CATEGORIES

Avioeropiikki

9.1.2020

Uusi vuosi ja sen uudet tuulet alkavat monilla iloisella tekemisen meiningillä, mutta todella monilla se alkaa myös päinvastaisella tavalla. Meitäkin alkanut vuosi on muistuttanut mustalla pilvellä. Ystäväpiirissämme on ollut paljon avioeroja viimeisien vuosien aikana. Nyt taas joululomien jälkeen muutamat ovat kertoneet tulleensa siihen tulokseen, että jatkavat elämäänsä erillään. Tämä on saanut minut miettimään paljon parisuhteita, avioliittoa ja avioeroja viimeisten vuosien aikana. Maanlaajuisesti katsottuna elämme avioerojen piikkiaikaa: useimmiten suomalaiset eroavat loma-aikojen jälkeen. Elokuussa ja tammikuussa jätetään eniten erohakemuksia.

“Arki on helposti kiireistä. Kun yhdessä oloon tulee lomalla vihdoin tilaisuus, siihen kohdistuu suuria odotuksia, ja kun nämä odotukset eivät täytykään, se sysää kohti eropäätöstä”, tulkitsee suomalaisten avioeroja laajalti tutkinut Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula. (lähde)

Todellisuudessa se ei tietenkään ole se juuri vietetty pettymysten loma joka saattaa eroon. Useimmiten eroa on pohdittu jo vuosia ja syitä eroon on usein enemmän kuin yksi. Se odotettu loma on vain se viimeinen niitti, pettymysten huipentuma, jonka jälkeen on päätetty tehdä ratkaisuja. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta eroaloitteesta tulee naisilta. Jos katsotaan avioerojen määrää avioliittovuosien perusteella, eroja tulee eniten liiton alkuvaiheessa. Suomalaisista avioliitoista 40% päätyy avioeroon. Kymmenen avioliittovuoden jälkeen vuosittaiset eroluvut ovat huomattavasti pienemmät kuin liiton alkuvuosina. 12 avioliittovuoden jälkeen keskimäärin luku laskee ja vain neljännes niistä päättyy avioeroon. Mutta mikä on se juurisyy, miksi niin monet eroavat?

Merkittävimpiä erojen syitä tutkimusten mukaan ovat kommunikaatioon liittyvät ongelmat, jotka nousevat esiin joka toisessa tapauksessa. Miehet yllättyvät eroista useammin. Havahdutaan liian myöhään siihen, että ne asiat mistä “puoliso nalkuttaa”, ovatkin ihan oikeita ja merkittäviä asioita. Useimmiten erojen juurisyy johtuu siitä, että puolisot eivät kohtaa arjessa. Uppoudutaan kiireiseen elämäntilanteeseen ja tuudittaututaan siihen, että tämä on vain ohimenevää ja sitten joskus on taas aikaa. Jotkut sen kestävätkin, mutta ilman yhteistä aikaa tunneside toiseen saattaa myös haurastua yllättävän nopeasti. Vaikka esimerkiksi kiireinen lapsiarki vie helposti “läpsystä vaihto“-elämäntilanteeseen töineen, harrastuksineen ja kaikkineen, pitäisi silti yrittää muistaa priorisoida se kumppani kenen kanssa arkea toteutat. Tehkää toisillenne aikaa. Se ei ole aina helppoa tai mitenkään itsestäänselvää. Suurimpia apuja esimerkiksi lapsiarjessa ovat hyvät tukiverkostot. Kaikilla ei ikävä kyllä sitä mahdollisuutta ole. Siksi haluaisin kysellä teiltä, miten teillä vietetään parisuhteen laatuaikaa? Miten ja milloin te pystytte pysähtymään arjessa ja antamaan täyden huomion rakkaalle puolisolle? Toivon, että tätä kautta pystyisin jakamaan teille kaikille ideoita siitä, mitä kaikkea sitä mahdollisesti voisi tehdä? Teetteko tarpeeksi asioita yhdessä? Voisiko tehdä enemmän? Puhunko tarpeeksi kumppanini kanssa? Onko meillä samat odotukset ja tarpeet? Näytämmekö ja kaipaammeko rakkauden osoituksia samalla tavalla?

“Kukaan ei ole immuuni erolle. On harhaanjohtavaa miettiä, että “Noin ei voi käydä meille.” Avioero voi käydä ihan kenelle vain, mutta turvallisemman puolella ollaan jo kun sen mahdollisuuden tiedostaa ja aktiivisesti tehdään töitä sen parisuhteen eteen mistä ei haluta luopua.”

Suurimpia asioita muistaa on, että kukaan ei ole immuuni erolle. On harhaanjohtavaa miettiä, että “Noin ei voi käydä meille.” Avioero voi käydä ihan kenelle vain, mutta turvallisemman puolella ollaan jo kun sen mahdollisuuden tiedostaa ja aktiivisesti tehdään töitä sen parisuhteen eteen mistä ei halua luopua. Toista ihmistä ei koskaan saa ottaa itsestäänselvyytenä. Ihmiset kasvavat, elämää muuttuu ja liitot muovautuvat sen mukana. Jos arjessa ei kohtaa tarpeeksi, saattaa ennen yhdessä kulkenut tie lähteä erkautumaan. Haluan myös korostaa, että huonossa suhteessa ei myöskään pidä velloa. Jos asiat eivät muutu eivätkä ole lukuisista yrityksistä huolimatta korjattavissa, voi ero olla ainut ratkaisu. Senkin olen ilokseni jo läheltä nähnyt, että vaikka avioero on yksi elämän vaikeimpia koetinkiviä, niistäkin selvitään. Elämä jatkuu ja enemmistö eronneista on sitä mieltä, että eron jälkeen elämä on muuttunut paremmaksi ja itsetunto vahvistunut. Mutta jotta saisitte pitää kiinni siitä suhteesta mikä sinulle on nyt tärkeä haastan teidät pysähtymään. Teenko tarpeeksi? Voisinko tehdä enemmän? Lopuksi haluaisin kuulla miten ja milloin te pystytte pysähtymään arjessa ja antamaan täyden huomion rakkaalle puolisolle?

Ruokahuoneen suunnittelua

8.1.2020

Meidän edellinen ruokapöytä ja tuolit ovat palvelleet uskollisesti jo 15 vuotta. Nykyiset ruokahuoneen tuolit ovat eläneet aikansa jo vuosia sitten, mutta en ole lähtenyt vaihtamaan tuoleja, sillä pitkään on ollut mielessä muutto isompaan. Olen miettinyt niiden uudelleen verhoilemista, mutta hyvä etten lähtenyt sitä tekemään, sillä nämä kuusi tuolia eivät enää riitäkään. Meille uudessa talossa yksi tärkeimpiä asioita on, että saamme kutsua enemmän läheisiä kylään. Ei vaan juhla- tai merkkipäivinä, vaan myös ihan arjessa ystävien ja perheen kanssa yhdessä kokkaillen. Tykkään emmännöidä ja mieheni isännöidä. Suurimpia toiveita uudelle talolle oli, että siellä olisi tilaa järjestää isoja jouluja, jonne kaikki halukkaat mahtuvat pitkän pöydän ääreen. Uudessa kodissamme se on mahdollista. Olemme tilanneet jo uuden ruokapöydän. Se on vanhaa tammea oleva puupöytä, joka on 110cm leveä ja 260cm pitkä. Tilasimme siihen samalla jatkopalat, milloin tarpeen mukaan pöydän saa jatkettua jopa 370cm pituiseksi. Onko ok nyt jo fiilistellä seuraavaa joulua! :D Tämä tarkoittaa sitä, että meidän tulisi tilata n. 10 ruokatuolia. Olen selaillut paljon eri ruokatuolien valikoimaa ja löytänyt monia hyviä vaihtoehtoja. Mutta yksi tuoli on noussut ylivoimaiseksi suosikiksi…

Olen korvia myöten ihastunut tähän tanskalaisen Gubi-merkin Beetle-tuoliin. Sen pehmeän pyöreä muotokieli puhuttelee minua. Se on vain niin kaunis. Kyseistä tuolia saa monella eri värisellä jalkavaihtoehdolla (omat suosikit messinki ja musta) ja päällystysratkaisujakin on loputon määrä. Tuoli osiota saa ilman pehmustetta, vain istuin osa pehmustettuna, istuinosa ja selkäosio pehmustettuna, tai sitten kauttaaltaan pehmustettuna. Väri ja materiaalivaihtoehtoja on käytännössä mitä ikinä vain haluat. Itse pidän eniten juurikin mallista, jossa tuoli on päällystetty kauttaaltaan. Mutta tällöin tuolin hinnaksi tulee jopa 1000e kappale! Tässä lapsiarjessa ruokatuolit saavat niin paljon “elämää” osakseen että en voi mitenkään käyttää suuria summia ruokatuoliin. Se kaako / mehulasi kaatuu joka pirun päivä vaikka kuinka sitä muistuttaakin, että “pidä kahdella kädellä kiinni” :D Mutta pidän suuresti tällaisesta hieman modernimmasta tuolista, joka olisi joko beigen sävyinen. Toki olisi järkevää hankkia ruokatuoli missä ei ole pehmustetta milloin se olisi helppo pitää siistinä, mutta minulle on tärkeää että tuolit ovat mahdollisimman mukavat. Haluan että tuolissa on pehmustetta ja niissä on mukava istuskella pidempiäkin iltamia. 

Täten mietin eri ratkaisuja ja mahdollisuuksia ruokatuoleiksi. Olen tilannut meille jo uuden ruokapöydän kuten ylempänä kerroin. Se on hyvin samannäköinen kuin tuon yllä olevan kuvan pöytä, mutta puunvärisillä jaloilla. Jotenkin pidän siitä ideasta, että tuollainen rouheamman puupöydän yhdistää modernimpiin tuoleihin (havainnekuva myös kollaasissa vasemmalla ylhäällä). Minusta niiden yhdistelmässä on jotain uutta ja mielenkiintoista. Gubia muuten kun näkee yleensä  modernien ja pyöreiden pöytien parina. Mutta nyt etsin jotain hieman Gubin tyylisiä pehmeän muotokielen omaavia päällystettyjä tuoleja tai sitten tuollainen kankainen rouhea tuoli, joita näkee usein juurikin tuon ruokapöytätyypin kanssa paritettuna. 

Minulla on ilokseni apuna ihana sisustussuunnittelija Annu. Tulen kertomaan hänestä pian vielä lisää. Hän on auttanut minua näiden haavekuvieni kanssa ja ohjannut mistä löytyisi haluamiani tuotteita. Yllä on hänen piirtämänsä kuva meidän tulevasta ruokahuone / keittiötilasta, joka on tilaltaan hyvinkin realiteettia vastaava. Tuo on juuri se fiilis ja värimaailma mitä havittelen. Valkoista, beigeä, harmaata, lämmintä puuta ja ripaus kultaa sekä mustaa.  Havainnekuvan pöytä on ainut joka on melko identtinen sen pöydän kanssa minkä tilasin, muuten on vielä ruokapöydän tuolit, baarijakkarat sekä keittiötason ja ruokapöydän valaisimet avoinna… Juuri tuota tunnelmaa haemme takaa, mutta itse tuotteet ovat vielä pohdinnan alla. Kiirettä emme pidä. Temme vain hyvin harkittuja päätöksiä. Tässä tehdään elämämme kotia <3 Talomme pohja on hyvin moderni, joten sisustuksella haluamme pehmittää sen yleisilmettä kodikkaaksi ja lämpimäksi.