CATEGORIES

Ensimmäinen viikko uudessa kodissa

8.2.2020

Aika rientää. Tasan viikko sitten oli muuttopäivä. Tuo viime viikon torstai oli melkoinen rykäisy. Koko omaisuuden siirtäminen Helsingistä uuteen kotiiin Kauniaisiin varastoineen kaikkineen tuntui koko kehossa. Poden tällä hetkellä suurimman stressin jälkeen pienoista muuttoväsymystä ja kroppakin on ihan mustelmilla kaikkien laatikoiden kantelusta ja siirtelystä. Mutta me olimme tehokkaita ja ahkeria. Vuorokaudessa olin jo purkanut jokaikisen muuttolaatikon ja ne odottivat siistissä pinossa eteisessä muuttofirman hakua paljon aikaisemmin kuin olisin itse uskonut. Mutta miten meillä on mennyt ensimmäinen viikko uudessa kodissa? Mitkä asiat ovat ilahduttaneet? Mitkä taas turhauttaneet?

Muutto on yksi kovimpia stressin aiheuttajia ihmisen elämässä. Ehdinkö saada kaiken ajoissa hoidettua? Tavaran siirtoa ja fyysistä rasitusta suurempi huoli meillä oli lapsista. Miten he sopeutuvat muutokseen? Vaikka meillä on ollut erittäin vahva luotto siihen, että kaikki menee erinomaisesti, niin silti on aina pieni huoli takaraivossa. Meneehän kaikki hyvin? Koska täältä ei pystytty tarjoamaan nuorimmille pojillemme vielä paikkaa samasta päivähoitoyksiköstä, päätimme pitää heidät vielä samassa tutussa päiväkodissa Helsingissä, missä on meille pitkäaikaiset, tutut ja rakkaat hoitajat. Joten heillä arki säilyy suht ennallaan, vaikka päivittäinen matka sinne ja takaisin onkin pidempi. Totesimme, ettemme halua heille liikaa muutosta erottamalla heitä muuton yhteydessä eri päiväkoteihin. Kesän jälkeen he muuttavat sitten yhdessä uuteen päiväkotiin täällä, mistä löytyy valmiiksi tuttuja perheitä. Mutta viime maanantaina esikoisemme aloitti täällä uudessa koulussa. Samassa koulussa, missä minäkin olen käynyt ala-asteen. Valtavan suurta helpotusta ja turvaa toi se, että meillä on täällä paljon ystäväperheitä entuudestaan. Saimme hoidettua niin, että esikoisemme pääsi samalle luokalle oman lapsuudenkaverinsa kanssa, kenet hän on tuntenut 2-vuotiaasta lähtien. Ensimmäisenä päivänä kun hain häntä koulusta, oli minulla vastassa poikani ja kolme muuta poikaa hänen ympärillään. “Tuleeko hän myös iltapäiväkerhoon?”, “Missä te asutte?”, “Saanko hänen puhelinnumeron?”. Esikoinen oli löytänyt oman kaveriporukkansa jo ensimmäisenä päivänä ja ystävyyssuhteet olivat saaneet alkunsa sujuvammin kuin olisin edes voinut toivoa. Kävi ilmi, että moni pojista asui ihan lähistöllä. Keskiviikkona oli jo ensimmäinen uusi ystävä kylässä ja toissa-aamuna esikoinen halusi kävellä yksin kavereittensa kanssa kouluun. <3 Sydän oli pakahtua onnesta ja ilosta kun katselin hänen iloista askelta koulua kohti uusien ystävien kanssa. <3 Lapset <3 Miten vaivatta he sujahtavatkin uuteen arkeen ja tekevät uusia ystäviä leikiten. <3

Kauniainen on minulle tuttua seutua, joten koen paljon nostalgiaa täällä kierrellessämme. Eilen kävin lounastauon aikaan lenkillä oman lapsuudenystäväni kanssa, kenen kanssa ollaan oltu samalla luokalla ala-asteelta asti. Tutustuin häneen itse silloin kun muutin pienenä kakkosluokkalaisena Kauniaisiin “uutena tyttönä” Tapiolasta. Olemme varttuneet täällä yhdessä, mutta aikuiseksi kasvamisen jälkeen olemme molemmat asuneet lukuisissa eri maissa ja kaupungeissa. Läpi kaikki vuodet olemme pitäneet yhteyttä ja hetki asuttiin Hollannissakin samaan aikaan. Mutta nyt olemme kaikkien vuosien jälkeen päätyneet takaisin lapsuuden maisemiin perheinemme ja samanikäisten lastemme kanssa <3  Niin ihanaa. Kotimme kulmalta avautuu aivan ihanat luontopolut. Hymy on herkässä kun olen juossut ympäri kaunista Gallträskin järveä sekä lähialueen metsäpolkuja. Auringonpaiste on kuin tilattu tähän fiilikseen. Tuntuu niin hyvältä olla takaisin Kauniaisissa. 

Kotimme sisustus on vielä aivan kesken. Kaikki suuremmat asiat alkaa olla tehtyna kuten maalaukset ja lista-asennukset, jotka valmistuivat hyvissä ajoin ennen sisäänmuuttoa. Uusi keittiökin valmistui viikossa upeasti erinomaisen asentajan ansiosta. Nyt vain odotamme keittiömme kivitasoa saapuvaksi. Kivitasot tilataan vasta kun itse keittiö on paikallaan, jotta koko on millilleen oikea. Näin alkuvuonna on aina kiireisintä, joten jono on kuulema 2-3 viikon luokkaa. Viikon päästä tulee kuluneeksi kolme viikkoa siitä kun mitat käytiin ottamassa, joten toivottavasti kohta saadaan keittiökin valmiiksi ja pääsen näyttämään teille sen! <3 Kaikki muut kodinkoneet siellä toimivat työtason puutteesta huolimatta, mutta astianpesukonetta ei voida kytkeä ennen kuin taso on paikallaan. Täten tässä viisihenkisessä perheessä on riittänyt tiskihommia viime viikon ajan. :D

Tämä talo on ollut aika pitkän ajan suht tyhjillään ennen kuin me tähän muutimme. Saimme huomata tänne muuttaessa, että talossa on sokeritoukkia. Ne ovat sinänsä harmittomia, mutta iljettäviä kylläkin. Olen nyt tehnyt paljon töitä päästäkseni niistä kokonaan eroon. Iltaisin ja aamuisin olen kaatanut kaikkiin viemäreihin kiehuvaa vettä, vaihdoimme kaikki lattialistat ja sen yhteydessä myrkytimme reunukset ennen uusien asentamista. Silti niitä esiintyy välillä (mikä kuulema on Suomessa nykyään hyvin yleistä), mutta tällä hetkellä pohdin pitäisikö tilata vain tuholaistorjuja järeämmillä keinoilla. Kotivakuutuksemme piiriin huomasin sen ainakin kuuluvan. Jos teillä on mitään erityisen hyviä keinoja niistä eroon pääsyyn, kuulen mielelläni. 

Summasummarum, muutto on sujunut erinomaisesti ja sopeutuminen uuteen arkeen on alkanut vauhdilla – kiitos alueella asuvien ystäviemme sekä erittäin lämpimän ja vastaanottavaisen naapuruston. Nyt on ainakin erittäin vahvaa “kuherruskuukausi”-vaihetta havaittavissa. 

30 comments

Leave a Reply to Elsa Cancel reply

Your email address will not be published.

*

  • Jenni

    Ensiksi pitää todeta, että morjens! Teillä on aivan mielettömän kaunis koti! Onnea uuteen kotiin :)
    Meillä sokeritoukkiin on tepsinyt suihke nimeltä Bio Kill, saa esim. Bauhausista, K-Raudasta jne. Suihkutettiin muutama kertaa kahden viikon välein ja puff, toukat oli poissa. Toivottavasti löydätte toimivan keinon ja pääsette eroon “luiroista”.

  • Maria

    Hei! Osaatko sanoa, mistä tuo mustajalkainen (ja valkoinen varjostin) pöytälamppu lipaston päällä on? Se on ihana!

  • Molly

    Voi ei sokeritoukkia… Meillä on niistä myös valitettavasti kokemusta. Suosittelen todellakin järeitä otteita ammattilaisten toimesta. Tosin meidän kohdalla sekään ei auttanut lopulta, koska ilmeisesti toukat olivat päässeet niin syvälle talon rakenteisiin ja myrkky tehosi lopulta vain niihin yksilöihin, jotka poistuivat sieltä rakenteista lähemmäksi sisätiloja esim listojen alle. Kyseessä oli myös uudehko talo emmekä ikinä olisi uskoneet, että uudessa talossa olisi tälläinen ongelma. Meillä oli myös tuohon aikaan pieniä lapsia ja itseä mietitytti myrkkyjen vaikutus terveyteen, tosin mitään selviä akuutteja oireita niistä ei kellekään perheenjäsenelle tullut. Meillä kyse oli onneksi vuokratalosta, mutta kynnys muuttaa pois oli silti iso, sillä olimme ehtineet tehdä paljon töitä talon saamiseksi oman näköiseksi ja toukkia lukuun ottamatta viihdyimme siellä erinomaisesti. Tsemppiä teille toukka-taisteluun!

  • Paula

    Minun poikani on täällä Porissa tuholaistorjujana eli soitto vaan lähimmälle Anticimexille niin kyllä toukat saa kyytiä. Anticimex on myrkytöntä tuholaistorjuntaa?

  • Eve

    Ihana koti ❤️ Meillä oli myös sokeritoukkia ja päästiin niistä eroon ihan hyönteismyrkyllä. Käsiteltiin ne paikat mistä epäiltiin toukkia tulevan ehkä kolmesti. Tehtiin myrkytys aina, kun oltiin vähintään yksi yö pois kotoa. Myrkytettiin siis aina ennen lähtöä ja kotiin palatessa pyyhittiin myrkytyspaikat puhtaaksi. Sen jälkeen ei ole toukkia näkynyt. Nyt kulunut myrkytyksestä reilu vuosi. Meillä ei kiehuvan veden kaataminen viemäreihin auttanut. Toivottavasti pääsette eroon toukista!

  • Jenna

    Meille ilmestyi sokeritoukkia/paperitoukkia itse rakentamaamme taloon, joka on vasta nelivuotias. Toukat syövät myös ilmeisesti paperia/liimaa tms myös pahvilaatikoista. Itse epäilen että toukkia tuli meille juuri jonkun pahvilaatikon mukana kun on tullut tilailtua netistä kotiin kaikenlaista. Saimme itse toukat häviämään raidin siroteltavalla muurahaiskarkotteella, laitoimme sitä listojen reunoille niissä huoneissa joissa toukkia näkyi. Olen ymmärtänyt että toukat eivät välttämättä pesi lattiakaivoissa vaan juuri listojen raoissa ja muissa pikkuruisissa koloissa. Ne on kyllä niin inhottavia ? nykyisin vien heti pahvit ulos kun pelkään että niitä taas jonkun firman varastosta tulee pahvilaatikon mukana ??

  • Kisu

    Mistä tuo harmaa matto on hankittu? Haluisin samanlaisen beigenä :)

  • Laura

    Tänään kuulin juuri vinkin sokeritoukkien hävittämiseen, joten en tiedä toimiiko kuinka hyvin. Kertoja on kyllä isännöitsijä, joten toivetta on. Hän sanoi, että joka ilta pitää kaataa Tolua kaikkiin lavuaareihin ja lattiakaivoihin yön ajaksi. Pesuaineen pitäisi olla myrkkyä niille.

  • Elina

    Heippa, ärsyttävät sokeritoukat…. Suosittelen tuholaistorjujaa, meillä auttoi! Toki olemme joutuneet toistamaan käsittelyn. En suosittele kiehuvan veden kaatamista, ettei putkisto vahingoitu (näin ainakin itseäni neuvottiin). Valkoviinietikkaa suosittelen myös.

  • Mm

    Itse pääsin eroon, kun laitoin vettä ja etikkaa säännöllisesti lattiakaivoihin ja pesin
    kaivoja muutenkin tiheästi tähän tarkoitukseen hankitulla tiskiharjalla. Joskus sokeritoukat kertovat kosteusvaurioista, mutta tuskin teidän uudessa kodissa sellaista on. Aivan ihanan näköistä teillä on kuvissa! Onnea uuteen kotiin <3

  • Tuide

    Hei. Uusi koti on siis tosi kaunis. Asuin yhden opiskelujakson Kauniaisissa ja törmäsin tuohon sokeritoukka ongelmaan.

    Koska se on on viemärijärjestelmässä, sen eliminointi on tosi hankalaa. Pidimme valoja päällä niissä tiloissa missä oli viemäri. Se piti ne loitolla.

  • Emilia

    Meidän uudehkossa kerrostaloasunnossamme oli sokeritoukkia. Koitin kaikki nuo sinunkin mainitsemat keinot niiden häätämiseksi, mutta lopulta päästiin niistä kokonaan eroon vasta tilaamalla tuholaistorjuja, joka kahteen otteeseen kävi toukkia myrkyttämässä. Suosittelen siis sitä, varsinkin jos se kuuluu teillä kotivakuutukseen :) Ihanalta näyttää uudessa kodissanne!

  • San-na

    Meillä oli sama ongelma sokeritoukkien kanssa kun muutettiin pari vuotta sitten taloomme, teimme myös perusteellisen rempan, vaihdoimme, listat lattiat sun muut pinnat. Meillä oli käytössä myös sama kiehuvaa vettä kaivoihin metodi, ja lattiakaivojen pesu kerran viikossa todella tujulla pesuaineella, ja siivous ja vielä kerran siivous, ostimme myös anticimex:in näille tuholaisille tarkoitettuja loukkuja ja asensimme ne niitä kaivojen, putkien ja niiden paikkojen läheisyyteen missä niitä eniten näimme. Viimeisen niitin kuitenkin taisivat saada muurahaismyrkky jauheesta jota siroitimme vilkkaimpiin paikkoihin, jotka sitten peitimme, että myrkky ei vaan pääse leviämään, mutta tämä ei varmaan ole hyvä keino teille koska on lapsia, koska sen kanssa on oltava todella varovainen, että ei pääse kenenkään iholle tai hengitykseen. Mutta tosiaan jo kuukaudessa hävisivät melkein kokonaan, ja täydellisesti poissa olivat 4kk kuluttua muutosta (eli muutama havainto tämän 3kk:n aikana oli), sen jälkeen ei onneksi ole niitä näkynyt. Kuten sanoit ovat vaarattomia mutta sitäkin ällöttävämpiä. Joten onnea taistoon kyllä niistä eroon vielä pääsette :)

  • Iina

    Onpa ihana kuulla, että kaikki on sujunut hyvin! Itsekin huomaan silloin tällöin haaveilevani kotikulmille muutosta.. Olisi ihanaa, kun isovanhemmat olisivat lähellä ❤️ Sokeritoukista-meillä oli niitä edellisessä asunnossa ja testasin kaikki niksit. Loppujen lopuksi tilattiin myrkytys ja kolme kertaa tehtynä tepsi?? Sille iso peukku täältä. Varsinkin nyt olisi kätevää tehdä se, kun ei ole kertynyt tavaraa. Oli nopea ja ”kivuton” juttu. Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua sinne! Onnellinen teidän puolesta miten ihanasti kaikki on sujunut❤️

  • Eira

    Miten ihana kuulla että muutos on sujunut hyvin. ❤
    Kyynikko minussa silti narisee jossain taustalla, että olisikohan kavereita pyörinyt normi-Nissen ympärillä yhtä hanakasti. Tasavarmasti poikien kotona on kehotettu ystävystymään futarikuuluisuuden lapsen kanssa, ehkä julkkisstatuksen, ehkä luullun harrastushyödyn vuoksi. Anteeksi..tämmöinen raadollinen tää maailma ikävä kyllä ajoittain on. Toisille tie on curlattu vauvasta vaariin siloiseksi, toisille ei. Sinä onneksi vaikutat aina heiltä jotka erittäin etuoikeutetun aseman tajuaa ja olet kiitollinen. Sellaista kohtaan närästys harvemmin nouseekaan. ? Hyvää jatkoa huikean kauniissa luksuskodissanne.

    • Ritva

      Pakko kyllä kommentoida, että harvemmin ekaluokkalaista voi pakottaa olemaan kenenkään kaveri vaikka olisi kuinka kuuluisa tahansa. Kyllä ne on ne henkilökemiat, jotka tuon ikäisille merkkaa, ei se kuka on isä tai äiti. Omien lasten koulussa ollut ihan kiitettävästi julkimoiden jälkikasvua ja kyllä ne kaverit valikoituu samalla lailla kuin ns. tavislasten kaveritkin.

      • Eira

        Ekaluokkalaisetkin palloilusta kiinnostuneet pojat isineen (ja äiteineen) kyllä taatusti tietävät futiksesta, valmentajista ja pelaajista jos ei kaikkea niin melkein. ?

        • Hanna Vayrynen

          Kyllä sen ikäiset tietävät futiksesta, mutta lapset tietävät lähinnä vain ne ketkä vielä tällä hetkellä pelaavat. Eivät juurikaan entisiä pelaajia (esim. meidän esikoista ei kiinnostanut pätkääkään mennä potkimaan aikanaan David Beckhamin kanssa vaikka hän ystävällisetsi poikaamme mukana pyysi :D) Joten allekirjoitan myös sen että ei tuon ikäistä voi pakottaa olemaan kenenkään kaveri, kemiat menevät yhteen tai eivät :)

  • Emmi

    Moi! Meilläkin oli ikävä sokeritoukkaongelma omakotitalossamme. Lopulta, kun kotikonstit oli todettu toimimattomiksi, kutsuimme vakuutusyhtiön kautta tuholaistorjunnan. Nyt näitä toukkia ei ole näkynyt enää siinä mittakaavassa useaan kuukauteen, suosittelen!

  • Essi

    Meillä on vanhempi talo kuin teillä, mutta meilläkin oli muuton jälkeen vuosi sitten sokeriaoneritoukkia! Myrkytettiin niitä alkuun aina ilmestyessä jollain tuholaistorjunta suihkeella ja kesän jälkeen ne hävisivät itsestään. Ei ole koko talvena näkynyt. Eli voi olla, että teilläkin häviävät itsestään ajan kanssa, kun ehditte asua hetken talossa :)

  • Pihvi

    Meillä sokeritoukkia oli lähinnä kylppärissä ja kodinhoitohuoneessa, eli paikoissa joissa on viemärit. Olemme päässeet toukista hyvin eroon pitämällä pitkään valot jatkuvasti päällä ko. huoneissa, toukat eivät pidä valosta. Lisäksi poistimme matot näistä huoneista. Nyt olemme voineet taas pitää valoja kiinni eikä uusia toukkia ole pahemmin näkynyt. Mattoja en ole uskaltanut laittaa vielä takaisin..

  • Elsa

    Ruokapöydän tuolit osuivat silmääni heti, oon ettiny saman tyylisiä kotiimme. Mistä ne on hankittu? ?

  • Umpsi

    Kannattaa tilata alan liike torjumaan toukat

  • RH

    Moi. Suosittelen ehdottomasti tuholaistorjuntaa sokeritoukille, koska niistä on vaikea päästä eroon kotikonstein. Meillä tehty joskus taloyhtiössä sekä yrityksessä sokeritoukkien tuholaistorjunta ja sen jälkeen niitä ei näkynyt. Toimenpidettä varten piti olla n. 6h poissa ja se tehtiin kaksi kertaa n. kuukauden välein. Hinta kahdelle käynnille oli mielestäni kohtuullinen, jos se ei nyt menisi kotivakuutukseen. Molemmilla kerroilla käytimme anticemix-yritystä ja hyvin tosiaan toimi.

  • HH

    Onko sokeritoukkia muualla kuin kosteissa tiloissa (muualla kuin kylppäri, wc ja keittiö)? Nehän voivat olla merkki kosteusongelmista jos niitä löytyy esim. olohuoneesta ja muista ei-kosteista tiloista. Viemäristä ne voi nousta ja jos niistä ei noilla konsteilla pääse eroon niin kannattaa se myrkyttäjä pyytää paikalle.

  • Tiina

    Ne lierot on kyllä iljettäviä! Meillä paljastui sama yllätys viime muutossa ja meinasin tulla jo hulluksi kun yöllä vahtasin mistä niitä tulee. Lopulta ne saatiin hävitettyä muurahaismyrkyllä jota suihkutin kaikkien listojen, ovien karmien ja keittiön kaapistojen alle kun lähdimme viikonlopuksi pois. Haju on nimittäin karmea. Kotiin tullessa vain sitten imuroin satoja (!!!) kuolleita toukkia lattioilta. Ja myrkytys tehtiin kahteen kertaan eli 2 viikonloppua oltiin pois. Nyt parin vuoden jälkeen saattaa joskus joku yksinäinen näkyä mutta ei suurta armeijaa enää.

  • Moi

    Heippa! Sokeritoukista on erittäin vaikea päästä eroon. Kannattaa kokeilla kaikki keinot mitä käytettävissä on. Toukat asuvat etenkin listojen välissä ja viemäreissä, ja näihin ongelmiin olettekin jo puuttuneet. Minulla on hieman huonoja kokemuksia sokeritoukkien tuholaistorjunnasta. Omaan asuntooni tilattiin joskus tuholaistorjunta, mutta he vain laittoivat myrkkyä listojen viereen. Toukka siis kuolee silloin kun se lähtee listan takaa liikkumaan huoneessa. En kokenut tästä olevan hirveästi hyötyä, sillä olisin vain itse voinut tehdä saman asian lisäämällä listojen viereen kaupasta ostettua myrkkyä, mitä olinkin jo tehnyt ennen ”tuholaistorjuntaa”. Tsemppiä, tehkää kaikkenne niiden pirulaisten kanssa!

  • Mari

    Meidän vanhalla asunnolla oli koko asuntoriviä koskeva sokeritoukkaongelma. Yritettiin moneen otteeseen niitä kotikonstein häätää onnistumatta kuitenkaan. Lopulta ne käytiin myrkyttämässä, eikä sen jälkeen ole palanneet, joten liputan tuon myrkyttäjän puolesta. Silloin niistä ainakin varmuudella pääsee eroon :)

  • Heidi

    Heippa, meillä oli edellisessä asunnossa myös sokeritoukkia. Suosittelen ehdottomasti tilaamaan tuholaistorjujan, he käyvät muutaman kerran mytkyttämässä ja sen jälkeen ei ole toukkia näkynyt. Kaikki kikkakonstit kokeilimme ensin,mutta niissä oli mielestäni enemmän hommaa ja turhaa työtä.

    • Maria

      Samasta ongelmasta pitkään kärsinyt nostaa täälläkin päätään! Jos teillä on niitä muuallakin kuin esim. kylpyhuoneessa, niin suosittelen pitämään lattiat puhtaina kaikesta ylimääräisestä mitä pitkin ne voivat kiivetä itse tavaraan tai esim. vaatteisiin ja niitä kuljettaessa siirtyä muihin tiloihin sekä myös sellaisista materiaaleista, jota ne syövät pysyäkseen hengissä.

      Itselläni pari vuotta vanhassa talossa niitä oli kylppärin lisäksi myös keittiön tasoilla (aivan hirveää), tulivat viemäriä pitkin sekä jokaisessa huoneessa, josta niitä tuli ja meni listojen alta. Kaks kertaa viikossa vedin klorittipullolisen jokaista viemäriä kohti varmaan neljän kuukauden ajan. Ja jos olin poissa kotoa yli vuorokauden, laskin altaan täyteen vettä ja takaisin tullessa löytyi yleensä kymmenkunta kuollutta tiukkaa lillumassa esim. keittiön altaassa. Kaks kertaa ammattimiehet kävivät myrkyttämistä listat ja viemäreihin laitettiin jotain myrkkyä myös. Tulos oli ok, mutta siitä huolimatta olen ohuena yhtenäisenä nauhana tiikannut muurahaiskarkotteella (jauhe) lattialistat (Minulla ei ole lapsia tai lemmikkejä, joten edellinen vaihtoehto on siksi kohdallani mahdollista) Sen avulla myös näkee mistä niitä tulee, kun kuolleita poimii lattialistan vierestä. Mutta nyt ne on poissa! Tai hyvin harvakseltaan niitä tulee enää vastaan ja sen kanssa pystyn elämään. Meinasin tulla hulluksi – vaikka ovat harmittomia, en todellakaan halua asua sen armeijan kanssa =D Tuhannesti tsemppiä!!!