Hiljattain hemmottelin itseäni hieman. Olen muutaman vuoden ajan ihaillut Chanelin klassisia espadrilloja, kuten tässä vanhassa postauksessa totesin. Kun piipahdin Helsingin Della Marga-liikkeessä kyselemässä pienen punaisen Timeless Classic -laukun perään (on kuulema vaikea löytää) niin sain huomata kesäisten espadrillojen saapuneen liikkeeseen. Hyllyssä komeili myös juuri se klassikkomalli, jota olen tovin pitänyt silmällä. Hintakaan ei ollut niin korkea kuin olin luullut (ja tuohon ensimmäiseen linkitettyyn postaukseen merkinnyt). Näillä klassikkokengillä on tapana loppua liikkeistä sesongin alkaessa, joten päätin toimia. Ostin itselleni tämän Chanelin kauniin parin nahkaisena versiona. Jalkani koko vaihtelee kengästä riippuen kokojen 39-40 välillä. Tässä kengässä päädyin kokoon 40, sillä kokoa 39 en edes saanut jalkaan. Olen käyttänyt kenkää ahkerasti nyt muutaman viikon ajan ja ne ovat tuntuneet ihanalta jalassa. Nahka on jo hieman antanut periksi, mutta kenkä pysyy silti hyvin jalassa ja tuntuu sulautuneen omaan jalkaani vain paremmin. Vaikka korkkareita rakastankin, on arkeni kolmen alle 5-vuotiaan äitinä pakottanut suosimaan matalapohjaisia kenkiä. Nämä tulevat saamaan paljon käyttöä Suomen kesäkuukausina. Ihanan kesäiset, mutta silti lämpimät jalassa. Jos sinuakin on kyseiset klassikot kuumotelleet, käyhän nyt kurkkaamassa Della Marga. Samaa kenkää löytyy mm. myös mustana sekä kankaisena versiona.

Meidän juhannus sujui totuttuun tapaan hyvin rauhallisissa ja rennoissa merkeissä äitini ja isäpuoleni luona Sammatin järvimaisemissa. Grillattiin makkaraa nuotiotulen ääressä, nauraa hörötimme Pictionaryn parissa, käytiin ongella, saunottiin tasaiset löylyt tarjoavassa puusaunassa, heitettiin talviturkit kylmään järveen, pelattiin futista aamusta iltaan ja nautimme kiireettömästä yhdessäolosta. Sää oli totuttuun tapaan kolean sateinen, mutta se ei meidän juhannusta haitannut. Vaikka tämä on nimensä mukaisesti keskikesän juhla, niin kyllä sitä kovasti toivoo koko Suomen kansan puolesta että kesä on vielä vahvasti edessä päin. Niin kylmä on tämä alkukesä ollut, että toivotaan pitkää loppukesää milloin saisimme kaikki nauttia auringosta ja hipiää hellivistä helteistä. Se olisi enemmän kuin suotavaa pitkän ja pimeän talven jälkeen. Viikonloppuna nauroimmekin kommentille, jonka siskoni kiinalainen kollega oli todennut Suomen kesästä: “I don’t think you guys really have a summer. It’s more like a green winter.” :D Niinpä. Melkoisen koleaa on tänä vuonna ollut, mutta toivo lämpimämmistä säistä elää vielä. Olkoon loppukesä kuuma ja aurinkoinen!