CATEGORIES

MyFlight

13.4.2023

Kaupallinen yhteistyö: Finavia / Helsinki Airport

Miten ihana onkaan tunne kun matka ja loma häämöttää edessä! Me lähdimme tänään kohti Barcelonaa keskimmäisen poikamme ensimmäiseen ulkomaiseen jalkapalloturnaukseen hänen joukkueensa kanssa. Tulee ikimuistoinen matka! Vaikka päällimmäinen tunne on näiden pienten jalkapalloilijoiden innostus, liittyy matkaan lähtöön myös paljon huolehdittavaa. Onhan passi voimassa? Onhan parkkipaikkoja kentällä? Monelta kannattaa olla kentällä? Mitäköhän palveluita kentällä on auki?  

Olen matkustanut suhteellisen paljon pienestä iästä lähtien. Tämä siksi koska perheestämme oikeastaan aina joku on asunut poissa koti-Suomesta. Asuin itsekin ulkosuomalaisena yli 10 vuotta. Vaikka olen lentomatkustanut paljon, olen silti se Tarkka Tarja, joka valmistelee ja varmistaa kaiken ennen lentoa. Helsinki-Vantaan lentokenttä on kehittynyt ja muuttunut viimeisten vuosien aikana hurjasti. Joka kerta siellä käydessä huomaan jotain uutta. 

Olit sitten kaltaiseni Tarkka Tarja tai Huoleton Heidi, Finavian lanseeraama uusi ilmainen My Flight -palvelu helpottaa ja sujuvoittaa matkustamistasi. Voit lukea palvelusta lisää täältä ja ottaa sen sähköpostin avulla käyttöön matkalle lähtiessä.

MyFlight -palvelu sujuvoittaa aikaasi kentällä

 

MyFlight -palvelu on suunniteltu Helsinki-Vantaan lentoaseman lähteville matkustajille ja se toimii sähköpostilla. Käyttöön ottamista varten tarvitset ainoastaan toimivan sähköpostiosoitteen. Palvelun saa otettua käyttöön 6 päivää ennen matkaasi ja viimeistään kaksi tuntia ennen koneen lähtöä. Saat sähköpostiin mm. päivitykset lähtöportista, kävelymatkan etäisyyden turvatarkastuksesta portille sekä tiedon palveluista jotka ovat auki aikana kun olet kentällä. Kun olet tilannut MyFlight -palvelun, saat ensimmäiseksi sähköpostiisi hyödyllistä tietoa lentomatkaasi liittyen kuten lentomatkustajan muistilistan (gotta love lists), lentoaseman kartan ja mahdollisia etuja lentoaseman palveluihin. Palvelun avulla saat myös linkin turvatarkastuksen jonotusaikaennusteeseen lentosi lähtöaikana. Iso apu, joka auttaa ennakoimaan kentällä tarvittavaa aikaa.

Helsinki-Vantaan lentokenttä on muuttunut viime vuosina niin paljon, että lentoaseman kartta oli minullekin mukava lisä kun pystyi jo etukäteen hahmottamaan kuinka paljon mahdollisia uudistuksia kentälle on tullut. Kun lähtöpäivänä lentosi lähtöportti on tiedossa, saat sähköpostiin tietoa kävelymatkasi pituuden turvatarkastuksesta portillesii ja tietoa mitkä palvelut ovat auki kentällä lähdön aikoihin. Sähköpostissa on listattu kauppoja, kahviloita ja ravintoloita, mikä on erityisen kätevää, sillä lentoasemien palvelujen aukioloajat poikkeavat hieman kellonajasta riippuen. MyFlight myös personoi millaisia palveluja se sinulle listaa ennen matkaa valitessasi tilausvaiheessa muutamia kiinnostuksen kohteita erikseen kuten muoti, lasten kanssa matkustaminen, kahvilat ja ravintolat, rentoutuminen, baarit jne. Kun on koneeseen nousun aika saat siitä ilmoituksen sähköpostiin. Mikäli lentosi lähtöportti tai lähtöaika muuttuisi, saat siitä myös ilmoituksen sähköpostiisi. Lähtöportti on tosin kuitenkin hyvä varmistaa myös lentotietonäytöiltä, mikäli ilmoitus muutosta sattuisikin menemään roskapostin puolelle.

Miten MyFlight otetaan käyttöön?

 

MyFlight -palvelu on todella helppo ja nopea ottaa käyttöön. Se tilataan ennen omaa lentoa Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtevien lentojen sivulta. Etsi lähtevien lentojen listalta oma lentosi ja klikkaa oikealta kohtaa tiedot. Avautuvasta pop-up-ikkunasta voit tilata MyFlight -palvelun lisäämällä sähköpostiosoitteesi ja klikkaamalla tilaa. Palvelun voi tilata aikaisintaan 6 päivää ennen lähtöä ja viimeistään 2 tuntia ennen lähtöä. Tilauksen jälkeen saat sähköpostin, jonka linkistä palvelun käyttöönotto on vielä vahvistettava. Jos et heti saa sähköpostia takaisin, niin kannattaa kurkata ettei viesti ole livahtanut roskapostin puolelle. Tilauksen tekeminen vei alle minuutin.

Miten MyFlight palvelu helpotti minua?

 

Olen matkailijana sujuvuutta arvostava fiilistelijä. Uskon hyvän valmistautumisen olevan avainasemassa onnistuneeseen lentomatkaamiseen. Monica mikä Monica. Siksi minulla on suuri arvostus kaikille elämää helpottaville palveluille. Erityisesti lasten kanssa matkustaessa kaikki mikä säästää aikaa ja hermoja on iso plussa. Muistan kun ensimmäistä kertaa matkustin yksin lapsen kanssa ja yritin kovasti selvittää kaikkea etukäteen ollakseni mahdollisimman varautunut. Tämä palvelu olisi auttanut silloin minua paljon. MyFlight kun esimerkiksi antaa halutessa listan vinkkejä  mitä muistaa lasten kanssa matkustaessa, miten toimia lastenrattaiden kanssa kentällä ja mistä löytyvät kentän lasten leikkitilat.

Olen ollut vuosien saatossa paljon Helsinki-Vantaan lentokentällä, mutta kuten aiemmin totesin, on se viimeisten vuosien aikana muuttunut paljon. Ne kerrat kun olen viimeaikoina matkustanut niin joka kerta olen huomannut kentällä jotain uutta. Siksi kokeneemmallekin matkailijalle lentoaseman kartta oli kiva lisä – koska muutama vuosi sitten esim. lähtöaula muuttui aika radikaalisti. Tykkään tutustua muutenkin esim kohdekaupunkien karttoihin ennen matkaa, koska se antaa minulle hyvän käsityksen kokonaisuudesta ja näin paikan päällä pystyn helposti suunnistamaan haluamaani paikkaan. Se tuo tietynlaista rauhaa ja varmuutta. 

Meillä on käynyt pari kertaa matkalle lähtiessä niin, että haluamastamme parkkihallista ei ole löytynyt kentälle saapuessa enää paikkaa, joten tällä kertaa hyödynsin MyFlight-palvelun parkkipaikkaedun, jolla saimme  auton matkan ajaksi P2 -parkkihalliin vähän tavallista edullisemmin (-15%). Näin ei tule ikäviä yllätyksiä kentällä ja aikaa säästyy. P2 parkkihalli on sijainniltaan mahtava, koska sieltä pääsee suoraan terminaaliin sisäkautta kuivin jaloin. P3 halli oli ennen meidän valintamme samasta syystä, mutta nyt sieltä ei enää pääse sisätiloja pitkin terminaaliin, vaikkakin matka lähtöaulaan on edelleen lyhyt. Parkkipaikkaedut kuitenkin vaihtelevat, eikä niitä ole välttämättä aina tarjolla. Etukäteen pystyt kuitenkin halutessasi varaamaan paikan haluamastasi parkkihallista mikä on hieman edullisempaa.

Yksi erikoinen rutiini mitä minulla lentokentällä on, että käyn tarkistamassa lähtöportin ennen kuin suuntaan ostamaan esim lehtiä ja kahvia. Ikään kuin varmistamassa, että portti todella on paikallaan :D Sitten katson lähistön kahvilat ja valitsen mieluisan mieluiten portin läheisyydestä. MyFlight -palvelun avulla näin listan avoinna olevista kahviloista etukäteen. Näin säästyy taas aikaa kun ei tarvitse mennä ensiksi portille ja miettiä sitten sopivia palveluita. Meidänkin kone lähti Barcelonaan niin aikaisin aamulla, että näin MyFlight palvelun ansiosta kulkureitin varrella auki olevat kahvilat, ettei tarvinnut sitten lapsilauman kanssa kuljeskella edestakaisin kahvipaikkaa etsimässä. Tämä ominaisuus on myös mahtava lisä jos lentosi lähtee Non-Schengen puolelta. Näet siellä auki olevat palvelut ennen sille puolelle menoa, joten voit tarvittaessa piipahtaa jo Schengenin puolen liikkeissä jos Non-Schengenin puolen vastaavat eivät ole vielä auki.

Jatkuvasti kehittyvä Helsinki-Vantaa 

 

Helsinki-Vantaan lentoasema on hiljattain palkittu Euroopan parhaaksi lentokentäksi omassa kokokategoriassaan ja listattu myös TOP 10 lentokenttien joukkoon CN Traveler Readers Choice Awardseissa. Eikä ihme. Totesin itsekin viimeksi Tanskaan mieheni kanssa matkustaessa, että Helsinki-Vantaalla on nykyään paljon enemmän ravintolavalikoimia lapsiperheille ja kauppavalikoima edustaa hienosti upeaa suomalaista designia. Viimeksi minulta oli unohtunut hanskat matkasta ja pystyin ostamaan Balmuirin liikkeestä itselleni mustat kashmirvillahanskat ennen suuntaamista aamukahville. Nyt odotan uuden ravintolamaailman avautumista Schengenin puolelle. Kuulema ainakin  mm. Fafa’s, Roberts Coffee ja ruotsalainen Bastard Burgers

Aion käyttää MyFlight -palvelua jatkossakin ja uskon sen olevan hyvä tuki kaikille matkailijoille – Tarkoille Tarjoille kuin Huolettomille Heideillekin. 

Lue lisää ja tilaa MyFlight -palvelu seuraavalle lennollesi täältä.

Lasten harrastusten ihanuus

10.10.2022

“Voitko lopettaa tuon sun lastes futisharrastusten hehkuttamisen? Ymmärrätkö, että ketään ei kiinnosta? Mitä sitten kun niistä ei tulekaan huippuammattilaisia? Niin? Varmaan ottaa päähän sit.”

-anonyymi tili instan DMssä viikonlopun Köpis reissun jälkeen

Olen maininnut muutamaan otteeseen, että olen taas viime aikoina kipuillut oman sisältöni kanssa. Olen tehnyt sosiaalisen median parissa töitä yli vuosikymmenen ja tiedän tämän kuuluvan kuvioon. Aika ajoin tulee hetkiä kun pitää pysähtyä miettimään sen hetken toimintatapoja. Elämäni on näinä vuosina muuttunut paljon. Aloittaessani olin naimisissa oleva nuori opiskelija Hollannissa, nyt olen yrittäjä, kolmen jo kouluikäisen lapsen äiti, vaimo ja asumme takaisin koti-Suomessa. Mielenkiintoni kohteet ovat myös näinä vuosina muuttuneet merkittävästi. Aloitin aikana, kun some ei ollut työmahdollisuus. Tein sitä puhtaasta ilosta ja yhteisöllisyydestä, mitä se tarjosi muualla asuvalle opiskelijatytölle. Kymmenen vuoden jälkeen se on edelleen se asia, joka ei ole minulla muuttunut. Minulle merkityksellisimpiä asioita somen tekemisessä on jakaa arjen ajatuksia kanssanne, nykyään tosin enemmän Instan DM-viesteissä kuin blogikommentoinnissa. Tänä aikana some on kuitenkin muuttunut raadollisemmaksi ja ymmärrän mainiosti, että yhä enempi haluaa jättää yksityiselämänsä kokonaan pois ja keskittyä vain pinnallisempiin asioihin. Olen yrittänyt toimia itsekin välillä niin, mutta se ei ole kuitenkaan toiminut. Tämä siksi, koska rakastan käydä avointa keskustelua ja nimenomaan luottaa siihen inhimillisyyteen ja lämpimään hyvään, mikä kaikista meistä löytyy somen kovasta ulkokuoresta huolimatta. Siksi haluaisin edelleen pystyä jakaa arkeani kanssanne niin aidosti, kuin mahdollista.

Viimeistenkin vuosien aikana oma arkeni on muuttunut suuresti. Muutimme Helsingin keskustasta vanhaan kotikaupunkiini Kauniaisiin. Teen töitä pääsääntöisesti omasta kotitoimistosta ja jotta varmasti ehdin tehdä kaiken sovitun, en logistisista syistä ehdi samalla tavalla käydä erilaisissa alani tapahtumissa kuin ennen. Ja kun työpäivä “päättyy” kalenterin täyttävät kolmen aktiivisesti harrastavan lapsen harrastuskuskaukset Helsinkiin, Tapiolaan ja Kauniaisiin. Meille on tärkeää, että jokainen pojiista saa harrastaa sitä mitä haluaa ja missä haluaa. Urheilu ja harrastukset ovat antaneet meille elämässä niin paljon, että haluamme tukea parhaalla mahdollisella tavalla myös poikiamme heidän intohimonsa parissa. Lieneekö syynä solumuisti, läpi elämän kestänyt lajin seuraaminen vai mikä, mutta toistaiseksi he kaikki haluavat harrastaa jalkapalloa. Muitakin lajeja on ollut rinnalla, mutta heidän omasta toiveesta niitä on jäänyt jo poiskin kun jalkapallo on nielaissut niin suuren tuntimäärän viikosta. Joskus kuulee sanottavan, että “Ai kamala, toivottavasti meidän lapsi ei koskaan halua harrastaa futista / jalkapalloa / jotain muuta paljon treenimääriä vaatiivaa lajia. En tiedä mitään kamalampaa kuin viettää aikaa jossain kentän laidalla värjötellen.” Tätä ajatusta haluaisin haastaa ja kertoa miten paljon lapsen harrastukset antavat koko perheelle ja niin monella eri saralla. Liian usein mietitään mitä se ottaa kuin mitä se antaa. Meidän perhe rakastaa harrastaa yhdessä. Se on meidän juttu. Me olemme vuoroin toistemme suurissa hetkissä kannustamassa toisiamme. Minulle elämän suola on tehdä yhdessä perheenä. Pidän sanonnasta: “Family who plays together, stays together.” Meillä on hauskaa yhdessä. Lasten harrastukset parhaillaan antavat valtavasti eväitä lopuksi elämää sekä paljon uusia ystäviä. Tässä muutama asia, minkä takia koen lapsen harrastamisen tukemisen tärkeänä yhteiskunnallisenakin asiana. 

Pettymyksien käsittely

Tämä on yksi suurimpia hienouksia kilpailullisessa harrastuksessa – pettymyksiltä ei mitenkään voi välttyä ja se on valtavan hyvä asia. Aivan liikaa tänä päivänä törmää vanhempiin, jotka haluavat raivata kaikki mahdolliset vastoinkäymiset ja pettymykset pois lastensa tieltä. Mutta kun elämässä ei voi kukaan välttyä vastoinkäymisiltä. Urheilu ja sen pelin henkeen kuuluvat monet pettymykset antavat työkaluja käsitellä pettymyksiä hyvin turvallisessa ympäristössä. Esimerkiksi annan yhden pojistani, joka on luontaisesti hyvin kilpailuhenkinen ja savu nousi herkästi korvista tappiotilanteessa. Äitinä olen pyrkinyt auttamaan häntä antamalla työkaluja siihen, miten hän pystyy pitämään mielensä kasassa tappionkin hetkellä. Ihminen kun on psykofyysinen kokonaisuus – ei auta, että vain treenaa fyysisiä ominaisuuksia. Psyykkistä vahvuutta voi ja pitääkin koko ajan vahvistaa. Pelissä ei kannata ottaa paineita siitä, että peli tulee voittaa. Pelissä kannattaa nauttia matkasta. Olen huomannut, että tilanteen purkaminen osiin on auttanut häntä paljon. Olen painottanut, että ei haittaa vaikka tulee virheitä tai epäonnistumisia, edessä on aina seuraava tilanne, jossa pääsee taas yrittämään uudelleen. “Ei se mitään – seuraava tilanne!” On lause, jota toistan pojille pelissä ja muuallakin. Sitä mentaliteettia yritän lapsiini iskostuttaa. Koska kaikki meistä kaatuvat, tärkeintä on nousta ylös. Lasten harrastukseen ei kannata suhtautua niin, että tästä tulee hänelle ammatti. Tiedämme enemmän kuiin hyvin, että tie ammattilaisuuten on erittäin pitkä. Sinne asti menee vain pieni prosentti ja tie sinne voi katketa monesta eri lapsesta riippumattomastakin syystä. Toki lapsemme ovat lajista todella innoissaan ja isän jalanjälkien takia se on osan heistä unelmakin, mutta meillä saa unelmoida. Me tuemme parhaamme mukaan kaikessa mitä he haluavat tehdä. Onnellisuus piileekin osaksi siinä, että sietää elämän ajoittaisia pettymyksiä ja on myötätuntoinen niin itseään kuin muita kohtaan. Jos haluaa lajista ammatin, voi sen onneksi tehdä niin monella muullakin tavalla kuin vain pelaamalla itse. Ja muistetaan, että puhutaan lapsista, joiden mielenkiinnon kohteet saattavat vaihtua vielä moneen otteeseen. Tärkeintä on, että he pääsevät toteuttamaan itseään.

Sosiaaliset suhteet

Paras asia harrastuksissa on ne ihmiset, joita se elämään tuo. Yhteiset mielenkiinnon kohteet yhdistävät ja ystäviä on helpompi tehdä. Parhaassa tapauksessa yhteisestä harrastuksesta saa sydänystäviä lopuksi elämää. Esimerkiksi meidän kuopuksen kummitätiin tutustuin aikanaan yhteisen tanssiharrastuksen kautta. Minun suuri toive on, että lapsemme pysyisivät jonkun joukkueharrastuksen parissa ainakin yli murrosiän, sillä uskon sillä olevan suojeleva vaikutus sen tunnemyllerryksen myrskyissä. Helpottaa, kun on joukkuekaverit joille on vastuussa ja he myös katsovat oman joukkuetoverin perään. Kun on vaikkapa peli sunnuntaiaamuna, ei sitä voi roikkua kaupungilla yömyöhään asti. Tämä toki vain toiveeni. Katsotaan mitä se murrosikä lopulta sitten on. Sitten taas asennoidutaan siihen ajanjaksoon sen hetkiseen tilanteeseen vaatimalla tavalla. Joukkueurheilu kuitenkin auttaa ymmärtämään, että joukkue on suurempi kuin yksilö ja näin antaa tärkeitä työkaluja elämään ja ryhmätyöskentelyyn.

Ja ei se ole vain lapset ketkä saavat ystäviä harrastuksistaan. Minä ja mieheni olemme saaneet ihan valtavan rakkaita ja läheisiä ystäviä poikiemme joukkuekavereiden vanhemmista. Olemme päässeet matkustamaan yhdessä, luoneet elämänmittaisia muistoja ja nauraneet vatsat kipeäksi. Nämä muut futisperheet tekevät arjestamme aivan valtavan ihanaa ja onnellista. Jaettu ilo on suurin ilo. Jaettu murhe on myös yhdessä kevyempi kantaa. 

Liikunnallinen elämäntapa

Koska poikamme liikkuvat niin paljon, meillä ei ole vielä ollut paljoa tilanteita, jossa kantaisimme huolta älylaitteiden tai pelikonsolien liiallisesta käytöstä. He hakeutuvat niin mieluusti ulos ja pelailun pariin, että välillä ihan tuputan heitä tulemaan hetkeksi sisään lepäämään ja rauhoittumaan jonkun ohjelman parissa. Yleisesti lasten laskenut liikkuvuus on tutkitusti yhteiskunnallinen ongelma. Siksi erilaiset urheiluharrastukset ovat omiaan omaksumaan liikunnallisen elämäntavan, joka voi auttaa hyvinvoinnissa pitkälle elämään.

Kasvun asenteen opettelu

Tämä on todella tärkeä aihe, joka pätee ihan jokaiseen elämän osa-alueeseen. Niin harrastuksiin, koulutukseen kuin ihmissuhteisiinkin. Tekemällä töitä haluamiensa asioiden eteen niitä myös saavuttaa todennäköisimmin. Olen monesti suositellut Carol S. Dweckin krjaa Mindset: Menestymisen Psykologia. Se nimenomaan keskittyy tähän kasvun asenteen teoriaan. Kuinka tärkeää on omaksua ajatusmalli siitä, että kaikkea pystyy kehittämään – että juuri mikään ole pysyvää. Urheilu tarjoaa monia konkreettisia hetkiä, jotka palkitsevatkovasta työstä. Olemme aina ylpeitä poikiemme saavutuksesta, koska se tarkoittaa että he ovat halunneet tehdä itse töitä haluamiensa asioiden eteen. Sitä mallia haluan tukea kaikin tavoin tulevaisuudessa. 

Kaikki ovat erilaisia

Puhun tässä paljon joukkueurhelusta ja jalkapallosta, koska se on luontainen ja kiinnostava harrastus meidän perheelle. Jokainen ihminen ja lapsi on yksilö. Älkää siis tulkitko, että mielestäni kaikkien tulisi harrastaa joukkueurheilua. Ei. Haluan vaan kannustaa suuresti siihen, että sitä ei ainakaan kannata pelätä! Toivon, että jokainen lapsi löytää harrastuksen tai yhteisön, jossa hän voi kokea yhteenkuuluvuutta. Paikka, jossa he saavat sopivassa suhteessa niin niitä onnistumisia kuin epäonnistumisiakin. Epäonnistumisia ei saa pelätä, muuten on vaikea onnistuakaan.

Oma sisältö

Syy miksi kipuilen on, etten tiedä miten toisin sopivassa suhteessa tätä elämäntilannetta esiin omissa kanavissani. Meillä kun arki on hyvin lasten jalkapalloharrastuksen täyteistä ja samalla minä nautin siitä myös suuresti. Tilanne on siis hyvin eri kuin se, mistä aikanaan aloitin – puhtaasti muodista. Tällä hetkellä kun muoti ei minua niin kiinnosta. Enemmän minua kiinnostaa kestävä tyyli, ajattomat kappaleet ja niiden yhdistely. Uskon, että tämä kiinnostaa myös teitäkin. Mutta kun oma arki ei ole sitä, että pyörin kaupungilla korkokengissä ja kivoissa asukokonaisuuksissa. Arkeni on mukavissa kotiasuissa kotitoimiston pitoa ja jalkapallokentän laidalla kannustamista. En halua kuvata asuja, jotka eivät ole aitoja. Siksi olen tietoisesti liikkunut pois muodista. Haluan tukea edelleen suomalaisia vaatemerkkejä ja kestäviä valintoja. Joka kuukausi tuleville jatkuville pikamuotiketjujen yhteistyöpyynnöille olen jo koko vuoden sanonut ei. Tämäkin on etuoikeus, että taloudellinen tilanteeni sallii sen, ettei kaikkea yhteistyötä tarvitse ottaa vastaan. Joten en todellakaan tuomitse ketään joka niitä tekee. Olenhan itsekin tehnyt niitä lukuisia ja olen edelleen sitä mieltä, että pikamuotiketjujen valikoimasta voi hyvin tehdä ajattomia ja hyvä valintoja. Haluan tehdä enemmän yhteistyötä tahojen kanssa, jotka tekevät arjesta ihanaa. Yhdessä leipominen, yhdessä tekeminen, yhteiset jaetut hetket ja elämykset – arjen ihanuus. Uskon onnistuneeni siinä viimeaikoina. Yhteistyöt heijastavat myös omia arvojani. Somessa näkee usein vain niitä tähtihetkiä, vaikka arjen onnellisuus piileekin siinä arjessa itsessään. Tavallisen taikaa. Sitä haluan tarjoilla.

Olette toki nähneet palasia jalkapalloarjestamme. Se mitä te näette on häviävän pieni osuus siitä, miten paljon todella lajin parissa vietämme. Nytkin kun olimme Kööpenhaminassa, en jotenkin halunnut päivitellä mitään poikien peleistä ja sen tunnelmasta – vaikka se olikin koko matkamme paras asia. Sen sijaan postailin lyhyestä hetkestä serkun kanssa hotellilta (okei, sekin oli kyllä aivan ihanaa) ja Kööpenhaminan kaupungin tunnelmaa. Tarkoitan vain, että olen hieman eksyksissä sen tasapainon kanssa mitä haluan kanavissani jakaa. Haluan olla mahdollisimman aito, mutta samalla koen, että se on myös monille tylsää. Välillä tulee tuollaista yllä näkyvää palautetta, kun jakaa niitä oman tavallisen arjen ihania hetkiä. Ymmärrän täysin, siihen on tässä työssä tottunut. Siksi halusin vain antaa oman vastineeni sille miksi haluaisin sen tavallisen arkemme näkyvän kanavissani. Haastetta havainnollistaa teille toivottavasti tieto, että viikossamme on maksimissaan vain kaksi päivää, kun meillä ei ole jalkapallotreenejä tai otteluja. Siksi kipuilen sen kanssa, mitä kaikkea kanavissani jaan. Vielä en ole siellä, mutta tuskin koskaan olenkaan “valmis”. Elämä on jatkuvaa muutosta. Yritän löytää tasapainoa tavallisen arjen ja mielenkiintoisen sisällön kanssa. Haluaisin kuitenkin samalla tuoda esiin sitä, miten ihana tämäkin elämänvaihe on kaikessa logistisissa haasteissaan ja ajoiottaisessa hektisyydessään. Minusta tämä on ihana vaihe elämässä, kun lapset ovat isompia, mutta kuitenkin niin pieniä, että haluavat meidät paikalle <3 Positiivista puhetta perhe-elämästä kun voisi olla enemmänkin. Tämä oli minun toiveeni ja valintani elämälle, joten en voisi olla kiitollisempi tästä arjesta. Kiitos siitä teille monille, että niin monet vuodet olette olleet seurana ja tukemassa – niin monessa eri elämänvaiheessa. <3