Seuraavaksi postaus, joka menee vähän pintaa syvemmälle. Vuosien saatossa on käynyt ilmi, että täällä on paljon muita äitejä, raskaana olevia, raskaaksi yrittäviä sekä heitä, jotka toivovat tulevansa raskaaksi kunhan sen aika joskus koittaa. Mikäli raskaus ja siitä puiminen ei sinua kiinnosta, suosittelen jättämään tämän postauksen väliin ja silmäilemään vaikka vain vanhat kuvat.

Niin ja voi herttinen näitä asukuvia vain kahden vuoden takaa :/ Eteenpäin on tultu.

Esikoisen kanssa tokalla kuulla

Toinen raskauteni on ollut melko samanlainen kuin ensimmäinen, mutta potenssiin kymmenen. Samoja mielitekoja oli ensimmäisen kolmanneksen aikana (salaattia, sitrushedelmiä) ja myös samat ruoat ja hajut ovat saaneet vatsan kääntymään ylösalaisin (jauhelihan valmistuksessa rasvan haju sekä sokeriset limut). Mutta väsymys oli kerrassaan mahdotonta tässä tokassa raskaudessa ja pahoinvointikin oli paljon voimakkaampaa. Oli päiviä, jolloin oli todella vaikea päästä edes jaloilleen. Tosin väsymykseen lisää myös se, että kiireellisenä minut pitää koko päivän reilun vuoden ikäinen poikani, jolta ei vauhtia puutu. Kroppa ei yksinkertaisesti pääse lepäämään silloin kun se sitä kaipaa.

Esikoisesta kolmannella kuulla (pahoinvointisuutta havaittavissa kuvista)

Pastellivärit olivat kevään 2012 kuumin muotisuuntaus. Muotilavoista päätellen, pastellit ovat myös tulevan kevään hittiväri.

Samantyylisestä raskaudesta huolimatta minulla ei ole pienintäkään aavistusta siitä, olisiko tämä seuraava tulokas tyttö vaikka poika. Molempia toivotaan, joten sukupuolella ei ole meille mitään väliä. Molemmat yhtä toivottuja ja molemmissa on omat loistavat puolensa.

Mutta ai herttinen mikä ero on vatsan kasvussa toisen kanssa! Vatsani tuntui turpoavan heti. Joku hauskasti täällä kommentoikin, että raskausvatsan sanotaan kasvavan tokan lapsen kohdalla kolme minuuttia hedelmöityksen jälkeen. No halleluja. Siltä se vahvasti tuntuu. Olo on yksinkertaisesti tukala. Huomaan selvästi vyötärölle asettuneet lisäsentit. Omat vaatteet kiristävät, mutta vatsa ei kuitenkaan ole vielä mikään ihan selvä raskausvatsa. Olo on kuin valaalla. Kiitos blogin, päätin silmäillä mitä ihmettä sitä puin päälleni tässä vaiheessa raskautta esikoiseni kohdalla. Voihan masennus sanon vaan. Eipä ollut tälläista huolta vasta kuin varmaan kuudennen kuun kohdalla ja täällä mennään vasta neljännellä. Sitä paitsi asuin tuolloin vielä Englannissa, missä lämpöasteet olivat reippaasti plussan puolella. Hiukkasen enemmän valinnanvaraakin siis. Kaipa sitä pitää suosiolla siirtyä katsomaan mitä sitä puki päälle esikoisen kanssa viimeisellä kolmanneksella.

Kolmannella kuulla esikoista odottaessa

Tämän postauksen lomassa on vanhoja asukuvia ensimmäisen raskauteni ekalta kolmannekselta. Tulen yrittämään, josko niihin pystyisi nytkin pukeutumaan. Vahvasti epäilen. Saatte varmasti pian nauraa! :) Desperate preggie postauksia siis tulossa Style Flashbackien muodossa.

Niinhän siinä kävi, että parhaat palat (ja n. 70% tavarasta) meni kassista suoraan uusien omistajien käsiin. Kiitos vaan kaikille, jotka olivat näin lyhyellä varoitusajalla saapuneet paikalle.

Sisko sai peruutuspaikan Kaivarin Kanuunan itsepalvelukirppikselle toissapäivänä, joten hänellä on ollut mahdoton kiire tavaroiden kokoonpanossa ja hinnoittelussa. Tästä syystä hänen aamunsa vähän venähti ja me pääsimme saapumaan paikalle vasta tasan kahdeltatoista. Kiitos odottelijoille. Toivottavasti saitte kuitenkin haluamanne! Onneksi paikalla oli muutama tuttu avulias kasvokin, sillä tavaraa oli niin paljon, ettei oltaisi saatu kaikkea heti paikalle ilman apua.

Tässä seuraavaksi tavaroita, mitä siskon pöydässä on tällä hetkellä jäljellä. Koska tavara katosi paikalta ennätysvauhtiin, tulemme siskon kanssa molemmat täydentämään pöytää tämän viikon aikana. Ilmoitan blogissa myyntiin tulevista parhaista paloista. Pöytämme on numero 66.

Äiti on myymässä jopa häämekkoaan… Lähtee ihan naurettavan edullisesti: vain 40€!

Pöytämme löytyy Kaivarin Kanuunasta ensi viikon perjantaihin asti. Käyhän pyörähtämässä, jos liikut lähistöllä!