CATEGORIES

Ei herkimmille

18.2.2019

Vaikka viime viikko oli vaaleanpunaisen, ystävien, sydämien ja rakkauden täyteinen, olen samalla iloinen, että viikko on ohi. Meillä on nimittäin sairasteltu oikein kunnolla. Miten se onkin niin, että juuri kun toteaa olevansa kiitollinen kun on selvinnyt vähällä sairastelulla niin kaikki iskee päälle rymisten? Meidän koko perhe oli pari viikkoa sitten flunssakuumeessa. Se oli itseasiassa jollain tavalla jopa mukavaa, sillä olimme kaikki kipeänä samaan aikaan. Lapsetkin olivat sen verran veto veks, että jaksoivat suhteellisen hyvin katsoa elokuvia vällyjen alta. Oli ihan kaivattu pysähdys kaikille. Mutta juuri kun kaikki olivat tervehtyneet ja arkeen palattu heitti elämä syliin pikku yllärin. Kirjaimellisesti. Täysin odottamatta meidän kuopus oksensi suoraan syliini… Päiväkodissa oli jo viikkoja jyllännyt norovirus ja olimme henkisesti valmistautuneet, että kohta se tulee meillekin. Mutta kun viikot kuluivat eikä merkkejä ollut, huokaisimme jo helpotuksesta. Sitten se s**t*n* saapui ja kaatoi meidät kuin dominopalikat vuorollaan.

Pakko todeta, että norovirus on mielestäni tavallisista kausitaudeista kamalin. Kun päälle iskee tarpeeksi raivokas versio, imee se mehut uhristaan totaalisesti. Tämäkin oli taas sellainen kaveri, että se veti sikiöasentoon vessanlattialle päiväksi. Kun oksentaminen viimein loppui, oli parin vuorokauden verran todella voimaton olo. Jos jotain hyvää norosta voi sanoa niin se menee sentään suhteellisen nopeasti ohi. Tosin meidän perheessä saimme kestittää tätä vierasta melkein viikon verran kun se vuoronperään kaikki meidät lattialle kamppasi. Sitä on nyt liikkeellä niin paljon, että lehdissäkin on uutisoitu taudin riehuvan poikkeuksellisen raivoisana.

Joten aloitan nyt viikon iloitsemalla siitä, että ollaan kaikki terveitä. Nyt sen verran taas vastustuskykyä matkassa, että toivottavasti selvitään sillä ainkin tämä kevät! :D Toivottavasti te muut olette pysyneet terveinä?

10 comments

Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

  • Emma

    Voi eii!! Noro on taudeista kamalin varsinki pienillä lapsilla :( Sain itsekkin kokea sen lapseni kanssa… Heräsin yöllä siihen tyttäreni oksensi päälleni :D vanhemmuuden tähti hetkiä!

    • Hanna Vayrynen

      No sitäpä juuri! Tähtihetkiä! :D Toivottavasti siellä voidaan jo paremmin.

  • akka

    joo on varmaan kamala, mutta vertaapa elämääsi, että sinulla on autistinen lapsi, jota olet huoltanut 10 vuotta ja kaikki siihen liittyvä,niin norot tai flunnsat ei tunnu missään eli suhteellisia nuo flunssapöpöt tai muut siis oikeasti ja töissä kun kuulee tuota narinaa, että voi voi kun petterin nenä nyt valuu, niin oikeasti tekisi mieli tirvaista – näin karrikoidun ja kyllä – olen tullut katkeraksi aika ajoin

    • Hanna Vayrynen

      Olen todella pahoillani, että teille on annettu niin paljon kannettavaksi. Voin ymmärtää, että norot eivät ole teidän kohdalla paljoa tunnu, vaikka en usko että ne teidänkään kohdalla se miellyttävää on kaiken päälle. Siksi kirjoitinkin alkuun, että on tavallisista kausitaudeista kauhein, koska kun kyse on kuitenkin ohi menevästä sairastelusta saa siihen aina suhteellisuutta.Jokaisella ihmisellä kuitenkin on oikeus suhteelliseen harmitukseensa, se on kuitenkin jokaisen oma elämä. Toivon kovasti, että teillä on valoa ja ihania hetkiä haasteista huolimatta. Uskon, että ei ole helppoa. Hyvää kevättä <3

  • Saaramaria

    I feel you. Sama setti täällä, eka nuorin, vajaa viikko siitä ja minä ja mies. Isompi lapsi taisi kiertää koko taudin, tai noh, nyt kun sen tähän kirjoitan, vielähän se ehtii.
    Jos jotain positiivista hakee, alkaa meillä lapset olla sen verran isoja, että nuorinkin osui joka ikinen kerta vessaan / ämpäriin (amen for that) ja kun miehen kanssa maattiin raatona taudin kourissa, teki vanhempi pienemmälle jo tervehtyneelle jopa munakasta ja keksi leikkejä jne. eivätkä pojat tapelleet kertaakaan (ihmeiden aika ei todellakaan ole ohi). Ja kuinka mahtavalta tuntuu olla taas terve! Siinä taudin kourissa kun makaa, tuntuu hetkittäin jo, ettei siitä nouse ikinä. 😅

    • Hanna Vayrynen

      Eikä! On tämä kyllä inhottava kausitauti! JA hei hyvä kun sanoit! Meilläkin positiivista oli se, että sitä yhtä yllätystä lukuunottamatta osasi pojat tähdätä ämpäriin tai ehtivät vessaan. Joten kyllä täälläkin siinä mielessä tämäkin helpottaa! :D Ja apua niin tutut fiilikset. Meillä kyllä nahistelua oli sen verran paljon taudista huolimatta, mutta isoin piti kyllä ihanaa huolta nuorimmasta <3 Tarpeeksi ikäeroa kait :D

  • Tiia

    I feel you! Meillä meni norossa koooko tammikuu (onnea on iso perhe) ja 10 päivän kuluttua saimme taudin uusintakierrokselle. Pikkasen oli epätodellinen olo. Mutta hei, näin tehokasta alkuvuoden diettiä ei oo ennen koettu.

    • Hanna Vayrynen

      Ei ole totta?!?!? UUSINTAKIERROS?! Ei pysty!!! Mutta ihanan positiivisuuden saat silti noin inhottavaan tuuriin käärittyä! :D

  • Sofia

    Hyi, se on kamalin tauti varmasti, vaikken itse ole koskaan kokenutkaan. Meillä mahataudin tullessa otamme kaikki idoform matkalle tarkoitettua maitohappobakteeria muutaman päivän ajan ja aina vain 1/5 sairastaa taudin. Huh mikä pelastus kun siellä päiväkodissa kaikki pöpöt jyllää :)

    • Hanna Vayrynen

      Hei tämä on hyvä vinkki, juurikin maitohappobakteerit ovat tässä taudissa tärkeä apu! Kiitos hyvästä huomiosta!