Strictly style by hanna väyrynen

CATEGORIES

Hedelmällisyysahdistus

9.12.2018

*Kaupallisessa yhteistyössä Felicitas Mehiläisen kanssa*

Otin hiljattain osaa Felicitas Mehiläisen järjestämään paneelikeskusteluun, missä puhuttiin hedelmällisyysahdistuksesta. Keskustelussa oli lisäkseni Felicitas Mehiläisen lapsettomuuslääkärit Tiina Hakala-Ala-Pietilä sekä Tarja Olkinuora, tutkimusprofessori Mika Gissler (THL) sekä Anna Rotkirch Väestöliitosta. Ehkäisystä tiedetään tätä nykyä paljon, mutta miten paljon tiedämmekään omasta hedelmällisyydestä?

Tämä on aihe, mistä puhutaan harmittavan vähän. Ensisynnyttäjän keski-ikä nousee tasaiseen tahtiin kun lasten ”hankintaa” (kaikkihan me tiedämme, ettei lapsia vain hankita) lykätään yhä pidemmälle. Syitä tähän on monia. Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mukaan urapaineet ja usko lääketieteellisiin ratkaisuihin ovat naisilla yleisin syy, kun miehillä on sopivan kumppanin puuttuminen. Hän korostaa, että ei halua syyllistää naisia eikä aiheuttaa vääränlaista ahdistusta. Hän haluaa vain muistuttaa faktoista. Totuus on, että naisella hedelmällisyys laskee huomattavasti 35 ikävuoden jälkeen. Felicitas Mehiläisen lapsettomuuslääkäri Tarja Olkinuora huomautti, että mikäli naisella on olemassa perhehaaveita, mutta ei vielä sopivaa kumppania tai aika ei muuten ole oikea, tulisi munasoluja pakastaa viimeistään ennen 35 ikävuotta. Tilastot ovat synkää kuunneltavaa: 36-vuotiaana kymmenen munasolua pakastaneella naisella on vain noin 30 prosentin todennäköisyys synnyttää elävä lapsi niiden avulla. Munasolun pakastamisellakaan ei siis saada täyttä varmuutta siitä, että niistä syntyy lapsi.

Yksilönä tätä kaikkea kuunnellessa minullekin nousi ahdistus, vaikka olen kolmen lapsen äiti. Miltä tämä kaikki mahtaa tuntua 35 ikävuotta lähestyviltä naisilta kenellä ei vielä lapsia ole, mutta oma perhe on vielä haaveissa? Naisiin kohdistuu tänä päivänä niin valtavasti erilaisia paineita. Olemme kasvaneet siihen ajatukseen, että voimme saada kaiken. Ensin hoidetaan opiskelut, käydään vaihdossa näkemässä maailmaa, sitten lähdetään luomaan uraa ja lapset tulevat sitten joskus kun oma asema töissä on vakaa. Ongelma on, että työelämä ei juuri kannusta nuoria naisia lapsentekoon. Moni kokee, ettei uskalla jäädä äityslomalle. Oikeaa aikaa saada lapsia ei tunnu olevan. Varmaan myös siksi yhä useampi valitsee nyky-yhteiskunnassa tietoisen lapsettomuuden. Joka viides suomalainen nainen jää lapsettomaksi, näistä tosin moni ilman omaa tahtoaan. Suurimmassa vaarassa tilastollisesti ovat korkeasti koulutetut naiset.

Noin 15 prosentilla pariskunnista on jossain elämänsä vaiheessa vaikeuksia saada raskautta alulle. Kun biologinen kello tikittää ja lasta ei kuulu, se on yksi vaikeimpia asioita naisen elämässä. Läpi elämän on tehty kaikki, että lasta ei tulisi liian aikaisin. Sitten sopivan ajan tullen asia on yht’äkkiä niin järjettömän haastavaa. Moni pyörittelee erilaisia skenaarioita päässään ja miettii, että olenko tehnyt tämän itselleni? Odotinko liian pitkään? Käytinkö vääränlaista ehkäisyä? Syylliyys hiipii väistämättä. Lapsiasiat ovat niin äärimmäisen hauras ja arka aihe, mistä voi muodostua pahimmillaan läpi elämän kestävä kipukohta. Asian kanssa kamppailevat naiset jäävät liian usein yksin. Aihe muodostuu niin kipeäksi, ettei yksinkertaisesti ole voimia puhua asiasta ääneen. Lasta yrittävälle naiselle kuukautisten alkaminen on hetki, milloin voi olla vaikea yrittää pitää itseään edes kasassa. Tyhjyys ja suru muistuttavat olemassa olostaan joka kuukausi, vaikka sitä kuinka aktiivisesti yrittäisi työntää sivuun. Siksi hyvääkin tarkoittavat raskausutelut voivat satuttaa syvästi. Toiveet oman lapsen saannista ovat herkän hauraita. Niihin liittyy paljon epävarmuutta ja pelkoa.

“Lapsiasiat ovat niin äärimmäisen hauras ja arka aihe, josta voi muodostua pahimmillaan läpi elämän kestävä kipukohta.”

Sain esikoiseni vuonna 2012, milloin ensisynnyttäjän keski-ikä oli 28,5 vuotta. Olin itse keskivertoa hieman nuorempi, sillä olin juuri täyttämässä 28 vuotta. Vaikka sain esikoiseni tilastollisesti yleiseen aikaan, ei se meillekään ollut itsestäänselvyys. Ehdimme yrittää esikoistamme melkein kahden vuoden ajan, jonka sisään mahtui karvaitakin pettymyksiä ja synkkiä hetkiä. Kun saimme esikoisemme, oli se minulle sekä miehelleni maailman onnellisin hetki. Tilastot tuntuvat muutenkin tukevan hyvin omaa kokemustani. Toinen ja kolmas lapsi tulivat nopeasti perään. Uusimpien tutkimusten mukaan nainen on hedelmällisimmillään 30-35-vuotiaana, erityisesti jos alla on aikaisempi raskaus. Meillä siis kävi onnellisesti, sillä sekundäärinenkin lapsettomuus on myös suhteellisen yleistä. Tänä päivänä meillä on ne kolme lasta, mistä aina varovaisesti haaveilimme. Vasta nyt itselläkin on enemmän voimia puhua näistä asioista ääneen.
 

Kokemuksesta tiedän, että nämä asiat ovat herkästi liian arkoja tai kipeitä esiin tuotavaksi. Me olemme kaikki erilaisia, mutta omakohtaisesti olen kokenut, että vaikeista asioista puhuminen on helpottanut suuresti omaa oloa. Kiitän siitä omaa ystäväpiiriä, missä on voinut hyvin avoimesti jakaa tunteitaan saamalla asiaan lämmintä tukea. Vertaistuki on ollut korvaamaton asia. Huoli hedelmällisyydestä sekä lasten saannin haasteet ovat erittäin yleinen asia, mutta silti niistä vaietaan. Ne eivät saisi olla tabu, sillä oikea-aikainen tieto omaan hedelmällisyysterveyteen vaikuttavista tekijöistä ja hedelmällisyyden mahdollisuuksista vähentää huomattavasti ahdistusta. Siksi omaltakin osalta haluan puhua näistä asioista enemmän. On tärkeää levittää tietoa, mutta samalla yhtä tärkeää osoittaa inhimillistä ymmärrystä ihmisten erilaisiin tilanteisiin. On ihan yhtä normaalia haluta äidiksi jo nuorena aikuisena. On ihan yhtä normaalia rakentaa ensin omaa uraa ja yrittää lasta taloudellisesti vakaampana aikana. On ihan yhtä normaalia valita lapseton elämä. Näitä asioita ei saisi arvottaa. Kunnioitetaan jokaisen omaa päätöstä.

#henkilökohtuisesti

Älä kysele. Anna kertoa.

Tähän tähtää myös Felicitas Mehiläisen #henkilökohtuisesti-kampanja. Hedelmällisyysasiat ovat jokaisen henkilökohtainen asia, joita tulisi kunnioittaa – ei arvottaa. Älä utele toisen tilanteesta, vaan anna toiselle vapaus kertoa kun hän kokee ajan sille sopivaksi. Olin äärimmäisen otettu kun Felicitas Mehiläinen lähestyi minua tämän yhteistyön tiimoilta. Aihe on minulla hyvin lähellä sydäntä ja koen sen hyvin tärkeäksi. Kirjoitin aikanaan “Odota aina yhdeksän kuukautta“-postauksen, joka on yksi blogihistoriani pidetyimmistä kirjoituksista tänäkin päivänä. Tästä aiheesta tulisi puhua lämpimällä kunnioituksella ja herkällä huomaavaisuudella vieläkin enemmän. Ikäväksemme valtaosa sukukypsässä iässä olevista naisista on kohdannut joskus epämiellyttäviä raskausuteluita. Toivon, että nyt kun itselläni on voimia asian käsittelyyn, voin auttaa sitä kautta niitä, keillä ei nyt siihen voimia ole. Raskausutelut ovat usein tarkoitettu pelkästään hyväntahtoisiksi. Moni ei ymmärrä mikä niissä on väärin. Toivon, että julkisella keskustelulla voidaan tuoda valoa siihen, miksi ne saattavat myös satuttaa syvästi.
 
 
Mikäli sinä painit tällä hetkellä hedelmällisyysahdistuksen pyröteissä, toivon kunnioittavan julkisen keskustelun tuovan siihen helpotusta ja vertaistukea. Tätä nykyä hedelmällisyysterveydestä tiedetään paljon enemmän ja toivon tiedon helpottavan monen ahdistusta. Hedelmällisyysterveyden selvittämisessä saavutettiin yksi virstanpylväs, sillä markkinoille saapui hiljattain uusi Fertify*-geenitesti. Testillä voidaan arvioida riski ennenaikaisen munasarjatoiminnan hiipumiseen ja varhaisiin vaihdevuosiin. Fertiliteettitesti on ainoa olemassa oleva keino ennustaa naisen tulevaa hedelmällisyyden tilaa. Kaikki aiemmin käytetyt testit voivat todeta vasta muuttuneen tilanteen, mutta uuden testin avulla on mahdollista selvittää riski jo ennakkoon. Tämä on arvokas apu myös silloin, kun harkitaan munasolujen pakastamista myöhempää käyttöä varten, kertoo Felicitas Mehiläisen lapsettomuuslääkäri Tarja Olkinuora.
 
Joten te kaikki, jotka painitte hedelmällisyyskysymysten kanssa: puhukaa siitä ääneen, vaikka se tuntuisikin vaikealta. Oman ystäväpiirin lisäksi kääntykää rohkeasti asiantuntija- tai lapsettomuuslääkärin puoleen ja hankkikaa lisätietoa selvittämällä oma tilanteenne. Hedelmällisyysterveys on aihe, mistä pitäisi puhua paljon enemmän.

Bataattikookoskeitto

7.12.2018

En ole ammattikokki, mutta olen intohimoinen kotikokki. Teen arjessa paljon kotiruokaa ja sen myötä varastoon on kerääntynyt lukuisia vakioreseptejä. Jaoin aikanaan kanssanne listan ruoista mitä teemme kotona useimmiten. Kyseinen lista löytyy puhelimestani helpottaakseni iänikuista “Mitä tänään syötäisiin?” -kysymystä. Tänä päivänä listallani on jo 55 erilaista reseptiä, joista kaikkia olen tehnyt useammin kuin pari kertaa. Tämä on herättänyt paljon kiinnostusta, mistä syystä yritän jakaa enenevissä määrin kanssanne käyttämiäni tavallisia arkiruokareseptejä. Syystalven aikaan meillä syödään tavallista enemmän keittoja. Olen aiemmin jakanut kanssanne maa-artisokkakeiton reseptin, joka on perheemme tämänhetkinen suosikki. Toinen koko perheen suosikki mitä teemme usein arjessa on lempeän tulinen bataattikookoskeitto. Äärimmäisen helppo tehdä, mutta viimeistelyyn tarvitset hyvän blenderin, joka soseuttaa keiton samettisenpehmeäksi.

Tarvitset:

(Noin viidelle hengelle)

2-3 isohkoa bataattia
2-3 porkkanaa
kasvisliemikuutio
vettä
tölkki kookosmaitoa
loraus hunajaa
maun mukaan suolaa
maun mukaan pippuria
maun mukaan chilijauhetta
päälle raejuustoa

1. kuori bataatit ja porkkanat, minkä jälkeen pilko ne pienemmiksi paloiksi (kypsyvät nopeammin)

2.Laita pilkotut juurekset kattilaan ja täytä vedellä niin, että kaikki peittyvät. Laita kiehumaan ja lisää kasvisliemikuutio. Anna kiehua niin pitkään, että juurekset ovat pehmenneet. (Riippuu palojen koosta, mutta yleensä n.20min)

3.Kun juurekset ovat pehmenneet, ota osa keitinvedestä talteen (2dl-3dl). Kaada juurekset tehokkaaseen blenderiin ja kaada sekaan kookosmaito. Ohenna keittoa säästetyllä keitinvedellä oman makusi mukaisesti.

4.Lisää keittoon makusi mukaan hunajaa, suolaa, pippuria ja chilijauhetta.

5.Kaada samettisen pehmeäksi soseutettu keitto takaisin kattilaan ja anna hieman lämmetä.

6. Tarjoile sellaisenaan tai lisää päälle hieman raejuustoa.

Meidän nuoret pojat eivät tykkää jos keitto on yhtään tulista. Siitä syystä itse lisään chilijauhetta vasta minun ja mieheni annoksiin. Sain myös lukijoiltani vinkin, että jos haluaa makuun pientä vaihtelua bataatti kannatta paahtaa uunissa keittämisen sijaan. Uuni tuo siihen karamelisoitunutta paahteisuutta ja näin keiton voi valmistella vaikka jo päivää etukäeen.