CATEGORIES

Lukijakuntani kartoitus

20.8.2009

Heippa!:)

Olisi hirmu kiva saada tietää hieman enemmän teistä lukijoistani!:)
Joten laitoin tuohon oikeaan sivupalkkiin kyselyn iästänne.
Toivottavasti te kaikki jaksatte vastata!:)

My breakfast (today)

20.8.2009

Tällaista minä söin tänä aamuna:)
En toki vastaavaa joka aamu syö vaan tykkään pitää ruokailuni monipuolisena. Mielelläni syön aamuisin esimerkiksi myös puuroa marjoilla ja hunajalla koristeltuna, munakasta, rahkaa taikka marjapirtelöä (sekoitan marjoja vaniljan makuiseen soijamaitoon). Mutta tänään kerroin tästä vaihtoehdosta, sillä halusin jakaa vähän tietoa kanssanne kuiduista ja niiden tärkeydestä.

Kuitua runsaasti

Kuidut alentavat kolesterolia ja lisäksi tasapainottavat vatsan toimintaa ja verensokeria. Kuidut myös lisäävät kylläisyyden tunnetta ja auttavat siten painonhallinnassa.

Kuitu pienentää veren kolesterolipitoisuutta sitomalla ruoan mukana tulevaa kolesterolia ja elimistön tuottamia sappihappoja.
Sappihappojen muodostamiseen tarvitaan kolesterolia, joka poistuu näin elimistöstä kuituun sitoutuneena.

Suositus: Kuitua vähintään 25 g/vrk

Keskimäärin suomalainen saa kuitua alle suositusten: noin 20 grammaa päivässä. Kuitua on vain kasvikunnan tuotteissa. Kuitu voi olla liukoista tai liukenematonta. Käytännössä samoissa ruoka-aineissa on sekä liukenemattomia että liukenevia kuituja. Kuitupitoinen ravinto lisää yleensä sekä liukenevien että liukenemattomien kuitujen saantia. Samalla saat runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja.

Liukenevat kuidut muodostavat hyytelömäisen seoksen eli geelin nesteen kanssa ja sitovat tehokkaasti kolesterolia ja sappihappoja. Liukenevaa kuitua saat, kun valitset kaura- ja ruisvalmisteita, marjoja ja hedelmiä, sekä herneitä, linssejä sekä papuja patoihin ja keittoihin.

Liukenemattomat kuidut, kuten kasvien selluloosa ja ligniini, ovat karkeita kuituja. Niillä on erityisesti vaikutusta vatsan toimintaan. Liukenemattomia kuituja on esimerkiksi leseissä, omenankuorissa, juureksissa, marjoissa ja kasviksissa.

Hyviä kuidun lähteitä:

  • täysjyväleivät, -puurot, erityisesti ruispohjaiset
  • täysjyväriisi, -pasta, mysli
  • marjat, hedelmät
  • juurekset, kasvikset
  • pavut, linssit, herneet
  • leseet, siemenet

    Info saatu Sydänliiton sivulta

Tosiaan.
Kuidut eivät ole siksi tärkeitä että ne pitävät sinut ns.”kylläisenä” pitkään.
Vaan siksi että suolistomme tarvitsee kuituja sitoakseen haitallisia yhdisteitä. Riittämätön kuidun saanti johtaa usein suoliston toimintaongelmiin ja bakteerikannan muutoksiin. Eli ummetus voi silloin vaivata herkästi, mikä on hyvin yleinen hyvinvointiyhteiskunnan vaiva. Runsaasti kuituja sisältävä ruokavalio vaikuttaa positiivisesti kolesteroli- ja sokeriaineenvaihduntaan sekä ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia sekä paksusuolen syöpää.
Se miten me syömme nyt, on suuria vaikutuksia siihen missä kunnossa terveytemme on tästä parikymmentä vuotta eteenpäin. Näin parikymppisenä suuria eroja tuskin näillä pienillä terveellisillä valinnoilla huomaa paljoakaan, mutta kroppa kiittää viimeistään silloin kun ikä alkaa olla kunnioitetun 50-vuoden paremmalla puolella.