Strictly style by hanna väyrynen

CATEGORIES

Pihavideo

2.7.2020

Viimein voin esitellä teille meidän takapihamme videon muodossa! Viime viikolla saimme pohjan valmiiksi, mutta töitä pihalla vielä riittää. Heinäkuun aikana olisi tarkoitus tehdä vielä kaikki istutukset – mm. tuija-aita ja terassia reunustavat kukkapenkit. Mutta jo tässä kohtaa voin todeta, että pihassa onnistuttiin juuri siinä mikä oli meille kaikkein tärkein: että se saisi mahdollisimman paljon käyttöä. Kolmen aktiivisen pojan vanhempina halusimme pihastamme mahdollisimman toimivan ja palvelevan, missä on tilaa pelaa, leikkiä ja temmeltää. Tästä syystä valitsimme luonnonnurmen lisäksi pihalle tekonurmea. Siitäkin on oma postauksensa tulossa, sillä IG-tarinoiden puolella tekonurmi on herättänyt hurjan paljon kysymyksiä. Olen tekemässä pihasta vielä kuvien kera ennen & jälkeen -postauksen, mutta ensiksi halusin tehdä videon, jotta alue ja sen toiminnallisuus hahmottuisi teille paremmin.

Pohjatyöt, siirtonurmen istutuksen ja tekonurmen asennuksen teki jphelenius.com. Kysyimme tarjouksia monelta eri tekijältä, mutta päädyimme lopulta ostamaan palvelun häneltä, sillä myös perheenisänä ja koiraihmisenä hän ymmärsi hyvin perheemme tarpeet. Mikäli tekonurmi kiinnostaa, suosittelen kysymään häneltä arviota ja suosituksia, sillä tekonurmissa on valinnan varaa. Vihreän sävyn, nurmen tunnun ja pituuden voi valita oman mieltymyksen mukaan. Meillä oli jenkeissä takapihalla tekonurmi ja jo silloin ihastuimme sen toimivuuteen. Tosin Kalifornian kuumuudessa melkein kaikilla oli tekonurmi, sillä alueen jatkuva kuivuus ei sallinut luonnonnurmen tarvitsemaa ylläpitoa. Meidän alueella oli säännöstelty hyvin tarkkaan miten usein ja miten pitkään sai oman pihan kasveja kastella – kuivuus kun on siellä päin ollut suuri haaste. Suomessakin tekonurmen kysyntä on ollut kovassa nousussa, enkä ihmettele sitä ollenkaan. Erityisen hyvä myös mökille helppohoitoisuutensa ja kestävyytensä takia.

Terassitekijän kohdalla minulla kävi suoranainen munkki. Tähän aikaan vuodesta kaikki hyvät terassin tekijät ovat työllistetympiä kuin joulupukki jouluaattona. Sain muutaman suosituksen jotka soitin epätoivoisena läpi, sillä allas oli jo saapumassa paikalleen ja sen ympäristö olisi hyvin onnettomuusaltis pojillemme ilman ympäröivää terassia. Ilokseni sain käsiini Peten, joka osoittautui puhtaaksi timantiksi. Drop-allas vaatii myös omia ratkaisujaan terassilta, jotta huoltoluukkuun pääsee tarvittaessa käsiksi. Paitsi että Pete sai täysin kiinni siitä miltä toivoin valmiin terassin näyttävän, hän myös keksi erinomaisen toimivan ratkaisun terassin huoltoluukulle, joka on oma haasteensa. Sen lisäksi, että hän oli erittäin osaava timpuri, oli hän myös todella mukava mies. Meidän pojatkin tykästyivät häneen päivien saatossa ja kävivät vähän väliä hänen työtä ja työkaluja ihailemassa. Pete otti pojat vielä mukaan laittamaan terassin viimeiset ruuvit paikoilleen. Se sinetöi meidän terassin valmistuksen <3 Joten suurella lämmöllä suosittelen myös hänen palvelujaan, www.hirsi-pete.fi, erityisesti jos teilläkin on terassin suunnittelu ajatuksissa Drop-altaan kanssa. 

Kuulumisia

29.6.2020

Kesäkuun viimeisiä päivä viedään! Ja miten upea kesäkuu tämä onkaan ollut! Olen henkilökohtaisesti ollut aivan intona tästä helleputkesta. On ollut parasta nauttia lämpimistä kesäilloista omalla terassilla. Tällä viikolla toteutan teille myös videopostauksen takapihastamme! Projekti ei ole vielä valmis, mutta pohja kylläkin. Se on niin toiminnallinen ja mahtava piha meidän perheemme tarpeille. Ei tosiaan ole pienintäkään kuumetta lähteä matkustelemaan tänä kesänä.

Viimeiset viikot ovat olleet tapahtumia ja hommaa täynnä. Tässä hieman arkisia kuulumisia. 

Minulle osui nyt kesälle melkoinen työsuma. Mutta koronakevään jälkeen ei voi kun olla kiitollinen että töitä on. Olen kevään jäljiltä hyvin väsynyt, josta teille hiljattain sanoinkin. Väsymys ei ole kuitenkaan väistynyt, josta olen kokenut huonoa omatuntoa. Mistä minä muka voin olla väsynyt? Meillähän on kaikki hyvin. Äitini linkkasi tämän Iltalehden artikkelin, missä listataan syitä tälle koronakevään jälkeiselle väsymykselle ja ymmärsin, että tuostahan se johtuu. Metatyön määrä on ollut kaikilla valtava kun olemme joutuneet opettelemaan uutta arkea. Se syö paljon sellaisia voimavaroja, mitä ei välttämättä huomaakaan. Ystävien ja perheen kanssa juteltuani ymmärsin, että onhan tässä puolen vuoden sisään tapahtunut paljon. Olemme koko perhe muuttaneet “uudelle” paikkakunnalle, jossa on myös uuden arjen opettelu ja kodin kunnostaminen. Vaikka kaiken olen kokenut positiivisena muutoksena, on se silti muutos. Ja muutos vie aikaa ja voimavaroja. Ymmärsin myös, että tämä minun väsymykseni voi juontua hyvin pitkältä ajalta. Arki kolmen pienen lapsen ja oman yrityksen kanssa on ollut hyvin haipakkaa ja olen puskenut menemään sumussa jo monien vuosien ajan. Niin monta vuotta on tsempattu ja suoritettu. Nyt kun lapset alkavat olemaan sen verran itsenäisempiä, että arki on helpottanut suuresti, on siinäkin nyt tilaa huomata se oma väsymys kun ei tarvitse ihan koko aikaa puskea yöheräämisiä myöten. Minulla on ollut vaikeuksia sallia itselleni tämä väsymyksen tunne koska samalla nautin arjestamme suuresti. Armollisuuden opettelu ja sen oman ajan ottaminen ei ole minulle luontaisin asia, mutta siihen nyt aktiivisesti opettelen. Ihan hetkessä se ei tapahdu. 

Viime viikonloppuna juhlittiin meidän keskimmäisen kaverisynttäreitä pienellä porukalla. En voi kuin iloita sitä, miten mahtavaa on voida järjestää erilaisia juhlia omalla takapihalla ja miten hyvin se siihen taipuu. (Videopostaus pihasta tulossa tällä viikolla). Lapset suhasivat trampalla, poreammeessa, futista pelaamassa ja vesileikeissä sadettimen alla. Itse nautin siitä eniten kun näen poikieni nauttivan ja voidaan kutsua ystäviä kylään. Tämän kesän parasta antia on ehdottomasti ollut erilaiset takapihatreffit ystävien kanssa grillaten ja pihapelejä pelaillen. Myös nämä viimeaikaiset säät ovat olleet vain uskomattoman upeat! 

Meillä on nuorimmat pojat olleet vielä päiväkodissa sillä minulla ja miehelläni on työt vielä täysillä päällä, mutta huomenna alkaa heilläkin loma. Tämä on tosin meille kova paikka, sillä samalla tulee päätökseen meidän kuusi vuotta kestänyt Ankkalampi-arki. Poikamme ovat kaikki käyneet tämän kaksikielisen päiväkodin 2-vuotiaasta lähtien ja esikoinen kouluun asti. Paikalla on edelleen muutama hoitaja, jotka ovat olleet osallisena meidän kaikkien poikien varhaiskasvatuksessa. Olemme niin kiitollisia heille kaikesta. Nämä valloittavan ihanat ja ammattitaitoiset ihmiset ovat mahdollistaneet niin laadukkaan ja ihanan arjen meidän pojille, etten tiedä miten voin koskaan kiittää tarpeeksi. Hoitajien lisäksi muista päiväkodin perheistä on muodostunut meille monia todella läheisiä ja rakkaita ystäviä. Pala on kurkussa varmasti huomenna hyvästejä jättäessä. Ystävyyssuhteet toki säilyy, mutta arki muuttuu. Elokuusta lähtien poikamme siirtyvät Kauniaisten varhaikasvatuksen piiriin.

Mitä sitten odotan tältä kesältä? 

 Minusta on ihanaa, että suunnitelmia ei juuri ole. Mennä fiiliksen mukana ja nähdä ystäviä rennosti takapihalla kesäpäivästä nauttien. Töitä tosin on minulla ja miehelläni läpi tämän kesän, mutta onneksi oma työni on hyvin joustavaa. Haluan tänä kesänä käydä enemmän lenkeillä metsässä, löytää kadonneen liikunnanilon sekä kuunnella äänikirjoja. Koska oma työ on hyvin kevyttä -vaikkakin paljon aikaa vievää, olen kaivannut vähän pohdiskelevampaa ja asiapitoisempaa kuunneltavaa ja luettavaa vapaa-aikana. Monilla tämä menee varmasti toisinpäin. Paljon on tullut pohdittua myös oman työn merkityksellisyyttä. Tuntuu, että ympärilläni moni ystävä on saman äärellä. Siitäkin varmasti kypsyy vielä oma postauksensa. Mutta jos teillä on vinkata hyviä kirjoja kuunneltavaksi joiden ajattelisit olevan minusta kiinnostavia, kuulisin niistä mieluusti. Nyt kuuntelussa Maaret Kallion Toivo, sekä Mark Mansonin Kuinka olla välittämättä paskaakaan.