CATEGORIES

enter search term

Vähemmän fyysistä kontaktia, enemmän henkistä läheisyyttä

14.3.2020

Alkuviikosta maailman koronatilanne iski vasten arkeamme hyökyaallon lailla. En ole yllättynyt, että nykypäivän liikkuvassa maailmassa COVID-19 sai nopeasti jalansijaa muualtakin kuin Wuhanista. Koin sen olevan vain ajankysymys kun se rantautuisi Suomeenkin. Monet asiantuntijat antoivat jo helmikuussa lausuntoja, kuinka korona saapuu tännekin, ja meidän olisi oltava valmiina. Vuosien ulkomailla asumisen jälkeen olen osannut arvostaa suomalaista terveydenhuoltoa valtavasti. Koko ajan on ollut sellainen olo, että kun virus tänne kantautuu, me selviämme siitä. Mutta nyt kun alkuviikosta jouduimme ensimmäisen mahdollisen virustartunnan kanssa kosketuksiin, saimme nopeasti huomata, että THL ei ollut vielä tilanteen tasalla. Se pelästytti. Saamillamme silloisilla (alkuviikolla vielä voimassa olleilla) ohjeistuksella tajusimme, että näin löyhällä linjalla tämä virus tulisi leviämään maassamme ja vielä nopeasti. En ole tietenkään alan asiantuntija, mutta kansalaisena ja maalaisjärjelläkin mietittynä tilanne huoletti. Katselin eilen THLn tiedostustilaisuutta, jolla oli enemmänkin tragikoomisia piirteitä. Lisäluottoa toimijaan se ei tuonut. Hallituksemme on sanonut kuuntelevansa asiantuntijoita asiassa, mikä on aina tietenkin suotavaa. Mutta miettiessä THLn lausuntoja viime viikoilta en voi kuin miettiä tietävätkö he jotain, mikä koko muu Eurooppa ei tunnu tietävän? Kaikkialta tulevat viestit käskevät tekemään nopeita ja järeitä päätöksiä, jotta saadaan “käyrä tasoitettua”. Mutta sitä Suomi ei vielä tee. Jos joltain on mennyt tämä termi ohi, tarkoittaa tämä sitä, että meidän tulee hidastaa viruksen leviämistä Suomessa, jotta tartunnoissa ei ilmenisi niin kovaa piikkiä, joka kuormittaisi terveydenhuoltomme niin koville ettei yksinkertaisesti ole resursseja hoitaa kaikkia apua tarvitsevia. Kuten Italiassa tapahtuu juuri tällä hetkellä. Tasaamalla käyrä ja hidastamalla taudin kulku epidemia kestää pidempään, mutta kovia piikkejä ei pääse syntymään. Näin terveydenhuoltomme resurssit riittäisivät hoitamaan vaikeat tartuntatapaukset, eikä näin ollen tautiin kuolleisuuskaan pääsisi nousemaan kovaksi.

Mediassa on ollut paljon keskustelua siitä tehdäänkö Suomessa tarpeeksi. Paljon on ollut kritiikkiä siitä, että toimemme pitäisi olla jo järeämpiä. Kouluja, päiväkoteja ja yrityksiä vaaditaan suljettavan. Vaikka muualta maailmasta saatu koronavirusdata viittaa siihen, että maiden virustartunnat saadaan moninkertaisesti pienennettyä aikaisilla ja järeillä toimilla, ei sitä vielä Suomessa tehdä (tässä yksi erinomaisesti aiheesta laadittu artikkeli). Tietenkin näillä kaikilla rajoittavilla toimilla on myös valtavia vaikutuksia talouteemme. Hetken talousennusteet ovat myös hyvin synkkää luettavaa. Kieltämättä tämä tilanne ahdistaa minua valtavasti. Seuraavina päivinä tulee tapahtumaan todennäköisesti paljon. 

Vaikka ahdistuksen tunne maailman tilasta on minullakin kiertänyt otetta rinnassa, on samalla siellä jo entuudestaan ollut lämpö ja luotto kasvanut kanssasuomalaisia kohtaan. Asiasta paljon kanssanne keskustelleena olen valtavan ylpeä suomen kansalaisista, jotka ovat niin valveutuneita, että tekevät ihan valtavasti hyvää nyt yksilötasolla. Tämän viikon aikana tilanteen vakavuuteen ja sen vaatimaan ihmisten asennemuutokseen on herätty. Monet suuret suomalaiset yritykset ovat määränneet kaikki ne työntekijänsä etätöihin seuraaviksi viikoiksi, ketkä vain suinkin mahdollista on. Nuoret ovat tarjoutuneet käymään naapurinmummolle kaupassa (Jekku <3 ). Vaikka määräystä koulujen sulkemisesta ei ole tullut, osa kouluista on jo oma-aloitteisesti tarjonnut mahdollisuuden tai siirtynyt jo etäopiskeluun. Tästä esimerkkinä mm. Kauniaisten lukio, Lauttasaaren yhteiskoulu ja -lukio sekä Helsingin suomalainen yhteiskoulu. Artistit ja esiintyjät peruvat keikkojaan, vaikka osallistujamäärät olisivatkin pienemmät kuin kielletyt yli 500 hengen tapahtumat. Ihmiset välttävät  fyysisiä kontakteja ja pitävät vapaaehtoisia kotikaranteeneja. Tämä on juuri sitä mitä maamme isä Sauli osuvasti sanoi: Vähemmän fyysistä kontaktia, enemmän henkistä läheisyyttä <3

Koska Suomi koko muun maailman tavoin tulee varmasti kokemaan nyt haastavia aikoja haluaisin kannustaa teidät kaikki miettimään mitä hyvää voimme tehdä nyt yksilötasolla? Millä tavoin voimme esim. tukea monia lukuisia pienyrittäjiä ja muita yrityksiämme, keitä ihmisten liikkumattomuus tulee kurittamaan? 

Synttärijuhlien sijaan muista vaikka synttärisankaria ihanalla lahjakortilla läheiseltä hieronnan / tai kauneudenalan palvelulta. Ilahduta 14 päivää neljän seinän sisällä olevaa ystäväperhettä tilaamalla kukkalähetys paikallisesta kukkakaupasta “jätä ovelle”-periaatteella. Sana on vapaa. Miten te aiotte vähentää fyysistä kontaktia, mutta lisäämään henkistä läheisyyttä?

Melkein koronakaranteenissa

12.3.2020

Vuoden alussa alkoivat otsikot täyttyä uudesta viruksesta, joka nousevalla voimalla aiheutti tuhoa Kiinan väestössä Wuhanin alueella. Seurasin jo tuolloin aiheen uutisointia erityisellä tarkkuudella. Taudin räjähtävässä määrässä helmikuussa oli viimeistään sellainen olo, että tämä tulee vielä lähelle. Oli vaikea uskoa, että tämä ei leviäisi ympäri nykymaailmaa, missä ihmiset liikkuvat ja matkustavat hyvin vapaasti ja paljon. 

Kiinasta lähtöisin oleva Covid-19 -virus on uusi, joten siitä ei vielä tiedetä paljoa. Monia asioita on vielä kyseenalaisena: Miten se tarttuu? Elääkö pitkään pinnoilla? Voiko oireeton tartuttaa? Leviääkö myös ilmateitse? Syntyykö tautiin sairastuttuaan siihen immuniteetti? Paljon ristitiitaista tietoa on mahtunut näiden muutamien kuukausien sisään. Fakta on, että emme tiedä mitään tarpeeksi varmasti kuin sen, että se kurittaa voimalla vanhempaa ikäpolvea. Tilanne on huolettanut minua ja perhettäni. Itse en henkilökohtaisesti virusta pelkää, mutta huoli on isovanhemmista, vanhemmasta väestöstä sekä terveyspalveluiden mahdollisesta kuormittumisesta. Muuton jälkeisen väsymyksen, mutta myös koronauhan vuoksi, päätimme jäädä esimerkiksi hiihtolomalla kotiin, vaikka ulkomaanmatkaakin punnittiin. Vaikka olemme pysyneet perheenä visusti koti-Suomeessa, koronan ensimmäinen aalto jo hipaisi perheemme varpaita alkuviikosta…

Maanantai-ilta. Olimme perheen kanssa menossa juuri kylpyyn ja iltapesulle kun sain ystävättäreltäni viestin:

“Sain 30min sitten tiedon että _miehensä nimi_ todettiin korona ja nyt _heidän lapsensa nimi_ on myös melko kipuinen.”

Viesti seisautti. Kyseessä oli meille läheinen ystäväperhe, mutta mikä todella pysäytti oli, että meillä on myös lapset samassa päiväkodissa. Isä oli todennäköisesti saanut tartunnan maasta, mitä ei vielä silloin merkitty epidemia-alueeksi –nyt tällä hetkellä on. 

“Päiväkodin johtaja tietää ja odottaa THL:n ohjeita jatkotoimista. “

Tiesin, että meidän nuoremmat pojat ja heidän lapsensa olivat kaikki olleet maanantaina yhdessä tarhassa. He ovat kaikki läheisiä ystäviä keskenään ja leikkivät paljon yhdessä. Jos ystäväperheemme lapsella nyt illalla oli taudin kuvaan sopivia oireita, olisi hyvin mahdollista, että se on päivän aikana tarttunut meidänkin poikiin ja kaikkiin muihin päiväkodissa olleisiin. Ensireaktio oli jynsätä pojat saippualla päästä varpaisiin, vaikka tiesin mahdollisen tuhon olleen jo tehty. Altistumiseksi lasketaan, jos on ollut 15min suljetussa tilassa taudin kantajan kanssa. Mitä seuraavaksi?

Lähetin tilanteesta viestin niille päiväkotimme ystäväperheille, keiden puhelinnumero minulla oli. Koska ainut asia mistä olin varma, että hidastaakseen / estääkseen taudin leviäminen on tiedon kuljettava mahdollisimman nopeasti ja avoimesti ja ryhdyttävä ripeisiin toimiin. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään häpeätauti. Tämän taudin voi saada ihan kuka vain – ja kohta jos ei toimita, niin ihan mistä vain. Päiväkoti tiedotti samana iltana tilanteesta. Yllätyksekseni he totesivat, että päiväkodin toiminta jatkuisi THL:n ohjeistuksen mukaan normaalisti seuraavana päivänä, mutta altistunut lapsi ei tulisi olemaan osa toimintaa seuraavaan kahteen viikkoon. Siinä vaiheessa viimeistään turhautumiseni THL:n ohjeistuksia kohtaan nosti huolen. Tiesin, että karanteeniin asetetaan vain jos lähipiirissä on testeillä todettu koronavirustapaus. Tiesin, että lasta ei oltu vielä edes testattu, mutta hänellä oli taudinkuvaan sopivia oireita ja hän oli vahvasti altistunut virukselle. Täten koin olevan suuri mahdollisuus, että hänellä virus jo olisi. Mutta koska sitä ei oltu vielä todettu, ei ketään hänen lähikontaktejaan vielä aseteta karanteeniin. Perhe oli pyytänyt lapselle jo testejä, mutta terveysviranomaiset eivät pitäneet asian kanssa kiirettä. Soitin päiväkodin johtajalle ja pyysin harkitsemaan päätöstä aukiolosta näiden kaikkien tietojen valossa. He totesivat, että noudattavat THL:n määräyksiä eivätkä mene viranomaisia vastaan. Ymmärrän heitäkin, sillä kyseessä on suuresti myös taloudelliset vaikutukset, tartuntatautipäivärahoja yms ei esim makseta ennen todettua lähitartuntaa. Tauti kurittaa vanhusten lisäksi erityisen kovalla kädellä myös maailmantaloutta. Olen itse kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että tämänhetkinen THL ohjeistus on liian löyhä ja toimet liian hitaita. Kyseenalaistin vahvasti sen, eikö olisi parempi olla mielummin nyt ylivarovainen kuin uhkarohkea? Mitä jos lapsen testi tulisi huomenna takaisin positiivisena? Kuinka mahdollinen olisi tartunta silloin muilla päiväkodissa olleilla? Viruksesta ei vielä tiedetä tarpeeksi ja joidenkin tutkimuksien mukaan se elää useita päiviä pinnoillakin. Saataisiinko päiväkoti desinfioitua tarpeeksi nopeasti hoidossa oleville lapsille ja hoitajille, vaikka mahdollisesti sairastunut ei olisikaan osa päivähoidon toimintaa?

Päiväkoti avasi ovensa tiistaina, mutta itse teimme mieheni kanssa päätöksen, että meidän poikamme jäisivät kotiin. Mieheni työpaikalla on myös niin tarkat rajoitukset kyseisen viruksen suhteen tällä hetkellä, että hänenkin määrättiin jäävän kotiin siksi aikaa, kunnes altistuneen päiväkotilapsen testitulokset saataisiin. THL:n ohjeita noudattaen ketään meistä tai päiväkotia ei asetettu minkäänlaiseen karanteeniin, mutta itse halusimme asettua siinä kohtaa siihen vapaaehtoisesti, koska koin mahdollisuuden tartunnasta olevan niin suuri. Halusin odottaa lapsen testituloksia, ennen kuin liikkuisimme ihmisten ilmoilla. Jos testi olisi negatiivinen jatkuisi arki taas normaalina, mutta sen ollessa positiivinen, olisi kaikki päiväkotimme lapset ja hoitajat virallisesti karanteenissa seuraavat 14 päivää. Hullunkurista tässä on minusta taas se, että nykyohjeistuksen mukaan karanteeni ei silloinkaan yltäisi koskemaan minua, miestäni tai vanhinta poikaamme. 

Jäimme tästä syystä koko perhe kotiin. Esikoinen jäi myös kotiin koulusta. Ei käyty harrastuksissa, kaupungilla tai muuallakaan. Vain leikkimässä omalla takapihalla ja odoteltiin lisäinfoa. Eilen illalla saapui tulokset, joissa meni odotettua pidempään labrojen ruuhkautumisen vuoksi (!). Lapsen ja hänen lopun perheen testi oli negatiivinen. Ensimmäisestä koronakosketuksesta selvittiin säikähdyksellä. Mutta hikeä en pyyhi vielä otsalta – päinvastoin. Tämän kokeneena minun on vaikea uskoa, että tätä pystytään enää pysäyttämään. THL:n ohjeistukset ovat olleet niin löyhät sekä koronatestaus niin hidasta ja rajallista, että koen sen olevan vain ajan kysymys kun tartuntaketjuja ei pystytä enää jäljittämään. Tänään WHO julisti koronaviruksen pandemiaksi. Miksi Suomi toimii näin hitaasti, vaikka lähiympäristöstämme löytyy niin monia varoittavia esimerkkejä? Italian terveydenhuolto on jo lähellä romahtaa. Hyssyttelyn sijaan tarvitsemme realismia ja vaikuttavaa toimintaa, mikä tuntuu olevan nyt viranomaisiltamme kateissa.

En halua lietsoa pelkoa. En itsekään pelkää itse virusta, mutta kuten alussa sanoin, huoli on ikääntyneestä väestöstä sekä terveydenhuoltomme kuormittumisesta. Tämänhetkiset toimet ovat liian löyhät ja toivon niihin nopeasti tiukennusta. Tiedän, että asia ei ole todellakaan mustavalkoinen ja taloudelliset seuraukset järeillä toimilla ovat myös valtavat. Siihen saakka haluaisin kannustaa teitä kaikkia ottamaan kyseisen viruksen vakavuudella.

Peskää erityisen hyvin käsiä
Aivastakaa / yskikää oikein
Välttäkää nyt tarpeetonta matkustelua
Välttäkää suuria massatapahtumia
Olkaa erityisen tarkkoina oireista, jos joku lähipiiristä on palanut hiljattain matkoilta
Jos koette THLn ohjeistuksen olevan liian löyhä, ottakaa te tarvittavia ja teille mahdollisia varotoimia
Tehkää mahdollisuuksien mukaan etätöitä
Jos tunnet itsesi kipeäksi, pysy kotona

Ikävä kyllä nyt oman kokemuksen mukaan on todettava, että alamme olla siinä tilanteessa, että vain epidempia-alueilla matkanneita varominen ei riitä.  Korona kun saattaa tulla jo omasta päiväkodistakin. Nyt pitää tehdä kaikkemme, jotta taudin kulku hidastuisi. Eilen oli jo kova piikki uusissa tartunnoissa. Jatkan tilanteen uutisoinnin tarkkaa seuraamista ja omien varotoimien ottamista. Toivottavasti teette niin myös, mitä oman arkenne puitteissa suinkin pystytte. Älkää vain olko välinpitämättömiä. Vaikka ette omasta puolestanne pelkäisikään, suojelkaa rakkaitanne sekä kanssaihmisiänne. 

(EDIT 12.3. klo 17:12 Tänään iltapäivällä hallitus kiristi monia toimenpiteitä. Monet niistä juuri siihen suuntaan mitä toivoinkin. Suunta on hyvä. Nyt toivotaan että ehdimme tehdä tarpeeksi.)