhteistyö Keittiömaailma, Cosentino ja Ylämaan Graniitti*

Vuosi on vierähtänyt siitä, kun aloitin uuden kotimme keittiön suunnittelun. Se oli projektina suhteellisen helppo, sillä olimme jo yli vuosikymmenen haaveilleet klassisesta ja puhtaan valkoisesta keittiöstä. Täten meillä oli hyvin selkeä visio lopputuloksesta. Meille keittiö on kodin sydän. Paikka, minne kaikki kerääntyvät arjessa kuin juhlissa ja missä vietetään valtavasti aikaa. Tärkeintä meille oli toiminnallisuus. Arki kolmen pienen lapsen kanssa tuo omat vaatimuksensa. Tässä vanhassa postauksessa (CLICK) kävin läpi itse suunnitteluprosessia. Nyt näin vuoden jälkeen käyn läpi asioita ja valintoja, jotka olivat erityisen onnistuneita. Mitä taas vaihtaisin tai miettisin uusiksi jos voisin?

Keittiökaapit ovat Saara-mallia. Väriksi valikoitui puhtaanvalkoinen sävy nimeltä Huurre. 

Uutta keittiötä valitessa minulle tärkeä arvo oli kotimaisuus. Päädyin valitsemaan muutaman vaihtoehdon parista lopulta Keittiömaailman. Ilokseni pääsin paikan päälle heidän tehtaalle Lahden kupeeseen katsomaan kun meidän keittiömme valmistui suomalaisten osaajien käsissä. Kulunut vuosi varsinkin on korottanut suomalaisen suosimisen tärkeyttä. Kun suosit suomalaista ylläpidät työpaikkoja ja kotimaista osaamista.

Vaikein päätös?

Minulle keittiön ulkonäkö ja toiminnot olivat hyvin selkeät. Olinhan unelmoinut isommasta avarasta keittiöstä jo monet vuodet perheeni kasvaessa. Prosessin vaikein päätös oli kuitenkin keittiötason valinta. Ei siksi että olisi ollut vaikea löytää hyvää, vaan siksi että upeita vaihtoehtoja oli niin monia. Puntaroin kuuden eri vaihtoehdon välillä: Dekton Bergen, Dekton Natura 18, Dekton Opera, Dekton Entzo, Dekton Arga ja Silestone Calacatta Gold olivat mielittyni ja valinnanvaikeus oli vahvasti läsnä. Kävin muutamaankin otteeseen Cosentinon varastolla Vantaalla katsomassa kivilaattoja kokonaisuudessaan (sillä mallipalasta näkyy vain pieni osa koko upeutta). 

 

Rakennusvaihe

Vertailin koepaloja uuden keittiön tilassa niin keino- kuin luonnonvalossa. Koska keittiö oli hyvin valkoinen mietin alkuun haluavani työtasoon kontrastia ja elävää pintaa. Mutta koska keittiö oli osa hyvin avonaista tilaa ja sinne oli suora näköyhteys niin ruokapöydästä kuin olohuoneesta, totesin että haluan kokonaisuudesta mahdollisimman rauhallisen ja ajattoman. Lopulta sain vaihtoehdot rajattua Dekton Entzon (kuvassa alarivissä toinen vasemmalta) ja Silestone Calacatta Goldin (kuvassa alarivin oikimmainen) välille. Pidin kovin Dekton Entzon lämpimistä sävyistä, mutta koska sen pinta oli hieman rosoinen, jäin miettimään sen äänimaailmaa. Jo koepalan kanssa huomasin, että viinilasin liikuttelu sen päällä toi aavistuksen raapivan äänen. Täten päädyin kaikista neutraalimpaan vaihtoehtoon: Silestone Calacatta Goldiin. Näin vuoden jälkeen totean sen olleen meille ihan paras ratkaisu. Läheltä pinta näyttää kauniin elävältä, mutta isossa avoimessa tilassa se ei kuitenkaan pomppaa ikävästi esiin. 

 

Jälkeen

Mitä muuttaisin?

Näin vuoden jälkeen olen edelleen niin valtavan tyytyväinen keittiöön. Se on kauniin raikas ja ennen kaikkea hyvin toiminnallinen. Ainut asia mitä olen kaivannut on isompi jääkaappi. Poikien kasvaessa olen huomannut että kaipaisin maidoille yms. lisää kylmätilaa. Vaikka omamme on sisältä reilu 50cm leveä ja 165cm korkea ja täten ihan kunnon kokoinen jääkaappi, tuntuu silti että hieman isompaan jääkaappiin olisimme voineet vaihtaa. Päädyin kuitenkin pitämään vanhan jääkaapin enkä edes tuolla hetkellä osannut ajatella vanhan vaihtoa. Unohdin myös lisätä oman ohuen vetokaapin mausteille. Se olisi ollut kätevä sijoittaa heti esim. lieden alle vedettäväksi, mistä näkisi suoraan missä on mikäkin. Tämä kuitenkin on tässä keittiössä ratkaistu sillä, että lieden takana olevasssa yläkaapissa minulla on pieni laatikko, mihin olen erikseen mausteet lisännyt ja nimikoinut.  Kun alan maustaa ruokaa nostan maustelaatikon vain lieden viereen.

Mihin olen ollut tyytyväisin? 

 Kaikista tyytyväisin olen sen raikkaaseen ulkomuotoon, isoon upeaan saarekkeeseen (135cm  x 316cm) jonka ympärille mahtuu isompikin sakki kokkaamaan kun on paljon laskutilaa, maksimoituun säilytystilaan (yläkaapit minne mahtuu vähemmän käytetyt kodinkoneet, tarjoiluastiat yms) sekä tuohon ihanaan aamiaiskaappiin, minne saan kaikki kodinkoneet piiloon, sillä keittiömme on tosiaan hyvin avointa tilaa olohuoneeseen asti ja meidän keittiössä ei ole kulmia joiden uumeniin esim paahtimen voisi kivasti piilottaa. Olen myös erittäin tyytyväinen että sijoitin mikron alas, jonka läheisyyteen laitoin myös pienen laatikon missä on kaikki lasten käyttämät astiat. Näin pystyn tässäkin asiassa kannustaa poikia omatoimisuuteen kun asiat eivät ole heidän ylettymättömissä. 

Olemme rakastaneet tätä keittiötä. Sen ympärillä tehtiin joulun ensimmäiset piparit koko perheen voimin, esikoinen tekee läksynsä samalla kun teen hänelle välipalaa koulun jälkeen, kavereiden kanssa päädytään usein saarekkeen baarituoleille viinilasi kädessä ja sen ympärillä elämä tapahtuu. Ehdottomasti kotimme suomalainen sydän.

Vuoden parhaat

18.1.2021

Ennen kuin lähden maalailemaan tämän vuoden tavoitteita ja suunnitelmia, otan ihan pienen hetken heijastellakseni viime vuotta. Mitä hyvää viime vuodessa oli? Tai mitä haasteita koronavuosi eteemme asetti?

1.Suosikkiruoka
Minun on hyvin vaikea miettiä yhtä suosikkiruokaa. Tykkään yleisesti tehdä hyvin tavallista kotiruokaa ja vielä mieheni kanssa yhdessä koko perheelle. Mutta jos miettii niitä muutamia hetkiä viime vuonna kun lapset olivat illan hoidossa ja saimme syödä mitä vain niin teimme mieheni kanssa melkein aina tapaksia. Härkätartar, manchegotoastit, pimientos de padron, patatas bravas sekä niiden kanssa nautittu pehmeän pyöreä punaviini olivat kyllä meidän suosikeita. Resepti täällä.

2.Suosikkisarja
Monia. Ehkä suosikkini oli viime vuonna Rahapaja, mitä katsoimme yhdessä mieheni kanssa Netflixistä.

3.Tärkein saavutukseni viime vuonna?
Kun ostimme unelmiemme kodin.

4. Mitä opin viime vuonna?
Työ ei tekemällä lopu. Olen tietoisesti oppinut ottamaan rauhallisemmin ja otin esim nyt jouluna kunnon loman. Minulle tämä ei ole helppo asia vaan omia jatkuvia kipukohtia ollessani äärimmäisen tunnollinen ja vaativa itseäni kohtaan. Aina pitäis pitäisi pitäisi. Opin, että ei muuten aina pidä!

5. Millä kolmella adjektiivilla kuvailisin viime vuotta?
Ailahteleva, pysäyttävä, onnellinen

6. Haaste jonka selätin viime vuonna?
Monilla varmastikin koronavuosi ollut itsessään se suurin haaste. Ehkä haasteellisinta oli tasapainotella keväällä oman työn, esikoisen kotikoulun ja kahden kotona olevan päiväkotilaisen viihdyttämisen kanssa. Kiitos äidin skype-avun selvittiin siitä tosi hyvin.

7. Mikä oli vaikeinta tänä vuonna itselle?
Vaativuuden tunnelukko on minulla vahvana ja minun on kovin vaikea sallia itselleni täyttä tekemättömyyttä. Koko ajan PITÄISI tehdä jotain. Minulla on to do listoja joita suoritan vauhdilla päivittäin. Työ ei kuitenkaan tekemällä lopu. Vaikeinta on ollut sallia itselleen väsymys ja tekemättömyys.

8. Milloin nauroin eniten?
Hyvin todennäköisesti mieheni kanssa lastemme eri letkautuksille. Viimeisimpänä nauroin suureen ääneen kun 4-vuotiaamme yht’äkkiä huuteli takapenkillä Joey maiseen ääneen: “How u doin?”

9.Suosikkiasu
Tänä vuonna tullut eniten käytettyä erilaisia oloasuja. College-vaatteita, joogahousuja ja kashmiria on ollut useimmiten päällä. Varmaan suosikkini oli kokovalkoinen asu, jonka olen ostanut Hennesiltä. Kestänyt kovaa kulutusta sekä monia kymmeniä pesukertoja. Olen käyttänyt sitä kotona kuin myös kesällä kaupungilla. Toimi oikein kivasti esim mustan hiuspannan, mustan laukun ja mustien korkeakorkoisten sandaalienkin parina. Talvikuukausina Balmuirin kashmirvillaiset oloasut ovat olleet suosikkeja – ne vain tarvitsevat huomattavasti enemmän huoltoa kuin colleget.

10. Vuoden paras muisto?
Kesällä koronatilanteen ollessa parempi uskalsimme kutsua takapihalle pari ystäväperhettä juhlimaan meidän kahden vanhimman pojan syntymäpäiviä. Oli ihanaa kun sai elää hetken normaalimpaa arkea. Sää oli niin aurinkoinen ja lämmin. Oli ihana katsoa lasten iloisia polkuhetkiä poreammeessa sekä leikkejä takapihan nurmella. Oma piha on ollut niin valtavan tärkeä meille – erityisesti tänä vuonna. Ja olemme olleet niin äärimmäisen tyytyväisiä kun laitettiin se heti kuntoon – ollut niin toimiva lisä arjessamme!

12. Mitä kirjoja luin viime vuonna?
Maaret Kallion Voimana Toivo, Suon Villi Laulu, Eeva Kolun Korkeintaan vähän väsynyt, Pirjo Suhosen Onnellisten lasten salaisuudet sekä Jari Sinkkosen Onnellinen lapsi. En ole niinkään ehtinyt lukea – vaan olen enemmänkin kuunnellut Book Beatista samalla kun esim. käsittelen kuvia tai olen ollut kävelylenkillä.

13. Suosikkibiisi
Jokaiseen tunnelmaan on omansa. Tykkään kuunnella arjessa paljon erilaisia akustisia versioita eri hittibiiseistä sekä pelkällä pianolla soitettuja kappaleita. Hyvälle tuulelle tulen Beyoncen Mi Gente biisistä. Täysin uusi laulaja jonka löysin viime vuonna ja jonka hellän herkkään ääneen ihastuin oli norjalainen Ingebjor Bratland.

14. Paras ostos?
Uuden keitiön lisäksi takapihamme tekonurmi. Lisäävät molemmat hurjasti arkemme toimivuutta kolmen lapsen kanssa.

15.Suosikki sisustusostos?
Rakastan eteisemme aulan näyttävää kattolamppua jonka ostin Zarrosta. Sopii siihen paremmin kuin hyvin.

16. Vuoden vallitsevin tunne?
Ehdottomasti kiitollisuus. Se on koko ajan ollut läsnä vaikka muuten koronavuonna tunteet ovat heitelleetkin luottavaisesta huoleen.

17. Vuoden ihanin saamani lahja?
Mieheni osti minulle syntymäpäivälahjaksi toivomani lattiapesurin :D Näin ne omat toiveet ja kiinnostuksenkohtete muuttuu :D Myös isäni ja äitipuoleni ostama kultainen kynttilälyhty oli upea löytö ja ajatuksella tehty lahjahankinta.

18. Mitä muuttaisin viime vuodessa?
Korona on ehkä liian selkeä vastaus. On se tuonut elämäämme hyvääkin. Olisi ollut ihana kutsua enemmän ystäviä kylään. Toivottavasti tänä vuonna.

19. Milloin olen ollut mukavuusalueeni ulkopuolella?
Rakennushommat eivät ole alue josta tietäisin paljoa. Siksi mieleen tulee hetki kun yritin isoilla rautasaksilla leikkaa k-raudan takapihalla sopivan kokoista 2mx4m kokoista rautakehikkopalaa takapihamme terdelle. Ei ehkä muuten vaativa tehtävä mutta kun leikkaus piti tehdä reilu 2 metrin korkuisen rautakehikkokasan päällä jäätävässä kaatosateessa niin olo ei ollut luottavaisin :D

20. Suosikkiharrastus?
Tykkään tenniksestä, ratsastuksesta ja laskettelusta… en osaa valita suosikkia. Tällä hetkellä laskettelu kun poikammekin ovat siitä niin innostuneet. Ihana koko perheen harrastus.

21. Miten huolehdin omasta hyvinvoinnista?
Olen huomannut että aivan liian vähän pidän huolta fyysisestä hyvinvoinnista. Henkinen hyvinvointi itsellä perustuu pitkälti ystävien kanssa keskusteluihin ja perheen kanssa yhteiseen ajan viettoon, mutta tänä vuonna yksi tärkeimpiä tavoitteitani on fyysisen hyvinvoinnin parantaminen.

22. Mistä olen ollut viime vuonna kiitollinen?
Ensinnäkin perheestä ja siitä, että me olemme aina viettäneet paljon aikaa yhdessä ja viihdymme keskenämme enemmän kuin hyvin. Toiseksi viihtyisästä kodista. Kolmanneksi siitä että on töitä ja että niitä voi tehdä kotoa käsin. Neljänneksi mutta ei suinkaan viimeiseksi, olen kiitollinen terveydestä.

Pian hahmottelen kanssanne alkanutta vuotta. Mitä suunnitelmia minulla on sisällön suhteen? Mitä te toivoisitte enemmän? Millaisia sisustusprojekteja minulla on suunnitteilla? Niistä pian lisää.