Arkisen kosketuksen tärkeys
3.5.2019“Seksin vähentyminen on harvoin syynä eroon. Kosketuksen puute sen sijaan saa parit etääntymään toisistaan.”
“Ensin loppuu suutelu, sitten suukot ja lopulta kaikki kosketus, mikä tulkitaan yleensä myös rakkauden loppumiseksi.”
-Seksuaaliterapeutti Tarja Santalahti
Törmäsin hiljattain vanhan kollegani Emmi-Liia Sjöholmin artikkeliin Helsingin Sanomissa, missä puhuttiin arkisen kosketuksen tärkeydestä. Se pysäytti ajattelemaan. Iho on kehomme suurin elin, joten ei ihme, että sen tuntemuksilla on suuri vaikutus meidän hyvinvointiimme. Kosketuksen tiedetään lievittävän stressiä ja kiputiloja. Ihokontaktia käytetään esimerkiksi keskosten kenguruhoidossa, jossa vauva on vaippasillaan ihokontaktissa aikuisen rinnan päällä. Muistan kun Australiassa uutisoitiin vuonna 2012 ihmeestä, missä jo kuolleeksi julistettu keskonen “virkosi kuolleista” oltuaan äidin rinnalla kenguruhoidossa. Jos kosketus voi pelastaa jopa pienen ihmisen hengen, se voi varmasti myös herättää henkiin kuoleman partaalla olevan parisuhteenkin.
Artikkeli kitetytti paljon niitä asioita, mitkä itse koen ensisijaisen tärkeäksi omassa parisuhteessani ja muutenkin ihmissuhteissa. Nämä asiat ovat herkästi jo kotoa opittuja. Omassa lapsuudenperheessä on aina oltu paljon lähellä, halattu ja paiattu. Koen fyysisen läheisyyden hyvin normaaliksi tavaksi osana arkista kommunikaatiota. Olen puhunut arjen hellyyden tärkeydestä paljon, mutta mitä se konkreettisesti on? Millaisissa tilanteissa meillä on tapana osoittaa arkista hellyyttä?
Melkein aina ennen kun mieheni tai minä lähdemme kotoa, käymme antamassa toiselle suukon hyvästiksi. Viimeinen asia mitä kuuluu oven mennessä kiinni on nopea love you!
Minulle yksi ihanimpia arkisia hetkiä on, kun jos teen ruokaa tai valmistan kahvia, mieheni yllättäen kaappaa minut hellään syleilyyn takaapäin ja antaa muutaman suukon niskalle. Siinä otteessa ja hetkessä on niin paljon lämpöä ja turvaa, että hymyilen aina pitkään tuon hellyyden osoituksen jälkeen.
Kun kävelemme kaupungilla, pidämme usein kädestä kiinni. En varmaan edes osaisi kävellä vain vierekkäin ilman kosketusta. Kädet pitää olla täynnä lapsia tai kantamuksia, jotta tämä ei toteudu.
Joskus autolla ajaessamme, jos radiosta sattuu tulemaan joku hyvä rakkauslaulu tai joku meidän monista yhteisistä “meidän” lauluistamme, saattaa mieheni heittää oikean käden taakseni ja silittää minua samalla päälaelta. Se tuo kornitkin rakkauslaulut aina entistä lähemmäksi.
Kun katsomme illalla yhteisiä sarjoja, kaivaudun aina mieheni oikean puoleiseen kainaloon. Se on turvapaikkani, missä saan päivän päätteeksi rentoutua ja keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Siellä mieleni lepää ja rauhoitun seuraavaan päivään.
Asiaa miettiessäni kysyin aiheesta myös mieheltäni. On olemassa myös ihmisiä, jotka eivät mielellään tule kosketuksi. Tiesin, että mieheni ei niitä ole, mutta kuinka tärkeää hänelle arkinen kosketus on? Millaisista asioista hän tykkää, mitä arjessa teen? Hän koki samat asiat hyvin tärkeäksi ja mainitsi vielä muutaman asian:
Minä saatan arjessa aika useinkin taputella häntä pyllylle. Hän saattaa olla menossa pesemään hampaita boksereissaan ja ohimennessäni läpsäytän leikkisästi peffalle kerran, tai sitten saatan tulla viereen taputtelemaan pidemmäksikin aikaa. Silloin yleensä vaihdetaan hellä pusu ja jatketaan taas arjen askareita.
Usein autossa etupenkillä ollessamme otan hänen kätensä omaan käteeni ja pidämme ristikkäin kädestä kiinni. Samalla vaihdamme paljon puhuvan katseen ja lempeän hymy valtaa kasvot.
Siinä muutama arkinen kosketus mitä meillä vaihdetaan. Haastan kaikki miettimään niitä hetkiä, milloin itse kokee arkisen kosketuksen tuovan erityisen lämmintä rakkauden tunnetta parisuhteessa tai jossain muussa ihmissuhteessa. Voisiko määrää lisätä? Mikäli olet parisuhteessa, keskustele asiasta reippaasti oman puolisosi kanssa. Millaisista hetkistä hän pitää? Onko samat asiat hänelle tärkeitä kuin sinulle?
