CATEGORIES

Mieletön munakoiso ja pyörtynyt imaami

14.3.2019

*Kaupallisessa yhteistyössä Food Market Herkun kanssa*

Viime marraskuussa kävin elämäni ensimmäistä kertaa Dohassa. Yhtenä hämärtyvän lämpimänä iltana suuntasimme Souq Waqif -marketille, jonka keskiössä oli persialainen ravintola nimeltä Parisa. Ravintola on hyvin tunnettu ja suosittu niin paikallisten kuin turistienkin keskuudessa. Jo alkupalojen kohdalla syy siihen selkisi. Todella maukkaita, kiehtovan herkullisesti maustettuja ja hyvin monipuolisia annoksia. Tuolla matkalla hullaannuin totaalisesti munakoisoruokiin. Persialaisessa keittiössä käytetään munakoisoa niin runsaasti, että sitä kutsutaan iranilaiseksi perunaksi. Näitä paikallisia herkkuja syödessäni tajusin, että en ole koskaan tehnyt munakoisolle oikeutta. Se nimittäin on lohturuokaa parhaimmillaan! Miten mehevää ja maukasta siitä saakaan kun sen tekee oikein!

Persialainen keittiö on värikäs, rikas ja täynnä makua. Mutta se on samalla hyvin yksinkertaista, terveellistäkin ja erinomaista lohturuokaa. Sen historia ovat yksiä maailman vanhimmista ja sen ydin on mausteiden kiehtova maailma. Makea kaneli, maukas minttu, värikäs kurkuma, ylellinen sahrami, sitruksinen sumac ja monet muut aisteja hemmottelevat mausteet luovat yhdessä aromaattisen ja dynaamisen kombinaation.

Söin matkallamme monia erinomaisia munakoisoruokia. Ihastuin siihen niin, että olen sen jälkeen kokeillut kotona monia erilaisia reseptejä, missä munakoiso on pääraaka-aineena kuten Melanzane di parmigiano ja Kashki Bademjan (resepti tulossa vielä!). Suosikikseni on kuitenkin noussut Imam bayildi eli suomennettuna pyörtynyt imaami. Eräs ystävättäreni on iranilaissyntyinen ja yhdessä hänen kanssaan olen päässyt kokkailemaan erilaisia persialaisen keittiön tähtiannoksia. Heidän perheensä tapoja vierestä seuranneena minua viehättää suuresti se, kuinka suuressa roolissa ruoan laitto iranilaisissa perheissä usein on. Siinä ei säästellä aikaa eikä vaivaa, vaan perhe kokoontuu yhteen useita kertoja viikossa (ei vaan oma ydin perhe vaan siskot, sisarusten perheet, isovanhemmat, serkut jne), he siirtyvät keittiöön ja kokkaavat yhdessä. Ruoka valmistuu kaikessa rauhassa iloisen, rytmikkään ja tunteikkaan keskustelun lomassa. Iranilainen kulttuuri on ihanan perhekeskeinen, pirskahteleva ja lämmin.

Pyörtynyt imaami eli imam bayildi on klassinen turkkilainen munakoisoruoka. Tarinan mukaan imaami eli paikallinen uskonjohtaja pyörtyi tätä ruokaa ensi kertaa saadessaan. Tarinalla on useita versioita. Erään version mukaan imaami pyörtyi, koska ruoka oli niin herkullista. Toinen versio kertoo hänen pyörtyneen kuullessaan, kuinka paljon kallista oliiviöljyä ruokaan oli käytetty. Uskon, että imaamin pyörtymiseen liittyi molemmat. Resepti on todella herkullinen, mutta oliiviöljyn määrä on myös todella runsasta persialaisessa keittiössä kun munakoisoa kokataan. Seuraavaksi jaan teillekin tämän maukkaan kasvisruoan reseptin, jonka salaisuus piilee viettelevissä mausteissa ja hyvässä öljyssä.

Helsingin Food Market Herkussa mausteiden ja erilaisten ruokaöljyjen määrä on päätä huimaava. Et ainoastaan löydä tarvitsemaasi, vaan valinnan vaikeus iskee varmasti.

Kuivien mausteiden osalta Herkussa on erittäin laaja valikoima Santa Marian mausteita, mutta myös Urtekramin luomumausteita sekä lähi-idän/aasian makumaailman sopivia Natcon mausteita. Maustekastikkeissa löytyy mm. tuotteita korealaiseen kokkailuun (Sempio sarja) ja muuhun Aasia kokkailuun esim. Spice Upin maustetahnat. Tätä annosta varten maustehyllyltä tarvitsee ostaa kanelia, kuivattua minttua, hyvää suolaa sekä kuminaa.

Valikoimissa on lähes 150 erilaista öljyä ja reilu 100 oliiviöljyjä, kuten mm. extra virgin, maustettuja oliiviöljyjä, ei kylmäpuristettuja oliiviöljyjä ja luomu oliiviöljyjä. Herkussa asiakkaita palvelee erinomaisesti myös hyllynreunaetiketit, joissa on kuvattu jokaisen oliiviöljyn osalta oliivien kasvualue, oliivilajike/lajikkeet, makuprofiili (mieto, keskivahva tai vahva) sekä oliiviöljyn käyttösuositus. Tähän reseptiin käytän Borgesin extra virgin oliiviöljyä. Oliiviöljyjen lisäksi valikoimassa on myös monia muita erikoisöljyjä kuten erilaisia pähkinäöljyjä, hamppuöljyä, viinirypälesiemenöljyjä, kurpitsansiemenöljyä, seesamöljyä, kookosöljyjä, camelinaöljyä jne.

Käytän paljon erilaisia makuyöljyjä (esim. chili-, valkosipuli- ja seesamöljy) ruoanlaitossa. Hyvät ruokaöljyt ovat minusta myös ihana lahja esim. illanistujaisten isäntäväelle.

Imam bayildi
(4 hengelle)

Ainekset:
4 munakoisoa
3 isoa tomaattia
4 valkosipulinkynttä
370g Mutti paseerattu tomaattia
1 makea sipuli
1tl suolaa
1tl sokeria
2tl kuminaa
2tl minttua
1,5tl kanelia
6rkl oliiviöljyä
tuoreminttua tarjoiluun

Valmistus:
yli 60 min

1.Pese munakoisot ja leikkaa veitsellä niihin syvä pitkittäinen viilto niin, että kuori jää pohjapuolelta pitämään munakoisoa kasassa. Levitä viiltoa varovasti ja ripottele sinne suolaa. Anna munakoisojen levätä noin puolisen tuntia siivilässä.

2.Laita munakoisot uunivuokaan ja paahda 225 asteessa noin 20-30 minuuttia, kunnes sisus on pehmennyt. Laske uunin lämpötila 180 asteeseen.

3.Valmista täyte munakoisojen ollessa uunissa. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet sekä tomaatit. Kuumenna pannussa 2 rkl oliiviöljyä ja freesaa sipulia pari minuuttia. Lisää pannulle valkosipuli, tomaattisose ja tomaatit. Jatka freesaamista muutaman minuutin ajan. Mausta seos sokerilla, kuminalla, kanelilla, mintulla ja maun mukaan suolalla ja mustapippurilla.

4.Täytä munakoisot seoksella ja siirrä takaisin uunivuokaan. Lisää vuokaan 2 rkl vettä ja valuta jokaisen munakoison päälle ainakin 1 rkl oliiviöljyä. Paista munakoisoja uunissa vielä noin 45 minuuttia. Viimeistele pyörtyneet imaamit silputulla tuoreella mintulla ja tarjoile esimerkiksi riisin ja salaatin kanssa.

Vaikka kyseinen ruoka ottaa aikansa, on se sen väärti. Valmistus on kuitenkin hyvin helppoa ja yksinkertaista. Me emme ole tarvinneet rinnalle riisiä emmekä salaattia, mutta olen valmistanut kylkeen minttujugurttia. Se käy käden käänteessä. Et tarvitse muuta kuin turkkilaista jugurttia sekä kuivattua minttua. Ota jugurttia haluamasi määrä ja lisää minttua jugurtin sekaan makusi mukaan. Itse käytän sitä reilusti. Raikas jugurtti makean munakoison rinnalla on niin taivaallisen hyvää, että kyllä sitä tähtiä näkee, vaikka ei taju menisikään.

5 pelottavaa muistoa ulkomailta

13.3.2019

Olen useasti puhunut ajastamme ulkomailla. Yhteensä vuosikymmenen ajan tuli asuttua Hollannissa, Englannissa sekä Amerikassa ja tuo aika oli erittäin opettavaa ja antoisaa. Olen äärimmäisen kiitollinen ulkomailla asutusta ajasta, mutta vuosien sekaan mahtui myös monia pysäyttäviä hetkiä milloin todella pelotti ja sai taas huomata Suomessa vallitsevan turvantunteen. Tässä postauksessa jaan viisi pelottavaa hetkeä, jotka ovat jääneet noilta vuosilta vahviten mieleen.

Hollannin rikosjengi

Jalkapalloilijan ammatissa ulkomailla olet hyvin näkyvässä asemassa. Monet saattavat tietää millä autolla ajat, millainen kello sinulla on ja hyvin usein myös tiedetään missä päin kukin pelaaja asuu. Mutta kaikkein pelottavinta urheilijan ammatissa on, että jokainen tietää otteluohjelmaa seuraamalla, koska pelaajat ovat vieraspeleissä ja näin ollen poissa kotoa. Eindhovenissa vuosina 2005-2008 asuessamme oli rikollisjengi, joka ryösti pelaajien koteja vieraspelien aikana. Vaikka monilla oli turvahälyttimet kotona, vietiin usein vain nopeasti esimerkiksi auton avaimet ja kiidettiin pois paikalta. Tuona aikana joukkueen brasilialainen maalivahti ryöstettiin peräti kolme kertaa. En ikävä kyllä tiedä miten hänen turvajärjestelmänsä petti niin moneen kertaan. Kaikilla ulkomaalaisilla pelaajilla ei ollut perhettä joka olisi ollut talossa ryöstöjen aikaan, mutta esimerkiksi australialaiset ystävämme ryöstettiin yöllä kaksi kertaa, miehen ollessa pelireissulla ja vaimon ollessa yläkerrassa vastasyntyneen vauvan kanssa. Toisella kerralla saivat saaliiksi auton, jonka avaimet nappasivat eteisen kiposta. Onneksi henkirikoksilta säästyttiin ja kaikki oli vain materiaa. Uskon, että meidät ryöstönkohteena pelasti kaksi rottweileriamme. Eräänä yönä kun mieheni oli pelireissulla heräsin siihen kun koiramme kävivät totaalisen vauhkona alakerrassa. He olivat niin vihaisia, että sitä puolta en ollut ennen heistä nähnyt. Juoksin ikkunaan ja näin kaksi mustaa hahmoa hyppäävän aidan yli pihaltamme pois ja auto kiisi pois paikalta. Sinä yönä en enää nukkunut. Onneksi tilanne ei kohdallani Hollannissa toistunut.

Ryöstö Englannissa

Olin kuudennella kuulla raskaana esikoisestani. Mieheni oli yön yli kestävällä pelimatkalla. Säpsähdin hereille keskellä yötä, kun huomasin ulkona olevien liikkeentunnistinvalojen menevän päälle. Minulla oli outo olo. Valot voivat mennä päälle ihan vaikka ulkona liikkuvasta naapurin kissasta tai linnustakin, mutta jokin outo tunne minut oli herättänyt. Jo vanhat koiramme nukkuivat vierelläni. Pyysin heitä haukkumaan käskystä, minkä he tekivät. Kävin kiertämässä talon ikkunoita varovasti, mutta en nähnyt mitään. Ehkä se oli kissa. Menin takaisin nukkumaan. Aamulla kello 07:00 herään ovikelloon. Menen ovelle, missä minua on vastassa poliisit. Naapurimme oli ryöstetty edellisenä yönä. En tiedä, olivatko käyneet ensin meidän ovellamme. Onneksi taas oli kadonnut vain materiaa, eikä ihmisille ollut koitunut vahinkoa.

“Samalla kuulen kun joku huutaa kovaan ääneen FREEZE! Välittömästi juoksin varmistamaan, että kaikki meidän ovet ovat lukittu ja huudan mieheni hakemaan sillä aikaa omassa huoneessaan nukkuvat 1- ja 3-vuotiaat lapset meidän huoneeseen. Siinä vaiheessa pelko ja epätieto on täysin valloillaan. En tiedä ketä jahdataan ja miksi.”

Takaa-ajo takapihalla

Asuimme Kaliforniassa rauhallisessa Manhattan Beachin rantakaupungissa. Yhtenä yönä herään valtavan kovaan pamaukseen. Kuulen lasin pirstaloituvan. En ole varma mistä ääni tulee. Menikö meidän joku lasiovistamme rikki? Samalla näen pimeän makuuhuoneemme seinien täyttyvän punasinisistä valoista. Sitten säpsähdän sireenin ääneen. Katson ulos makuhuoneen ikkunasta, josta näkee kotikatumme päättyvälle tielle. Lasken, että tien päähän, joka on vain 100 metrin päässä ajaa ainakin seitsemän poliisiautoa kovalla vauhdilla ja lisää tulee. Samalla kuulen kun joku huutaa kovaan ääneen FREEZE! Välittömästi juoksin varmistamaan, että kaikki meidän ovet ovat lukittu ja huudan mieheni hakemaan omassa huoneessaan nukkuvat 1- ja 3-vuotiaat lapset meidän huoneeseen. Siinä vaiheessa pelko ja epätieto on täysin valloillaan. En tiedä ketä jahdataan ja miksi. Niin moni poliisipartio jonkun perässä viittaa suomalaiselle siihen, että nyt on jotain vakavaa meneillään. Olemme koko perhe meidän makuuhuoneessa ja seuraamme tapahtumia ikkunasta. Toivon, että kukaan ei murtaudu meille sisään turvaa etsimään ja aiheuta vielä panttivankitilannetta. Mitä hulluimmat skenaariot poukkoilevat mielessä. Nopeasti sireenit hiljenevät ja välkkyvät punaiset valot yksitellen sammuvat. Joku talutetaan poliisiautoon. Näen naapuriemme tulevan ulos kylpytakeissaan. Tässä vaiheessa rohkenen mennä tielle kysymään poliisilta mitä on tapahtunut. Kotitiellemme päättyi varastetun auton takaa-ajo. Kuulemamme pamaus oli, kun pakenija oli ajanut autolla täysillä päättyvän tiemme liikennepylvääseen.

Kuollut mies puistonpenkillä

Tavallinen kaunis ja aurinkoinen aamupäivä West Hollywoodissa. Saavun poikieni kanssa paikalliseen lasten leikkipuistoon leikkimään. Meillä on sovittu treffit hyvän ystäväni, hänen lastensa ja heidän au pairinsa kanssa. Kaikki on kuin tuikitavallisena tiistaiaamuna kunnes ystäväni au pair tulee sanomaan meille, että viedään lapset pois. Tuossa viereisen puiston penkillä makaa kuollut mies. Siirrän katseeni taakseni, missä n.50 metrin päässä olevalla penkillä makaa eloton hahmo ja paikalle on saapunut ensimmäinen poliisipartio. He vetivät esiin teippiä ja alkoivat eristää aluetta. Samalla paikalle saapuu myös ambulanssi, mutta pillit eivät soi. Kerään lapset kasaan. Heille kerroimme vain, että siirrymme ystäviemme kotiin leikkimään. Muut lapsiperheet eivät reagoi vielä tilanteeseen, vaan lastenhoitajiensa kanssa puistoon saapuneet lapset jatkavat edelleen leikkejä iloisena. Tilanne on suorastaan absurdi. Missään vaiheessa minua ei pelottanut, mutta kyllä sitä mietitytti kuinka yleistä tuo voi olla, jos arki ympärillä jatkuu niin pelottavan normaalina. Helsinki tuntuu taas lintukodolta.

Melkein aseellisen ryöstön keskellä

Jälleen kaunis aurinkoinen arkipäivä Kaliforniassa. Oli mieheni vapaapäivä, joten päätimme lähteä koko perheen voimin tutkimaan parhaillaan rakennusvaiheessa olevaa Westfieldin ulkoilmaostaria Beverly Hillsin kupeeseen. Kello oli vasta 12:00 ja kaupat alkovat hiljalleen aueta. Muita ihmisiä ei juurikaan ollut. Totesimme melko nopeasti, että urakka oli vielä liian kesken alueesta nauttimiseen, sillä lasten leikkipaikatkin olivat vielä työn alla. Joka puolella oli vielä vaneereja ja paikka tuntui lähinnä vain ahdistavalta sokkelolta. Pysähdyimme Rolex-liikkeen eteen ja mietimme mitä tekisimme. Hetken pohdimme suuntaammeko siitä alas rullaportaita pitkin autohalliin vai menemmekö suoraan kulman takana olevaan ravintolaan lounaalle. Päätimme mennä syömään, ettei lapsille iske nälkäkiukku. Istuimme alas ravintolan terassille. Siinä samassa kuulimme kaksi pamausta ja huutoa. Jäin kuuntelemaan, mutta sitten tuli taas hiljaista ja arki jatkui ympärillä normaaliin tapaan. Tilasimme ruokaa ja jäimme odottamaan sitä saapuvaksi. Meni 5-10 minuuttia kun terassin ohi alkaa juosta poliiseja jalan viereisen Rolex-liikkeen suuntaan. Kuulen helikopterin äänen. Näemme pian yläpuolella kaksi poliisihelikopteria, jotka kiertävät aluetta. Samassa tarjoilija osaa kertoa, että viereinen Rolex-liike on juuri “robbed at gun point“. Poistumme samoin tein ja jään seuraamaan tapahtumia puhelimestani googlettaen. Kävi ilmi, että vain minuutti kaksi sen jälkeen kun olimme seisseet Rolex-liikkeen edessä miettimässä menemmekö alas parkkihallille rullaportaita pitkin vai viereiseen ravintolaan, oli autohallista niitä rullaportaita pitkin saapunut kolmen miehen porukka hiihtomaskit päällä ja aseet kädessään ryöstämään portaiden vieressä olevan Rolex-liikkeen. Liikkeen turvavartija oli huomannut ryöstäjät ja kiitänyt lukitsemaan ovia. Ryöstäjät olivat avanneet tulen ja näin estäneet ovien lukitsemisen ja päässeet sisään arvokkaita kelloja myyvään liikkeeseen. Lukemani mukaan henkivahingoilta oltiin taas onneksi säästytty, mutta ryöstäjät olivat onnistuneet pakenemaan arvokkaan saaliin kanssa pakoautolla, joka odotti alhaalla parkissa rullaportaiden alapäässä. Jos olisimme valinneet toisin, olisimme hyvin todennäköisesti joutuneet todistamaan hyvin pelottavan tilanteen kahden pienen poikamme kanssa. En edes pysty miettimään miten kamalia skenaarioita siinä olisi voinut olla. Se oli pienestä kiinni.

 

Kuvat vanhoja, otettu ajalta kun asuimme Kaliforniassa