CATEGORIES

Ihana vaihe tämä nyt

26.6.2019

Lasten kanssa arki on vaiheita vaiheiden perään. Kun tuntuu, että yhden vaiheen klaaraa niin ei mene kauaakaan kun on uusi vaihe taas menossa ja sormi on takaisin suussa. Meillä on viimeisen seitsemän vuoden aikana koettu kolmen pojan vauvavaihe imetyksineen, vaipanvaihtoineen, maito-allergioineen, refluksiepäilyineen ja läpi öiden heräämisineen. Totuteltu yhdestä lapsesta kahteen. Kahdesta kolmeen. Vahdittu haukkana nopeasti mobiiliksi halunneita poikiamme. Huolehdittu ettei ryömimis/konttausikäinen löydä jotain lattialta ja tukehdu, sillä maton nukkapallotkin ovat koituneet uhaksi. Huolehdittu, että oppivat syömään monipuolisesti erilaisia ruokia talon johtojen sijaan. Muistutettu useasti, että sohvalta ja portaista tullaan jalat edellä eikä pää edellä. Revitty hiuksia slaagin saaneen uhmaikäisen kanssa, joka haluaa sinisen vesilasin täsmälleen samanlaisen vihreän sijaan. Viimeiset seitsemän vuotta ovat kuluneet melkoisessa sumussa. On ollut niin väsyttäviä hetkiä, ettei ole kyennyt juuri muuhun kuin itkuun. Mutta silti kaikki nuo vuodet ovat olleet samalla hattaranvaaleanpunaisen onnellisia. 

Kaikissa vaiheissa on ollut ne omat ihanatkin puolet. Miten ihanaa on nuuskutella pientä tuhisevaa vastasyntynyttä, joka viihtyy sylissä tuntikaudet? Miten ylpeä ja iso hetki se oli kun oma lapsi otti ensiaskeleensa. Miten sydän hypähti kun lapsesi sanoi ensi kerran äiti/isi? Ja mikä fiilis olikaan sinä aamuna, kun lapsesi oli ensimmäistä kertaa nukkunut läpi yön heräämättä? Minulla oli yhden hyvin nukutun yön jälkeen yhtä paljon energiaa kuin olisin nukkunut Ruususen unta vuosisadan ja sitten rastastanut yksisarvisella sateenkaaren halki. Näihin vuosiin on mahtunut niin paljon tunteita ja niiden vaihtelut ovat olleet melkoista vuoristorataa. Se on ollut pelottavaakin, mutta pääsääntöisesti matkasta on nautittu täysillä.

Nyt huomaan, että olemme astumassa jotenkin poikkeukselliseen vaiheeseen poikiemme kanssa. Esikoinen on aloittamassa koulun. Hän on hyvin järkevä ja esimerkillinen esikoinen, jonka kanssa minulla ei ole huolen huolta. Tiedän, että hän osaa ja oppii. Keskimmäinen on varsinainen vitsiniekka. Hänen ruskeissa nappisilmissään asuu sellainen pilke, että hän tulee hurmaavaan varmasti kaikki läpi elämän. Miten innokkaasti hän on halunnut oppia kirjaimet, maailman kaikki liput ja lukemaan kaksi vuotta vanhemman veljensä perässä. Ja sitten meidän nuorin villikko, joka on raudanluja tapaus. Hän on sellaisella sisulla ja tarmolla varustettu, ettei jää epäselväksi että on isompien veljien menossa kasvanut. Hänen yli ei varmasti kukaan koskaan kävele. 

hat KN COLLECTION

dress ELSA ADELIA DUBAI

sandals MASSIMO DUTTI

Kaikki kolme ovat niin ihanan erilaisia persooniaan, mutta kaikkia selkeästi yhdistää kova halu pitää toisistaan ja muista huolta. Nyt elämmekin aivan ihanaa vaihetta. Lapset haluavat olla lähellä, mutta ovat silti jo pieniä isoja ihmisiä. Enää ei syötetä. Enää ei ole vaippoja. Enää ei tarvitse olla koko aikaa vieressä jännittämässä miten kävely sujuu. Nyt riittää, että heitä saa ihailla pienen matkan päästä. He opettelevat koko ajan itsenäisemmiksi ja itsenäisemmiksi. Meidän nuorin on 2,5-vuotias ja tuo ikä on ollut meillä melkoinen käänteen tekijä kaikilla. Sitten alkaa se “kädet koko ajan kiinni”-vaihe huomattavasti helpottamaan. Koittaa vielä aika, kun meitä vanhempia ei enää haluta minnekään, mutta hetken he ovat vielä meidän pieniä mussukoita, jotka nauttivat seurastamme. Nyt on ihana vaihe <3

16 comments

Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

  • -Sanna

    Meillä eletään hieman erilaista vaihetta, nuorempikin päätti jo peruskoulun ja vanhempi tulee täysi-ikäiseksi ihan just ja ajokorttikin on sitten taskussa. Miten ihmeessä tämä kävi näin nopeasti, sitä jaksan hämmästellä?! Isoja miehiä jo mutta en varmasti osaa ikinä olla murehtimatta heitä vaikka olisivat viiskymppisiä ;)

    • Hanna Vayrynen

      eikä! tuo aika tuntuu itseltä vielä niin absurdilta ja niin kaukaiselta, että vaikea nähdä, vaikka tietää ajan lentävän siivillä ja tuntuu tuolla hetkellä että tästäkin hetkestä on vain silmänräpäys. Voih – se huoli <3 Eihän se koskaan katoa vaikka muotoaan muuttaakin <3

  • Siru

    Palasin vielä uudestaan lukemaan tämän postauksen ja kommentoimaan. Meidän nuorin täytti juuri 1v. ja elämä tuntuu välillä aika raskaalta. Tämä antoi paljon voimaa, kiitos! <3

    • Hanna Vayrynen

      Ihana kuulla <3 Ja kyllä - tuo vaihe helpottaa vielä<3

  • Mira

    Ajattelepa Hanna millaista olisi kun kävisit kodin ulkopuolella töissä ja veisit lapset joka aamu päivähoitoon ja menisit itse töihin ♥️♥️♥️

    • Hanna Vayrynen

      Sitä se arki nyt on! <3 Oma työ on niin ihanan monipuolista, että saan päättää pitkälti missä työtäni fyysisesti teen <3

  • Kaisa-Maria

    Meidän kolme poikaa ovat aikalailla samassa iässä teidän poikienne kanssa, joten hyvin samat asiat pyörivät mielessä. Esikoinen aloittaa koulun elokuussa, keskimmäinen on tomera 5-vuotias ja kuopus pian 2,5 vuotta vanha.
    Yhtäkkiä ei olekaan enää ihan pieniä talossa ja aikaa ei kulukaan samalla tavalla lastenhoitoon sekä auttamiseen.
    Mahtava tunne, mutta samalla äärimmäisen haikeaa. Samasta seikasta kirjoittelinkin viime viikolla oman blogini puolelle kun haikeuksissani selasin lasten vauva-aikojen kuvia :D

    On kuitenkin ihanaa aina huomata, että lasten kasvaessa pystytään koko perheellä tekemään uusia juttuja kun taitoja karttuu iän myötä. Onneksi he ovat kuitenkin nyt sen verran pieniä, että sylikin vielä kelpaa <3

    Ihanaa kesää sinne!

    • Hanna Vayrynen

      Voi teillä tosiaan ihan tismalleen sama vaihe menossa kun meilläkin – ymmärrät siis juuri etkä melkein <3
      Ja se on juuri näin. Miten moni asia helpottuu ja ketteröityy... Tänään oltiin esim koko perheen kanssa irti maasta-kiipeilypaikassa! Ja juurikin tämä - on ihanaa kun syli vielä kelpaa <3 samaa sinne!

  • Maria

    Minulla on myös nyt 2,5v kaksoset ja tämä on jotenkin niin ihana ikä! On hauska seurata heidän välisiä keskustelujaan ja huomata kuinka persoonallisuudet kehittyvät omiin suuntiinsa. Molemmat myös yllättävät fiksuudellaan ja oivaltavalla ajatuksenjuoksullaan. Samalla on kuitenkin niin haikeaa huomata vauva-ajan olevan takana päin. Tämä 2,5v on ollut myös selkeä taitekohta parempiin yöuniin. Ihanaa kesää ja arkea koko teidän perheelle!

    • Hanna Vayrynen

      Onpa ihana kuulla, että siellä ollaan hyvin samanlaisten asioiden ja oivallusten äärellä <3 IHana ja usein myös ratkiriemukasta kuunnella heidän oivalluksiaan ja keskusteluitaan :D Samaa teille <3

  • NeitiJ

    Teidän keskimmäinen on geneettinen harvinaisuus, jos hänellä on ruskeat silmät! :) ettekö ole molemmat vanhemmat sini/vihreäsilmäisiä?

    • Hanna Vayrynen

      Ollaan… Hänellä on ruskeavihreät silmät, mutta enemmän ruskeaan taittuvat. Hyvin kauniit ja kiinnittävät usein muiden huomion. Minun äitini suvussa tädeilläni sekä isoisälläni oli ihan ruskeat silmät ja melkein kaikilla serkuillani on ruskeat silmät. Tulee todennäköisesti siis äitini puolelta, vaikka hänkin on perheensä poikkeus vihreillä silmillä.

  • A

    Voi ihan herkistyin tätä lukiessani😭 meillä myös kolme lasta, esikoinen 4,5, keskimäinen 2v ja nuorin 2kk ☺️ Tuntuu välillä aikas haipakalta nämä päivät, mutta niin ne vuodet vaan menee ja pian nämä on jo isoja ☺️ ja todellakin samaistuin tuohon 2,5 vuoden rajaan josta alkaa helpottamaan ☺️
    Ihanaa kesän jatkoa Hanna!

    • Hanna Vayrynen

      Hei voimia sinne sumun keskelle <3 Juuri kuten sanoit - vaikka on erittäin haipakka vaihe, niin samalla myös ainutlaatuisen ihana <3 2,5v on se vedenjakaja tosiaan. Nyt vaan helpottaa se fyysinen kuorma - tosin kuten me kaikk ivanhemmat tiedämme - huolien määrä on vakio - muoto vain muuttuu :D Ihanaa kesää teidän perheelle! <3

  • Sarinna

    Nauti noista hetkistä! Ne ovat niin kullanarvoisia ja ohikiitäviä. Meillä lapset menevät toiselle ja kolmannelle luokalle. On ihana seurata heidän kasvuaan ka itsenäistymistään. Toisaalta rintaa kivistää, kun kasvavat noin nopeasti. Lapset ovat lainaa vain. Ihania kesäpäiviä!

    • Hanna Vayrynen

      Se on juuri näin: haikeaa, mutta ihanaa <3 He ovat lainassa vain <3 Ihania kesäpäiviä sinne myös!