CATEGORIES

enter search term

Kesän ilot ja harmit

12.8.2021

Ihanaa palata jälleen arjen pariin! Olen ottanut ihan tarkoituksella lomaa blogista, mutta kuten olette huomanneet niin Instasta en ole malttanut pysyä poissa. Onhan se myös työ, mutta samalla tykkään olla Instassa ja vaihtaa teidän kanssa ajatuksia arjen pienemmistä kuin suuremmistakin asioista. Ymmärrän, että monelle Instagram voi tuntua kuormittavalle, mutta  itselläni on hyvin kevyt suhtautuminen tähän suosittuun kuvasovellukseen. Minä inspiroidun, fiilistelen ja iloitsen siellä näkemistäni ja kokemistani asioista. Ihmiset jakavat niin erilaisia asioita ja itse saa päättää juuri mitä jakaa ja ketä/mitä seuraa. Ihana vapaus valita! Minäkin seuraan hyvin erilaisia tilejä ja syitä seuraamiselle on monia. Joidenkin perhe-elämää on ilahduttava seurata, toisella on upea pukeutumistyyli, kolmannella on avartavan rakentavaa ja hyvää yhteiskunnallista keskustelua ja neljännellä inspiroivaa kodin sisustamista sekä DIY-projekteja. Insta on täynnä mahdollisuuksia. 

Kuten instastani on saattanut huomata, meidän perhe on viettänyt kutakuinkin koko kesäloman vaan omalla takapihalla mikä on ollut ihanaa. Olen nauttinut suuresti oman pihan laittamisesta ja olen saanut teiltä valtavasti hyviä vinkkejä ja ideoita eri projekteihini – jotka eivät mieheni suureksi iloksi koskaan lopu. :D 

Mutta vaikka Instassa paljon jaankin niin paljon asioita jää myös sieltä pois. Joskus siksi koska on elänyt hetkessä kännykän jäädessä ihanasti hurmoksessa pois kätösistä ja joskus taas kaikkea ei vaan jaksa sillä hetkellä jakaa suuremmalle määrälle ihmisiä. Yksi kesäni harmillisimpia hetkiä oli viimeiseksi mainitun lainen. En päässyt osallistumaan siskon tyttären ristiäisiin tuossa muutama viikko takaperin kun altistuin koronavirukselle ja jouduin sen vuoksi karanteeniin. Halasin hyvää ystävää isossa tilassa maski päällä ja oltiin samassa tilassa vaan n.10 minuutin ajan. Hänellä myöhemmin ilmeni lieviä oireita ja meni testiin, joka tuli reilun vuorokauden jälkeen positiiivisena. Koska meillä oli ollut fyysinen kontakti eli halaus, oli minunkin asetuttava karanteeniin vaikka meillä molemmilla oli ekat rokotukset, maskit päällä ja olimme isossa avarassa tilassa vähemmän aikaa kuin se 15 minuuttia, joka on ollut jonkinlainen rajapyykki. Jatkotartuntaa en perheen helpotukseksi saanut, mutta karanteeni tarkoitti etten voinut osallistua siskon tytön ristiäisiin. Ne oli vielä tarkoitus järjestää meillä, joten siinä tuli siskon perheellä kiire järjestää ne pienellä varoitusajalla isäni luona. En voi sanoin kuvaillakaan miten paljon minua harmitti. Jotenkin siihen kohtaan hetkeksi kulminoitui oma koronaväsymys. Koska tämä p*sk* loppuu vai loppuuko koskaan? Oman harmitukseni kynnyksellä tiedostin samalla sen, että oma harmitus on suuremmassa mittakaavassa niin vähäistä. Puhutaan kuitenkin taudista jolle moni on menettänyt perheenjäseniään ja minä suren sitä etten pääse iloiseen perhejuhlaan. Siinä kohtaa harmitti vaan omakohtaisesti niin paljon, etten viitsinyt siitä valitella isommalle porukalle. Kaikilla kun on varmasti ollut vastaavia erilaisia harmittavia tilanteita läpi tämän korona-ajan, joten purkasin harmitustani lähinnä vain ystäville ja perheelle pienessä piirissä. Olen yrittänyt tässä viikkojen saatossa miettiä miksi se oma harmitus oli niin painavaa. Ehkä siksi, että minua harmitti jo silloin niin paljon kun sisko synnytti Sveitsissä eikä koronan vuoksi ollut juuri mahdollista lähteä sinne avuksi, tueksi tai seuraksi tässä hänelle isossa maailman mullistavassa hetkessä. Nyt tuntui, että joutui taas menettämään yhden tärkeän hetken siskon tytön ja hänen perheensä elämässä. Mutta päivien myötä hiipi kiitollisuus siitä, että iloksemme siskoni perhe muutti Suomeen nyt kahdeksi vuodeksi ja saamme nähdä tätä pikkuneitiä arjessa muuten joka päivä jos siltä tuntuu <3 Tämä meni nyt näin, mutta isossa kuvassa meillä on kuitenkin niin ihanasti kun asumme kaikki (ainakin hetken) pitkästä aikaa samassa maassa.

Tällä viikolla havahduin myös johonkin josta tunnen suurta iloa ja kiitollisuutta. Muutimme Kauniaisiin kutakuinkin juuri silloin kun korona alkoi. Tästä syystä emme ole tämän kuluneen 1,5 vuoden ajan juuri nähneet saati tutustuneet kehenkään poikien tarha- ja koulukavereiden perheisiin kun kaikki yhteiset tapahtumat ovat olleet peruttu. Onnekseni muutimme kuitenkin paikkaan joka on minun vanha kotikuntani ja tunsimme täältä entuudestaan ihmisiä – siitä on ollut suuri ilo ja apu. Hiljaa hiipien puolentoistavuoden ajan ollaan tultu siihen hetkeen, että alamme tuntea lähialueen muut asukkaat ja perheet. Tänään viedessäni kuopusta päiväkotiin huomasin pysähtyneeni lyhyellä matkalla seitsemän kertaa vaihtamaan nopeat aamun kuulumiset tuttujen perheiden kanssa jotka olivat samoissa puuhissa. Rakastin vanhalla asuinalueellamme Punavuoressa sitä, kuinka aina tuli tuttuja vastaan jossain käydessä. Miten ihanaa onkaan asua taas yhteisössä missä toinen ihminen nähdään, kohdataan, toiselle hymyillään ja vaihdetaan ainakin se muutama ystävällinen sana. Meille tähän yhteisöitymiseen merkittävän edesauttaja on ollut poikien jalkapalloharrastus. Sitä kautta on hissukseen kuukausien saatossa oppinut tuntemaan alueen perheitä ja yhteisöityminen on tapahtunut korona-ajasta huolimatta hiljalleen kenttien laidalla. Oli mahtava havahtua myös eilen koulun pihalla siihen kuinka paljon pojallamme on ennestään tuttuja kavereita aloittamassa koulun ja miten paljon ihania tuttuja perheitä siinä oli uuden äärellä ympärillä. Ensimmäisen vuoden luokat jaettiin koulun pihalla ja kaikilla luokilla olisi ollut tuttuja kavereita. Jalkapallosta saan olla kiitollinen ja tässä yksi asia lisää. Urheilu yhdistää ja harrastusten kautta saa niin paljon enemmän kuin uusia taitoja – sieltä löytyy yleensä myös ne parhaat ystävät.

Kaunis ja kestävä komposiitti

18.6.2021

*Kaupallinen yhteistyö UPM ProFi*

Kuluneena vuonna ihmiset ovat käyttäneet ennätyksellisen paljon rahaa koti- ja pihaprojekteihin. Tunnistan itseni vahvasti tästä kuluttajaryhmästä :D Voi niitä aikoja, kun vielä kuolalin erilasten kenkien ja laukkujen perään – nyt huomaan pyöriväni rautakaupoissa samalla innolla. Pyysinhän viime vuonna esimerkiksi synttärilahjaksi mieheltäni lattiapesurin :D Tähän on tultu. Mutta ai että miten ihanaa onkin laittaa omaa kotia. Ja koti on useimmilla vähän ikuisuusprojekti – aina sitä keksii jonkun uuden idean, jota lähteä toteuttamaan.

Miten monta kertaa olemmekaan mieheni kanssa iloinneet siitä, että päätimme heti muutettuamme kunnostaa pihamme. Minä olisin halunnut vielä odottaa ja makustella vaihtoehtoja, mutta koronavuoden ja kotiin sulkeutumisen myötä mieheni sai minut ylipuhuttua. Olimme kuitenkin haaveilleet tietyistä elementeistä niin pitkään, että molempien haavekuvat lopputuloksesta olivat hyvin samanlaiset. Toivoimme mahdollisimman käytännöllistä ja helppohoitoista pihaa, jossa lapsilla olisi paljon tilaa leikkiä, pelata ja harrastaa. Halusimme pihan, jolla olisi korkea käyttöaste ja kutsuisi ulos puuhastelemaan. Ulkonällisesti halusimme hyvin yksinkertaisen, tyylikkään ja klassisen lopputuloksen. Meille oli alusta asti selkeää, että haluaisimme paljon nurmialuetta, mutta jo ennen kuin muutimme taloon sisään, keksin villin unelman porealtaasta takapihalla. Nimittäin vesi elementtinä minulle edustaa lomaa. Kun saa kastaa jalat sinisenä kimaltelevaan veteen, tuo se välittömän lomafiiliksen. Miten ihanaa olisikaan jos saisi tehtyä takapihalle oman lomakeitaan?

Talomme takapihalla oli valmiina kaunis takallinen lasiterassi, jota ympäröi suuri määrä puskia. Koska kaikki lasiovet saa auki, halusin saada tuolle käytännölliselle tilalle jatketta. Jostain keksin, että sen viereen olisi aivan ihana upottaa ulkoporeamme. Sellainen, missä voisi polskia kauniina kesäpäivänä, mutta käydä myös lämmittelemässä syksyn ja talven viileinä iltoina takkatulen liekkien luodessa tunnelmaa. Olin kuitenkin ajatellut, että se olisi jonkun vuoden projekti – ei heti ensimmäisiä asioita mitä lähdettäisiin lähivuosina toteuttamaan. Mutta kun korona iski ja olimme muutenkin tekemässä pohjatyöt teko- ja uudelle luonnonnurmelle totesimme, että olisi fiksuinta kaivaa paikka poreammeelle nyt heti, ettei myöhemmin tarvitse tulla rikkomaan laitettua pihaa painavilla koneilla. Täten lähdin nopeasti itse suunnittelemaan terassijatketta.

Aikaa kestävä ja laadukas valinta

Minulle oli hyvin tärkeää, että terassi olisi kestävä, helppohoitoinen sekä moderniin taloomme sopiva ja tyylikäs jatke. Mieheni isä on rakennusmestari. Konsultoin häntä siitä, mikä olisi hänen mielestään materiaalina paras vaihtoehto. Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: komposiitti. Komposiitti olisi laadukas sekä aikaa ja elämää kestävä valinta. Omassa kiireisessä arjessa tärkeää on myös, että se on hyvin helppohoitoinen. Se ei vaadi vuosittaista öljyämistä kuten puuterassit. Riittää kun sen pesee tarvittaessa. Lapsiperheessä oli myös hyvin tärkeää, että siitä ei lähde tikkujakaan. Komposiitti oli hintavampi valinta kuin perus puu, mutta uskon sen maksavan itsensä nopeasti takaisin laadullaan.

Komposiitti on mukava ja turvallinen pienillekin jaloille – siitä ei irtoa tikkuja

Vesitiivis materiaali

Lähdin kartoittamaan erilaisia vaihtoehtoja (komposiiteissakin on paljon laatueroja) ja perusteellisen vertailun jälkeen tiesin haluavani suomalaista suunnittelua olevaa ja Suomen vaativiin sääolosuhteisiin luotua UPM ProFi Deck -komposiittilautaa. Ostopäätös oli lopulta helppo, sillä tuotteella oli niin paljon erinomaisia ominaisuuksia. Koska terassi tulisi ympäröimään upotettua ulkoporeammetta, oli tärkeää, että materiaali on vesitiivis. Kyseinen ProFi Deck-lauta sopisi jopa veden alle asennettavaksi. Hyvin merkittävä tekijä lapsiperheessä oli myös, ettei se ole liukas kastuessaan. Kotiamme ympäröivä valkoinen kiviterassi on hyvin kaunis, mutta petollisen liukas märkänä. Siksi minulle oli selvää, että samalla materiaalilla en jatka porealtaan ympärille. Käytössä komposiitti on osoittautunut täydelliseksi valinnaksi. 

Ympäristöystävällisyys

Merkittävä etu komposiitille oli myös sen ympäristöystävällisyys. UPM ProFi Deck-komposiitti oon valmistettu kierrätetystä muovista. Täten lautoja varten ei tarvitse kaataa puita, vaan materiaalin valmistus tukee kiertotaloutta valmistaen vanhasta muovista uutta. Se on niin kestävää, että sille myönnetään jopa 10 vuoden takuu. Tämän lisäksi se on myös myrkytön valinta. Näin se on turvallinen lapsille ja kotieläimille. 

Tyylikäs ulkonäkö

Materiaalin ominaisuuksien lisäksi meille oli myös hyvin tärkeää, että lopputulos on tyylikäs ja talomme ulkomuotoon sopiva. UPM ProFilla oli laaja valikoima erilaisia komposiitista tehtyjä terassilautamalleja sekä värivaihtoehtoja. Päädyin valitsemaan UPM ProFi Deckin Stone Grey -värissä, koska se oli väreiltään lähes tismalleen sama kuin talomme ikkunakarmit ja muut ulkoiset yksityiskohdat. Komposiitin tyylikäs viimeistely sopii loistavasti moderniin kivitaloon.

UPM ProFi Deck – Stone Grey

Terassista jäi komposiittilautaa hieman yli, joten appiukkoni teki niistä upeat portaat terassin toiseen päätyyn.

Mistä hyvä terassitekijä?

Kyselin suoraan UPM ProFilta suosituksia tekijöistä keiltä löytyisi vankka tietotaito komposiitista ja terassirakentamisesta. Sain listan nimiä joihin otin yhteyttä. Aikataulut sopivat yksiin hirsiperinnerakentaja Peten kanssa, jolla on oma  rakennusfirma Hirsi-Pete. Mikä tuuri meillä kävikään! Pete tuli käymään ja sai heti kiinni tämän noviisin terassivisiosta ja piirroksista. Nopeasti kävi ilmi hänen rautainen ammattitaitonsa ja kaiken päälle hän oli vielä super säntillinen ja luotettava mies. Aina paikalla tismalleen silloin kun sovittiin. Niin mukava herrasmies, kehen meidän poikammekin ihastuivat suuresti. Kun kahden viikon rakentamisen jälkeen ruuvattiin terassin viimeisiä ruuveja paikalleen, hän otti meidän pojat mukaan puuhiin <3 Pojat olivat aivan innoissaan ja odottivat Peteä takapihalle päivittäin. Sellainen kultakimpale! Joten jos tarvitsette terassirakennusta tai muuta rakennusapua – erittäin suuri ja lämmin suositus Petelle.

Komposiitin edut pähkinänkuoressa:

-Tyylikäs
-Helppohoitoinen
-Kestävä
-Vesitiivis
-Ei tikkuunnu
-Ei ole liukas kastuessaan
-Ympäristöystävällinen valinta
-Terassilautojen laaja värivalikoima

Näin vuoden kokemuksen jälkeen olen ihan äärimmäisen tyytyväinen tekemiini valintoihin. Lopputulos on jopa parempi kuin osasin toivoakaan – ja minä osaan olla vaativa. Meillä jäi hieman komposiittia yli terassin rakennuksesta ja päätimme tehdä siitä vielä portaat terassimme toiseen päätyyn trampoliinin suuntaan. Tämä on tehnyt takapihastamme äärimmäisen toimivan, helppohoitoisen ja käytännöllisen.  Näiden ratkaisujen ansiosta lapsemme voivat huoletta juosta pihallamme paljain jaloin ja nauttia ulkona puuhastelusta. Vanhemmillakin jää enemmän aikaa lasten leikkien seuraamisen, yhdessä tekemiseen sekä omaan rentoutumiseen. Joten jos mietit terassin tekoa tai laajennusta, täältä erittäin iso suositus komposiitille.