CATEGORIES

Lasten lukemisesta

8.9.2022

Kaupallinen yhteistyö Storytel

Pojistamme jo kaksi ovat koululaisia ja viimeinenkin, eskaria käyvä kuopus, opettelee parhaillaan lukemaan. He ovat kaikki oppineet lukemaan ennen ensimmäistä kouluvuotta, mutta kukaan heistä ei ole perinteinen “lukutoukka”, joka yksinkertaisesti nauttisi lukemisesta ja sen rauhasta. Ainakaan vielä. Kaikki lapset ovat erilaisia, mutta omamme viihtyvät paremmin ulkona tekemässä ja touhuamassa. Siksi meillä saadaan nähdä hieman enemmän eforttia sen eteen, että pysähdyttäisiin paikoilleen lukemaan ja nauttimaan sen rauhasta ja erilaisista elämyksistä. Mitä omaa ystäväpiiriä on kuunnellut, niin tämä taitaa olla melkoisen yleistä. Myös lasten ja nuorten säätiön selvityksen mukaan vain 25% nuorista pitää lukemista siistinä ja jopa joka kahdeksas nuori valmistuu peruskoulusta ilman riittävää lukutaitoa.

Suomessa lukemista on pidetty aina suuressa arvossa, mistä syystä nuorten lukemisen merkittävää vähentymistä on pidetty hälyttävänä – erityisesti poikien. Kuilu tyttöjen ja poikien lukemisessa kasvaa vuosittain ja jopa kaksikolmasosaa heikoista lukijoista on poikia. Vaikka Suomi on PISA-tutkimusten mukaan edelleen lukutaidon kärkimaita, ovat tyttöjen ja poikien väliset erot suuremmat kuin muissa maissa. Pojat alkavat jäädä lukutaidossa jälkeen jo alakoulussa. Syyksi annetaan usein muut harrastukset, jotka vievät niin paljon aikaa, ettei lukeminen niinä muutamina hiljaisina hetkinä enää hirmuisesti innosta. Kolmen aktiivisesti harrastavan pojan äitinä allekirjoitan tämän. Jalkapallo vie niin paljon aikaa, että tuntuu painostavalta tuputtaa kirjoja käteen niinä harvoina hetkinä kun ei ole mitään ohjelmaa. Koen kuitenkin hyvän lukutaidon hyvin tärkeänä, mistä syystä haluan miettiä keinoja rohkaista lapsiani lukemisen pariin. Hyvä lukutaito kun merkitsee muutakin kuin sujuvaa lukemista ja tekstin ymmärtämistä. Lukemisella on tutkitusti myös vaikutusta oman ajatusmaailman ja empatiakyvyn kehittymiseen. Kun lukeminen sujuu hyvin, helpottaa se suuresti myös koulun eri oppiaineissa pärjäämistä.

Ilokseni olemme saaneet huomata, että 10-vuotiaamme alkaa olla jo melkoisen vahva lukija. Sen sivutuotoksena kouluaineet sujuvat moitteettomasti ja hän selkeästi myös viihtyy koulussa. Hän ei kuitenkaan koskaan ole ollut erityisen innostunut itse lukemisesta, mutta olemme vanhempina kokeneet tärkeänä tukea lukemisen kehittymistä kannustamalla häntä siihen. Olemme esimerkiksi yrittäneet aina integroida hänen kiinnostuksen kohteitaan luettavaan muotoon – eli toisin sanoen jalkapalloaiheiset kirjat ovat kovassa kulutuksessa :D Olemme kokeneet, että luettavan ei tarvitse välttämättä olla aina edes kirja. Se voi olla jopa vaikkapa käyttöohjeita tai englanniksi puhutun suosikkiohjelman suomalaiset tekstitykset. Luettavan on hyvä olla suhteessa kehitystasoon eikä liian monimutkaista. Lukemisen ei todellakaan tarvitse olla yksinään nyhjäämistä, vaan on lukemattomia tapoja tehdä siitä mielekästä.

Äänikirjat houkuttelevat kirjojen maailmaan

Monilla samoilla konsteilla tuemme nyt nuorempia veljiä myös vahvemmiksi lukijoksi. Meillä äänikirjat ovat toimineet erinomaisena houkuttimena kirjojen maailmaan. Niitä on hyvin helppo kuluttaa – yhdessäkin – ja kurkistaa näin sisään tuhansien satujen kiehtovaan maailmaan. Miten ne rikastuttavatkin mielikuvitusta ja tarjoavat aivan omanlaisensa viihteen ja rentoutumisen muodon. Erityisen suuri hitti meillä on ollut Storytelin oma äänikirjasarja: Hyvää yötä Pikku Lohikäärmeet. Jaksot kestävät n.10-15 minuuttia ja jokainen alkaa sekä loppuu samaan rauhoittavaan musiikkiin. Se on ollut meidän vanhempien ja nuorempien poikien yhteinen rauhallinen hetki ennen heidän nukahtamista. Usein sitä on itsekin ollut niin puhki iltaisin, että on ihana vain asettautua mukavasti poikien viereen ja seurailla heidän keskittymistään kuunneltavaan tarinaan ja silitellä heidät höyhensaarille. Erityisen toimiva ominaisuus meille on, kun Storytelin saa kätevästi yhdistettyä myös kodin Sonos äänijärjestelmään. Näin saan puhelimesta helposti poikien huoneen kaiuttimeen iltaisin halutun kirjan soimaan. Tällä hetkellä nuoremmilla pojlla on menossa vaihe, että he haluavat itse lukea haluamiaan kirjojaan meille ääneen iltaisin. Keskimmäinen lukee Risto Räppääjää ja kuopus tavuttaa ensimmäisiä lauseitaan myös.

Mitä lapsemme tykkäävät lukea / kuunnella?

Esikoisemme tykkää lukea enemmän tietoon pohjautuvia kirjoja – mutta kulmana hänellä on melkein aina jalkapallo. Hän on kuunnellut storytelistä mm. Tietopalat: Jalkapallo haltuun, Todelliset Taitajat: Jalkapallo, Teemu Pukki ja nyt viimeisimpänä hän on kiinnostuneena kuunnellut pätkiä uudesta suomalaisesta “Parempia Pelaajia” -teoksesta. Viimeinen on ehkä enemmänkin aikuisille suunnattu, mutta kirjassa pääsee myös ääneen muutama hetken suomalainen tähtipelaaja kertomaan heidän treenitavoistaan nuorena ja polustaan maan huipulle. Se on kiinnostanut 10-vuotiasta intohimoista jalkapalloilijaa kovin.

Pikku Lohikäärmeet on erinomainen ensiaskel äänikirjojen maailmaan perheen pienimmille. Siitä seuranneena kiinnostus. kirjoja kohtaan on kasvanut. Muita suosikeita ovat mm. Disneyn viiden minuutin iltasatuja, Maailman yksinäisin pieru, Ryhmä Hau, Vitsi Pitsa, Supermarsu ja Risto Räppääjä-kirjat. Matkustaessamme pojilla on lähes aina mukana kuulokkeet, joista kukin voi kuunnella puhelimensa kautta haluamaansa kirjaa. Olisipa äänikirjat olleet jo omassa nuoruudessa! Olisin mielelläni lukenut esim automatkoilla, mutta matkapahoinvointi esti lukemiseni liikkeessä.

Yksi lisähoukutin lukemiseen on Storytelin oma Reader -lukulaite. Se muistuttaa pientä pädiä, joka on jo omiaan kiinnostamaan ainakin meidän lapsia. Kevyt laite sisältää Storytelin koko kirjaston – helppo ottaa matkaankin mukaan ja tukea itse lukemista.

Tänään, 8. syyskuuta, vietetään YK:n lukutaitopäivää. Read Hour on Lasten ja nuorten säätiön järjestämä vuosittainen kampanja, jossa haastetaan kaikki lukemaan tunti klo 19. Read Houria vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2019 ja Storytel on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana kampanjan kumppanina. Storyteliä ja Read Houria yhdistää sama ajatus: lukeminen kuuluu kaikille ja kynnyksen tulee olla matala. Lukemisen huolista ja hyödyistä puhutaan paljon, mutta ennen kaikkea pitäisi ymmärtää lukemisen olevan suuri ilo ja nautinto!

Siksi minä ja Storytel haastamme sinut ja perheesi mukaan viettämään Read Houria. Haaste on helppo: lue tai kuuntele kirjaa tänään 8.9. klo 19 tunnin verran.

Voit kuunnella tai lukea yksin tai yhdessä jonkun kanssa. Kirjojen tuomaa iloa kaikille!

Ota vastuu tunteistasi ja voit aina valita reaktiosi

5.4.2022

Viikko sitten tapahtunut surullisen kuuluisa välikohtaus Will Smithin ja Chris Rockin välillä Oscareissa kiteytti aiheen jota mietin usein, sillä valtaosalla meistä on paljon työn saraa sen osalla: Nimittäin vastuun kantaminen omista tunteistamme. Tämä on aihe, mitä käsittelen myös omien lasteni kanssa päivittäin. Miten helppo onkaan syyttää toista ihmistä tai ulkoisia tapahtumia omista vaikeista tunteista. Hyvin usein syytämme toisia esimerkiksi omasta suuttumuksesta, ärsytyksestä tai pelon tunteista. Mutta tämä on harvemmin kannattavaa, koska tällöin hoidat vain tilanteen seurausta – et syytä. 

“Taking responsibility for your own emotions is one of the most empowering steps we can take. While other people can do or say things that trigger emotions within us, what happens next is our own responsibility. When we do this we are taking responsibility of our own happiness.”

Mitä tarkoitan?  Otetaan esimerkiksi paljon puhututtanut Oscar moukarointi. Chris Rock vitsaili Will Smithin vaimon sairauden kustannnuksella. Sairaudet ovat lähes aina hyvin arka ja kipeä asia niin sairastavalle kuin heitä läheisesti koskettaville. Ymmärrän täysin Will Smithin suuttumuksen. Tämän jälkeen hän toimi hetken mielijohteesta. Nousi ylös, löi Chris Rockia ja sen jälkeen vielä kirosanojen siivittämänä käski miestä pitämään hänen vaimonsa nimen poissa suustaan. 

Tämä johti siihen, että kaikki puhuivat tapahtuman seurauksista – eli lyönnistä ja väkivallan käyttämisestä ratkaisuna, joka suorastaan tuntuu aivan kivikautiselta. Jos tilanteen olisi hoitanut toisella tapaa, moni illan tärkeä aihe ei olisi vajonnut moukaroinnin alle. 

“We can not control what happens. We can not control the behavior of others. But we can always choose how we respond.”

Mutta mitä jos tapahtuneen sijaan Will Smith olisi noussut lavalle, pyytänyt mikin ja sanonut että “Vaimoni sairastaa alopeciaa ja on avoimesti kertonut sen olevan hänelle vaikeaa. Hän on kaikesta huolimatta äärimmäisen vahva nainen ja kaunein olento maailmassa, mutta en voi hyväksyä hänen tuskaansa käytettävän komediana. Kiitos.” 

Tässä tapauksessa Smith olisi varmaankin saanut suuret aplodit yleisöltä. Myös hänen oma Oscar-voittonsa ei olisi saanut tummaa varjoa ylleen. Omalla reagoinnilla on valtavan suuri vaikutus seuraukseen. Sanoilla olisi ollut paljon voimakkaampi vaikutus. Jos näin olisi tapahtunut, lopputulos olisi ollut se, että puhuisimme tapahtuman syistä emmekä seurauksista. Mitä on sopivaa käyttää huumorina / viihdykkeenä? Mikä menee yli? 

“Life is 10% what happens to us and 90% how we respond to it”

Tartuin tähän aiheeseen koska vain yhden päivän sisään mahtuu kymmenittäin tilanteita, joista olisi helppo syyttää jotakuta toista. On siksi tärkeää ymmärtää omia tunteitaan ja sitä kautta myös osata kontrolloida niitä. Nämä ovat erittäin hyödyllisiä tunnetaitoja, joita on tärkeä opetella pienestä pitäen. Kolmen lapsen äitinä harva se päivä lapseni vääntävät jostain asiasta ja saan olla auttamassa heitä heidän tunteittensa kanssa. Tunteiden sanoittamista riittää päiviin niin paljon, että se käy usein jopa raskaaksi. Toistoa, toistoa ja toistoa. Tilanne ei ratkea sillä, että syytetään sokeasti veljeä siitä omasta epämukavasta tunteesta. “Tönäisin koska toi ärsytti.” Muiden syyttelylle olen suorastaan allerginen. Yritän kannustaa lapsiani miettimään miten itse olisi voinut toimia toisin sen sijaan, että kiljuen vaatii sitä toiselta. Haluan, että lapsemme oppivat kantamaan vastuuta omista tunteistaan ja ymmärtämään monia erilaisia vaihtoehtoisia toimintatapoja. Se tuo aivan valtavaa helpotusta ja vapautta kun tajuaa, että voi aina itse valita reaktionsa. Yritän kannustaa heitä myös pohtimaan millaisen lopputuloksen he haluavat saada tilanteesta aikaiseksi ja sen jälkeen miettiä millaisin askelin sen voisi saavuttaa. Ja ihan yhtä lailla joudun tasaisin väliajoin muistuttamaan tästä itseäni. Miksi ärsyynnyn lapselleni, kun joudun sanomaan hänelle asiasta kymmenennen kerran ja miksi oman lapsen käytös poraa hermooni poikkeuksellisen onnistuneesti…:D

Toisella ihmisillä ei lopuksi ole mitään tekemistä sinun tunteidesi kanssa – vain sinulla itselläsi ja ajatuksillasi on. Kun huomaat mistä tunne johtuu, et voikaan syyttää toista omista tunteistasi, vaan otat niistä vastuun itse. Lähtiessäsi hakemaan oikeutusta tunteillesi itsesi ulkopuolelta hoidat seurausta, mutta ottamalla vastuun omista tunteistasi, hoidat syytä. Kun hoidat syytä, sinun on mahdollista kasvaa ja kasvu tuo aina lisää mahdollisuuksia ja voimavaroja. Jos hoidat pelkkää seurausta, pysyt paikoillasi eikä mikään muutu. 

Mutta kuten sanottu: Tämä ei todellakaan ole helppo taito. Me kaikki kipuilemme tämän kanssa aika ajoin, mutta tärkeää on tiedostaa se ja uskaltaa pohtia niitä omia tunteita ja ottaa niistä rehellisesti vastuu.