Meillä on hyvin energiset pojat, mikä varmistaa myös erittäin aktiivisen arjen. Meidän  lapset kirjaimellisesti kiipeilisivät seinillä, jollei heidän energiaansa suuntaa johonkin järkevään. Joten melkein jokainen päivä leikkien lisäksi meillä harrastetaan tai tehdään jotain perheenä. Tässä alla meidän perheen viisi suosikki aktiviteettia yhdessä.

brothers’ outfits
sweat shirts H&M
t-shirts ADIDAS
shorts GUGGUU / saatu
shoes ADIDAS yeezy / saatu

1.Jalkapallo
Futis on hieno laji. Ei paitsi sen liikunnallisista syistä, mutta senkin takia, että se on joukkuelaji. Maailman paraskaan pelaaja ei pärjää pelissä yksin. Syöttämällä toiselle pääsee etenemään nopeammin ja mahdollisuuksia on enemmän. Joukkuelaji opettaa lasta hyvin pienestä jo niin monella tapaa. Meidän pojilla on todella vahva oma halu ja palo juosta pallon perässä, mistä syystä futista tulee pelattua päivittäin. Talvella käydään paljon kuplahalleissa ja kotonakin palloa saa potkia… Siitä syystä pöytälamput ovat meillä vähentyneet…

2.Pyöräily / Potkulautailu
Jos aurinko paistaa, niin mitä todennäköisimmin meidät bongaa kävelyretkeltä poikien kanssa Helsingin rantakaduilla. Vanhemmat työntävät kuopusta vaunuissa samalla, kun isommat potkivat menemään potkulaudoillaan ja pyörillään. Talvella saatiin Pokemon-jahdin avulla houkuteltua pojatkin pakkaseen reippailemaan.

3.Sisäleikkihallit
Ikävä kyllä Suomen ilmasto ei ole mitä suotuisin maailmassa, joten erilaiset sisäleikkipuistot ovat sellaisia, missä käydään myös tasaisin väliajoin. HopLop ja Taitoliikuntakeskus Helsingin Telakkarannassa ovat meidän perheen suosikeita. Mahtavaa, että Ison Omenan yhteyteen aukeaa syksyllä uusi Duudsonit Activity Park!

4.Uinti
Meidän poikamme ovat kovia vesipetoja. Vesi on myös hyvin kuluttava elementti, mikä yleensä varmistaa sen, että uni maistuu hyvin polskuttelun jälkeen. Lähiseudulla on muutamiakin hyviä uimahalleja (mm. Tapiola, Töölö ja Flamingo), mutta eniten me käymme Mäkelänrinteen uimahallissa, missä on ihana pieni vesiliukumäkikin perheen pienimmille.

5.Puistoilu
Puistossa vietämme aikaa päivittäin. Potkitaan palloa, keinutaan, kiikutaan ja kiipeillään. Säällä kuin säällä. Ei vesisade meidän poikia ainakaan haittaa. Varustelukysymys! Isoissa lätäköissä hyppiminen se vasta naurun saakin tulemaan vatsanpohjasta. Ihanaa, että Helsingissä on niin paljon hyviä puistoja.

Vanha sananlasku sanoo, että “nainen on naiselle susi”. Vaikka sanonta on vanha, niin ikäväksemme lauseeseen törmää harmittavan usein nykypäivänäkin. Ajatuksen peränä on se, että naiset ovat kilpailuasetelmaan joutuessaan kateellisia. Sen sijaan että kateutta yritettäisiin käyttää positiivisena kannustimena, niin kateus käännetään negatiiviseksi kyräilyksi, jonka tavoitteena on tuoda se toinen alas sen sijaan, että itse nousisi yhdessä ylös.

top LINDEX / saatu
pants GINA TRICOT / saatu
shoes TORY BURCH
bag YSL
earrings THOMAS SABO / saatu

Kateus on äärimmäisen normaali ja inhimillinen tunne. Me kaikki koemme kateutta joskus. Mutta se mikä pitäisi huomioida, on negatiivisen ja positiivisen kateuden ero. Positiivista kateutta on todeta suoraan toiselle ihanasta asiasta, että “Mahtavaa! Kylläpä olen nyt kateellinen. Tuon minäkin haluan saavuttaa!” ja rohkeasti ryhtyä kehittämään itseään ja omia toimintatapoja. Negatiivinen kateus taas kääntää toisen onnistumisen siihen mietintään, että mitä tämä toinen henkilö mahdollisesti tekee huonosti tai huonommin kuin sinä, ja yrittää saattaa toinen henkilö sitä kautta epäimartelevaan valoon. Täysin hyödytöntä energian käyttöä, joka ei vie mihinkään. Ainoastaan hidastaa oman kehittävän tien rakennusta. Joten ensi kerran kun tunnet kateutta huomioi oma reaktiosi.

Henkilökohtaisesti en suostu “nainen on naiselle susi” -ajatteluun. Minusta kukin luo oman realitettinsa. Uskon vahvasti siihen, että pisimmälle pääsee aina toisia auttamalla. Vain oman navan miettiminen on hyvin lyhytkatseista. Pisimmälle pääsee auttamalla muita eteenpäin, koska varmasti tulee aika, että sinäkin tarvitset sen toisen apua. Hangessa jaksaa paljon paremmin vaeltaa, kun on toinen vieressä puskemassa eteenpäin. Miksi ihmeessä jotain ihanaa pitäisi saada toiselta pois? Eikö parasta olisi, jos sitä ihanaa kohti voitaisiin kulkea yhdessä – toisistamme tukea saaden? Koska onnellisuus on matka, ei määränpää. Joten jos vanha sananlasku pitää pintansa, niin vaihdetaan me sen suden ajatusmallia. Kuten viidakkokirjan Rudyard Kipling kirjoitti:

“For the strength of the Pack is the Wolf, and the strength of the Wolf is the Pack”

Joukossa olemme aina vahvempia. Joten kannustetaan ja autetaan toisiamme aina eteenpäin. Niin me kaikki voitamme.

Kuvat Kira Kosonen