Ota vastuu tunteistasi ja voit aina valita reaktiosi
5.4.2022Viikko sitten tapahtunut surullisen kuuluisa välikohtaus Will Smithin ja Chris Rockin välillä Oscareissa kiteytti aiheen jota mietin usein, sillä valtaosalla meistä on paljon työn saraa sen osalla: Nimittäin vastuun kantaminen omista tunteistamme. Tämä on aihe, mitä käsittelen myös omien lasteni kanssa päivittäin. Miten helppo onkaan syyttää toista ihmistä tai ulkoisia tapahtumia omista vaikeista tunteista. Hyvin usein syytämme toisia esimerkiksi omasta suuttumuksesta, ärsytyksestä tai pelon tunteista. Mutta tämä on harvemmin kannattavaa, koska tällöin hoidat vain tilanteen seurausta – et syytä.
“Taking responsibility for your own emotions is one of the most empowering steps we can take. While other people can do or say things that trigger emotions within us, what happens next is our own responsibility. When we do this we are taking responsibility of our own happiness.”
Mitä tarkoitan? Otetaan esimerkiksi paljon puhututtanut Oscar moukarointi. Chris Rock vitsaili Will Smithin vaimon sairauden kustannnuksella. Sairaudet ovat lähes aina hyvin arka ja kipeä asia niin sairastavalle kuin heitä läheisesti koskettaville. Ymmärrän täysin Will Smithin suuttumuksen. Tämän jälkeen hän toimi hetken mielijohteesta. Nousi ylös, löi Chris Rockia ja sen jälkeen vielä kirosanojen siivittämänä käski miestä pitämään hänen vaimonsa nimen poissa suustaan.
Tämä johti siihen, että kaikki puhuivat tapahtuman seurauksista – eli lyönnistä ja väkivallan käyttämisestä ratkaisuna, joka suorastaan tuntuu aivan kivikautiselta. Jos tilanteen olisi hoitanut toisella tapaa, moni illan tärkeä aihe ei olisi vajonnut moukaroinnin alle.
“We can not control what happens. We can not control the behavior of others. But we can always choose how we respond.”
Mutta mitä jos tapahtuneen sijaan Will Smith olisi noussut lavalle, pyytänyt mikin ja sanonut että “Vaimoni sairastaa alopeciaa ja on avoimesti kertonut sen olevan hänelle vaikeaa. Hän on kaikesta huolimatta äärimmäisen vahva nainen ja kaunein olento maailmassa, mutta en voi hyväksyä hänen tuskaansa käytettävän komediana. Kiitos.”
Tässä tapauksessa Smith olisi varmaankin saanut suuret aplodit yleisöltä. Myös hänen oma Oscar-voittonsa ei olisi saanut tummaa varjoa ylleen. Omalla reagoinnilla on valtavan suuri vaikutus seuraukseen. Sanoilla olisi ollut paljon voimakkaampi vaikutus. Jos näin olisi tapahtunut, lopputulos olisi ollut se, että puhuisimme tapahtuman syistä emmekä seurauksista. Mitä on sopivaa käyttää huumorina / viihdykkeenä? Mikä menee yli?
“Life is 10% what happens to us and 90% how we respond to it”
Tartuin tähän aiheeseen koska vain yhden päivän sisään mahtuu kymmenittäin tilanteita, joista olisi helppo syyttää jotakuta toista. On siksi tärkeää ymmärtää omia tunteitaan ja sitä kautta myös osata kontrolloida niitä. Nämä ovat erittäin hyödyllisiä tunnetaitoja, joita on tärkeä opetella pienestä pitäen. Kolmen lapsen äitinä harva se päivä lapseni vääntävät jostain asiasta ja saan olla auttamassa heitä heidän tunteittensa kanssa. Tunteiden sanoittamista riittää päiviin niin paljon, että se käy usein jopa raskaaksi. Toistoa, toistoa ja toistoa. Tilanne ei ratkea sillä, että syytetään sokeasti veljeä siitä omasta epämukavasta tunteesta. “Tönäisin koska toi ärsytti.” Muiden syyttelylle olen suorastaan allerginen. Yritän kannustaa lapsiani miettimään miten itse olisi voinut toimia toisin sen sijaan, että kiljuen vaatii sitä toiselta. Haluan, että lapsemme oppivat kantamaan vastuuta omista tunteistaan ja ymmärtämään monia erilaisia vaihtoehtoisia toimintatapoja. Se tuo aivan valtavaa helpotusta ja vapautta kun tajuaa, että voi aina itse valita reaktionsa. Yritän kannustaa heitä myös pohtimaan millaisen lopputuloksen he haluavat saada tilanteesta aikaiseksi ja sen jälkeen miettiä millaisin askelin sen voisi saavuttaa. Ja ihan yhtä lailla joudun tasaisin väliajoin muistuttamaan tästä itseäni. Miksi ärsyynnyn lapselleni, kun joudun sanomaan hänelle asiasta kymmenennen kerran ja miksi oman lapsen käytös poraa hermooni poikkeuksellisen onnistuneesti…:D
Toisella ihmisillä ei lopuksi ole mitään tekemistä sinun tunteidesi kanssa – vain sinulla itselläsi ja ajatuksillasi on. Kun huomaat mistä tunne johtuu, et voikaan syyttää toista omista tunteistasi, vaan otat niistä vastuun itse. Lähtiessäsi hakemaan oikeutusta tunteillesi itsesi ulkopuolelta hoidat seurausta, mutta ottamalla vastuun omista tunteistasi, hoidat syytä. Kun hoidat syytä, sinun on mahdollista kasvaa ja kasvu tuo aina lisää mahdollisuuksia ja voimavaroja. Jos hoidat pelkkää seurausta, pysyt paikoillasi eikä mikään muutu.
Mutta kuten sanottu: Tämä ei todellakaan ole helppo taito. Me kaikki kipuilemme tämän kanssa aika ajoin, mutta tärkeää on tiedostaa se ja uskaltaa pohtia niitä omia tunteita ja ottaa niistä rehellisesti vastuu.
