CATEGORIES

enter search term

Parhaat sarjat syysiltoihin

17.10.2019

Olen viimeisen viikon verran ollut hieman puolikuntoinen. Ei ole ollut kuumetta, mutta olo on ollut vetämätön, nenä on ollut tukossa ja kurkku on ollut karhean tuntuinen aamuisin. En ole kuitenkaan pysähtynyt, sillä tehtävää riittää loputtomaksi listaksi. Eilen kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja päätin pitää yhden lepopäivän. Yrittäjän arjessa tämä on hienous ja kirous samassa: Vapaus tehdä omia päätöksiä, mutta samalla kukaan muu ei pysty ottamaan koppia tehtävistäsi ja tekemättömien töiden pino puristaa rinnassa. Päätin kuitenkin työntää päiväksi omat vaatimukseni syrjään ja pyhittää päivän levolle, koska loppuviikosta olisi vielä pakollisia työ- ja lasten harrastusmenoja. Täytyy todeta, että olen todella huono “rennosti ottamisessa”. Koen huonoa omatuntoa, vaikka tiedän, että tällaisia aivot narikkaan ja jalat ylös hetkiä on arjessa otettava. Kannustaisin varmasti ystävää tekemään näin kropan pyytäessä lepoa, niin miksi en itsellenikin sitä soisi? Muilla samaisia ongelmia? 

Pistin villasukat jalkaan, kaivauduin sohvan nurkkaan ja aloitin uuden sarjan. Ystäväni, jonka kanssa meillä on hyvin sama maku seurattavien sarjojen suhteen, on pitkään kehunut minulle sarjaa nimeltä Big Little Lies. Nyt oli sopiva hetki sen aloittamiseen. Taas hän oli oikeassa. Sarja imaisi minut mukaansa hetkessä. Tarinankerronnassa on paljon Nordic Noirin pimeyttä, vaikka tapahtumat sijoittuvatkin Kalifornian Montereyn upeisiin maisemiin. Näyttelijälista on varsinainen tähtisikermä. Päänäyttelijät ovat Hollywoodin suuria ja palkittuja naisia, kuten Reese Whiterspoon, Nicole Kidman ja Meryl Streep. Sarja tempaisee mukaansa nopeasti, mutta en suosittelisi sitä kenellekään kevyeksi hyvänmielen katsottavaksi – sarjassa käsitellään nimittäin niinkin synkkää aihetta kuin perheväkivaltaa. Kuten tosielämässä, sarja tuo hienosti esiin miten maailmassa asiat eivät ole mustavalkoisia. Miten mahdollista, että vahva ja fiksu nainen uskoo, että syy jatkuvaan pahoinpitelyyn on myös hänessä? Voimakastahtoinen nainen ei tahdo omaksua uhrin roolia. Mikä saa hänet pysymään myrkyllisessä ja erittäin todennäköisesti hengenvaarallisessa suhteessa?  

Sateiset ja pimeät syysillat ovat erinomaista aikaa ottaa aikaa itselleen ja rentoutua sohvan nurkassa ilman arjen velvotteita. Jokainen meistä on sen ansainnut. Tässä lista muutamista suosikkisarjoistamme, joista osa vanhoja ja klassikoita ja osa uusia tuttavuuksia. 

Sarjoja, mitä katselemme mieheni kanssa yhdessä

Suosikit, mitkä katsomme aina uudelleen ja uudelleen:

Frendit
Entourage
Modern Family
Rillit Huurussa
Suits
24

Muita hyviä katsomiamme sarjoja:

Big Little Lies
Game of Thrones (en ole normaalisti fantasian ystävä, mutta tämä sarja on upea!)
Designated Survivor (24:sen faneille!)
Breaking Bad
Ballers (urheilumaailmaa)
Pitääkö olla huolissaan? (huikeat panelistit)
Hyvät ja huonot uutiset
Silta
How I met your mother
Survivor (jenkki ja suomi kaudet!) 
Flip it like Disic (asunto/talokuumetta)
Solsidan (mieheni ei lämmennyt ensiksi, mutta sitten ihastui Freddeen :D)

Sarjoja, mitä katson itsekseni
(ja mitä mieheni ei ymmärrä miksi niitä katson)

Keeping up with the Kardashians
Younger
The Hills
Love Island UK
Frankie & Grace

Löytyykö teiltäkin vastaavasti “omia” sarjoja, sekä niitä mitä katsotaan yhdessä?
Alle kommentteihin otan kiitollisena vastaan sarjasuosituksia, mikäli sellaisia heräsi yllä olevia listoja luettuanne! Seuraava sarja jonka haluaisin aloittaa on suomalainen Syke, jota kaikki tuntuvat kehuvan.

Kuvat Karoliina Jääskeläinen / Valoon Photography

Trippi Turkuseen ja menneiden muistelua

15.10.2019

Meillä esikoinen viettää ensimmäistä syyslomaansa. Kadella nuorimmalla päiväkoti pyörii normaaliin tapaansa, joten tällä viikolla ollaan saatu viettää laatuaikaa meidän silmissä kasvaneen esikoisen kanssa. Futiksen lisäksi hän on innostunut suuresti trampoliinitemppuilusta, joten ollaan käyty mm. Taitoliikuntakeskuksessa ja Duudsonit Parkissa harjoittelemassa erilaisia voltteja ja hyppyjä. Mutta tänään meidän pienet futarit saavat kokea elämyksen, sillä suuntaamme Turkuun katsomaan Suomi – Armenia jalkapallopeliä. Suomen futismaajoukkue on historiallisen lähellä EM-kisapaikkaa (ei olla koskaan aikaisemmin oltu arvokisoissa) ja meidän perhe suuntaa paikan päälle kannustamaan kundeja taistelemaan tärkeistä pisteistä. 

Maajoukkuetapahtumat tuovat minulle aina hurjan määrän lämpimiä muistoja mieleen, sillä mieheni pelasi maajoukkueessa myös yli vuosikymmenen ajan. Kun asuimme Hollannissa ja Englannissa, matkasimme Suomeen aina maajoukkuetauoilla, eli hetkinä kun maajoukkueilla oli pelejä ja muut sarjat olivat sillä aikaa lyhyillä viikon parin tauoilla.  Matkasin mukana koti-Suomeen jos vain opiskeluni antoivat periksi. Joskus koeviikot tai tärkeä kouluesitelmä sen esti, mutta yleensä pääsin minäkin muutamaksi päiväksi arjestamme irtautumaan. Oli aina niin ihana päästä Suomeen tapaamaan perhettä ja ystäviä. Mukanani peleissä on istunut kaikki perheenjäsenet, monet ystäväni ja erityisen lämpimiä muistoja minulla on peleistä missä kävin edesmenneen isoisäni kanssa, joka oli minulle hyvin läheinen. Ehkä yksi ikimuistoisimpia pelejä minulle on Suomi – Belgia peli Olympiastadionilla vuonna 2007 kesäkuussa, missä huuhkaja Bobi lensi kesken ottelun kentälle. Iso lintu istahti maalin päälle, eikä sitä saatu hetkeen kentältä pois minkä takia peli jouduttiin hetkeksi keskeyttämään. Muistan, kuinka Belgian kapteeni ja mieheni silloinen seurakaveri Timmy Simmons (pitkä mies) yritti käydä hätyyttelemässä huuhkajaa, mutta Bobi vain lenteli päästä toiseen. Minun isoisäni oikea nimi oli Boris, mutta hänet tunnettiin melkeinpä paremmin lempinimellään Bobi. Kuten sattui, olin katsomassa kyseistä peliä Iiopapani – Bobin kanssa. Huuhkaja-episodista uutisoitiin laajasti ja jokin aika tuon jälkeen Suomen futismaajoukkue sai uuden kutsumanimen: Huuhkajat. Erityinen muisto minulle <3

Iiopapani kuoli muutama vuosi tuon jälkeen, mutta näissä monissa pienissä hetkissä ja muistoissa hän elää edelleen. Isoisäni oli aika tiukka mies, joka ei alkuun ollut mitenkään hirveän iloinen minun seurustellessani jalkapalloilijan kanssa. Kun hän tapasi mieheni ekaa kertaa, kysyi isoisiäni häneltä mitä hän mahtaa tehdä työkseen. Kun mieheni vastasi että pelaa jalkapalloa niin Iiopapani tuhahti: Ah, etkö sinä muuta tee? :D  Mutta hyvin nopeasti minulle läheinen Iiopapani tutustui häneen ja ihastui mieheen, joka piti minusta niin hellää huolta. Lopulta mieheni oli isoisäni silmäterä, kenestä hän oli myös niin kovin ylpeä. Hän nautti käydä peleissä kanssamme ja keräsi ylpeänä erilaisia lehtileikkeleitä. Minulle on aina ollut iso asia, että elämäni miehet ovat olleet niin läheisiä keskenään. Suurta iloa minulle tuo myös isäni ja mieheni hyvin lämmin ja läheinen suhde, mutta isäni taisi ihastua Mikaan heti ensinäkemältä. Heillä on aina ollut oma ihana suhteensa, mitä on ihana seurata. Kolmen tyttären isällä oli yht’äkkiä yksi poika lisää, ja nyt niitä onkin jo rutkasti enemmän lastenlasten muodossa.

Pelit olivat aina ihania tapahtumia ja monet maajoukkueen pelaajat ja perheet olivat meille läheisiä ystäviä. Maajoukkueen pelit toivat meidät aina yhteen ja oli kivaa katsoa noita pelejä tutun porukan ympäröimänä. Meillä oli aivan ihana porukka tuolloin, jonka kanssa pidimme yhtä ja monien kanssa pidämme edelleen. Maajoukkueessa on edelleen pelaajien sekä taustajoukon puolella paljon meidän tuttujamme (Suomen futisperhe ei tosiaan mikään valtava olekaan) joten ihanaa nähdä heitäkin tänään Turussa. 

Joten tänään käy matka kohti syksyistä Turkua! Pojat ovat jo aivan innoissaan tulevasta päiväreissusta. Nyt kaikki kannatetaan Suomi kisoihin ja tehdään yhdessä historiaa!