Kuten viime viikolla kerroin, päätin loppuvuoden ylläpitää uutta postaussarjaa, joka kyllä muistuttaa hurjasti vuosia vanhaa Rytky Remix-sarjaani. Rytky Remix -sarjassa keräsin yhteen aina vanhoja asukuvia, missä joku tietty vaate oli useasti toistunut. Ideana antaa yhden vaatekappaleen ympärille mahdollisimman paljon erilaisia käyttöideoita. Nyt samalla idealla jatketaan, mutta asukuvat toteutan nykyhetkessä. Keskityn oman vaatekaapin klassikoihin ja suhteellisen klassisiin kokonaisuuksiin niiden ympärille. Ensiksi oli vuorossa kamelitakki. Ostin hiljattain oman unelmatakkini Helsingin MaxMara liikkeestä ja nyt olettekin varmaan nähneet sitä kyllästymiseen asti. Itse tosin olen siihen täysin rakastunut ja se on varmasti suosikkitakkini vielä monet tulevat vuodet. Tulen tulevaisuudessa rakentamaan viisi kokonaisuutta yhden klassikon ympärille, mutta tähän ensimmäiseen nyt kertyi muutama kokonaisuus enemmän… Tässä teille hiljattain nähdyt asukokonaisuudet kamelitakin ympärille rakennettuna.
Asu1
kamelitakki
musta neule
mustat nahkahousut
valkoiset lenkkarit
Asu 2
kamelitakki
valkoinen kauluspaita
siniset farkut
mustat nilkkurit
Asu 3
kamelitakki
beige neule
beiget housut
ruskeat nilkkurit
Asu 4
kamelitakki
valkoinen neule
valkoiset housut
ruskeat nilkkurit
Asu 5
kamelitakki
beige neule
siniset farkut
ruskeat avokkaat
Asu 6
kamelitakki
värikäs neule
nahkahousut
valkoiset nilkkurit
Asu 7
kamelitakki
beige neule
valkoinen hame
beiget saappaat
Asu 8
kamelitakki
valkoinen neule
valkoinen hame
beiget saappaat
Kuten todettu, kyseinen takki on tämänhetkinen suosikkini ja se on näkynyt todella usein viimeaikaisissa asukuvissa. Säät kuitenkin kylmenevät ja kohta on aika vaihtaa kunnon toppauksiin – vilukissa kun olen.
Loppuun kysynkin teiltä: Minkä vaatekappaleen toivoisitte seuraavaksi olevan vuorossa? Mustat nahkahousut? Ruskeat nahkahousut? Beige neulehame? Siniset farkut? Valkoinen kauluspaita? Ehdottaa saa! Tulen toteuttamaan toiveenne taas pukemalla vaatekappaleen viidellä eri tapaa.
Viikot tuntuvat tällä hetkellä hurahtavan ohi ennätysajassa. Taas ollaan maanantaissa, vaikka juurihan työviikko alkoi. Olen nyt jo pidemmän aikaan pyrkinyt pyhittämään viikonloput täysin perheelle ja omalle hyvinvoinnille. Aina tämä ei ole mahdollista, vaan tunnin sieltä täältä joutuu usein viikonloppuisinkin nipistämään, mutta pääsääntöisesti en mieti työasioita viikonloppuisin ollenkaan. Se, että olen saanut aikaiseksi selkeät työviikot pitämällä kiinni selkeistä työajoista on tehnyt omalle voinnille ihmeitä. Vaikka mennään pimeässä marraskuussa, minusta tuntuu siltä, että (ainakin vielä) minulla on hurja määrä energiaa. Työn ja vapaa-ajan selkeä erottelu tehostaa molemmista osa-alueista nauttimista. Arkipäivät teen töitä 7-16 välillä, mutta illat pyhitän lapsilleni ja heidän kanssaan harrastamiselle ja vain olemiselle.
Mutta mitä sitten on esim viime viikolla tapahtunut, mikä on saanut hymyn huulille tai herättänyt tunteita? Tässä kahdeksan random kuulumista viime viikolta.
Vuoden isä äänestys
Mieheni huomasi Instagram-tägäyksen kautta, että hänet on nimetty Radio Aallon Vuoden Isä -ehdokkaaksi. En ole vastaavasta ennen kuullutkaan! Listalla oli reilu kaksikymmentä julkisuudesta tuttua isää – tasavallan presidentti mukaan lukien. Onko heillä Vuoden Äiti -äänestys myös äitienpäivän tienoilla? Äänestyksen pääset kurkkaamaan täältä. Lista oli täynnä erinomaisia vanhempia ja jokainen on varmasti se vuoden isä omille lapsilleen. En voisi parempaa isää lapsilleni toivoa kuin mieheni ja ihanaa, jos hänen lämpönsä ja läsnäolonsa on muillekin välittynyt.
Yksityisnäyttöjen siivousstressi
Kotimme meni hiljattain myyntiin ja se on ollut meille valtavan iso askel. Rakastamme kaikkea tässä asunnossa, mutta neliöt tulevat hiljalleen kasvaneella perheellämme vastaan. Asuntomme on kiinnostanut laajasti muutenkin. Se on ollut tällä viikolla Oikotien katsotuimpia kohteita. Kiitos teille ystävät, jotka olette myös jakaneet ilmoitusta. Ensinäytön asetimme parin viikon päähän, mutta nyt on jo ollut sen verran kiinnostusta, että olemme viime viikolla antaneet yksityisnäyttöjä. Se siivoamisstressin määrä kolmen lapsen kanssa useiden näyttöjen alla on melkoinen sanon vaan… :D Noh, ainakin meidän koti näyttää eletyltä kodilta! :D
Lomapohdintaa
Itse olin viimeksi kesällä Ranskassa sukuni luona poikieni kanssa parin viikon lomalla. Mieheni työnkuvassa ei kuitenkaan ole kesäisin ole lomaa, joten hän on viimeksi lomaillut kanssamme maaliskuussa. Pitkän työrupeaman päätteeksi hän kaipaisi nyt loppuvuodesta jonnekin lomalle, nyt kun joulukuussa kun hänen lomansa vihdoin alkaa. Itse en kuitenkaan malttaisi lähteä täältä joulukuussa minnekään. Haluaisin vain rakentaa joulua, leipoa, fiilistellä kynttilänvaloa ja joululauluja sekä nauttia kiireettömästä yhdessäolosta. Ymmärrän kuitenkin, että hänellä ei sitten tammikuun jälkeen välttämättä ole taas vuoteen mahdollisuutta lähteä lomalle, joten mitään emme ole vielä kuitenkaan lyöneet lukkoon.
Kira Suomessa
Siskoni Kira saapui Suomeen keskiviikkona. Ensimmäistä kertaa hän on meidän perheestä se, joka asuu muualla kuin Suomessa. Minä, nuorin siskomme sekä äitimme olemme kaikki asuneet vuosia poissa Suomessa (Hollannissa, Englannissa, Amerikassa, Sveitsissä, Espanjassa ja Kiinassa) mutta nyt on keskimmäisen siskon vuoro kokeilla siipiään maailmalla. Olen hyvin iloinen, että siskoni pääsee kokemaan mitä se on. Ulkomailla asumisessa on omat haasteensa, mutta paljon enemmän ne vuodet antavat kuin ottavat. Suosittelen kaikille muualla asumista mikäli vain mahdollisuus siihen on. Se jos joku kasvattaa ja auttaa laittamaan asioita perspektiiviin.
Karjalaturnauksessa koko perheen voimin
Syy siskon Suomen vierailulle on tällä kertaa jääkiekon Karjalaturnaus, missä hänen poikaystävänsä pelasi. Meidän pojat on siskon poikaystävän isoja faneja ja käytiinkin kaikki lauantaina katsomassa Suomi-Tsekki -peli. He seurasivat matsia intensiivisesti ja nuorin huuteli toistuvasti “Hyvä Petteri!” “Äiti, siellä se Petteri menee!” ja “Äiti, mä tykkään Petteristä – Petteri on mun kaveri.” <3 Matsissa sain myös nähdä omia jääkiekkomaailmassa vaikuttavia kavereita keitä en ole toviin nähnyt – iloinen jälleennäkeminen :)
Hidastin työtahtia
Olen tahkonut paljon töitä tänä vuonna ja havahduin hiljattain siihen, että olen päässyt viime kuussa siihen tavoitteeseen, minkä täksi vuodeksi itselleni asetin. Tämä myös sai itseni pysähtymään ja toteamaan, että vuoden loppua kohden olisi ehkä aika hieman hidastaa. Miehellänikin alkaa kohta loma ja haluan nauttia ennen kaikkea perheajasta. Täten olen tietoisesti nyt hidastanut työtahtia mikä on saanut aikaan sen, ettei ole koko ajan kiireen tunteessa. Se tuntuu itselle oudolle, mutta hyvältä.
Joulumaailma Keskuskadulla
Kuten tiedätte, olen jouluihminen ja rakastan kaikkea mitä siihen liittyy. Hiljattain Vepsäläinen avasi Helsingin Keskusakadulla taianomaisen joulumaailman. He toivat norjalais-virolaisen Shihi -joulupuodin Suomeen. Liike on todella upeasti koristeltu ja mikä parasta, he lahjoittavat merkittävän osan pop-myymälän tuotoista lapsen oikeuksien toteutumista lahjoittamalla sen Pelastakaa Lapset ry:n Lahjaksi Tulevaisuus -joulukeräykseen. Keräyksen tuotoilla hankitaan vähävaraisten perheiden lapsille joululahjoja, jotka paitsi mahdollistavat pieniä unelmia tuovat myös iloa ja hyötyä pitkälle tulevaisuuteen. Minullakin on muutama joulukamppis tulossa, joten pian saan hakea joulukuusenkin varastosta! <3
Isänpäivän päivällinen
Eilen juhlittiin isänpäivää! Meidän isänpäivä vietettiin pitkälti yhteisestä ajasta nauttien. Aamulla käytiin Kirkkonummella appivanhempien luona, päivällinen nautittiin Mammarosassa minun isäni, äitipuoleni ja siskoni kanssa ja illalla katsottiin yhdessä perheleffana Grinch who stole Christmas. Elämäni huikeille isille annoin hemmotteluhoitoja lahjaksi. Miehelläni tai isälläni ei ole tapana sellaisia itselleen ostaa, mutta hekin tarvitsevat ja ansaitsevat kasvo- ja vartalohoitoja. Täten ostin heille lahjakortit, jotta he saavat itse räätälöidä paikan päällä mieluisimman hoidon – oli se sitten hieronta, pedikyyri tai kasvohoito.
Kuvat Kaisa Turunen