CATEGORIES

Mihin vaikuttaja voi uupua?

28.8.2020

Alkuun haluan painottaa, että rakastan ammattiani. Koen olevani etuoikeutetussa asemassa, kun olen saanut tehdä omasta harrastuksesta työn. Tosin vieläkin vieroksun termiä “vaikuttaja”, sillä olen aloittanut bloggaajana. Vuosien saatossa pinnalle on noussut monia eri sosiaalisen median kanavia kuten Youtube, Snapchat, Instagram, podcastit ja nyt viimeisimpänä TikTok. Alan monikanavaistuttua ollaan alettu puhua sosiaalisen median vaikuttajista. Kun yli kymmenen vuotta sitten aloitin bloggaamisen ei minulla käynyt pienessä mielessäkään, että tästä voisi tulla työ. Nykyään moni nuori taas ilmoittaa sen olevan heidän unelma-ammattinsa. Vaikuttajan työssä on valtavasti hyviä puolia. Yrittäjähenkisessä työssä ehdottomasti parasta omalla kohdallani on aikatauluista itse vastaaminen. Kolmen lapsen äitinä minulle valtavan iso asia on, että pystyn tärkeiden tapahtumien kohdalla olemaan heille läsnä. Saan itse tehdä aikatauluni ja sen olen tässä elämänvaiheessa kokenut valtavan isoksi asiaksi. Mutta tässä työssä kuten kaikissa töissä on omat huonot puolensa. Koen tärkeäksi tuoda myös niitä varjopuolia esille, jotta tästä haaveilevat saavat myös realistisen kuvan kokonaisuudesta. Sillä ymmärrän hyvin, että ulkopuolelta katsottuna kyseinen ammatti näyttää hyvin keveältä ja “helpolta”. Kysyin hiljattain muilta vaikuttajamarkkinoinnin alalla työskenteleviltä (niin vaikuttajilta kuin esim. vaikuttajatoimistoissa työskenteleviltä) mitkä asiat he kokevat alalla kuluttavaksi.  Listasta tuli yllättävän pitkä:

1.Kaikki on julkista
Yksi suurimpia hintoja tässä on tietynlainen yksityisyyden menetys. Vaikka sitä vetäisikin rajat yksityisyydelleen, ei kaikki sitä kunnioita. Nettikeskusteluissa puidaan paljon elämästäsi ja jopa lähimmäisistäsi. Paljon levitetään “faktatietoja”, millä ei todellisuudessa ole mitään totuusperää. Ihmisenä ja vaikuttajana haluaisi olla avoin, mutta itselle kipeiden asioiden esiin tuominen ei jää vain siihen yhteen kertaan kun julkaisun tekee. Ne haavat revitään auki uudestaan ja uudestaan kun uudet seuraajat eksyvät sisällön pariin. Vaikka on ihanaa toimia vertaistukena, on myös inhimmillistä haluta päästää menneisyyden kipeistä kohdista irti ja jatkaa eteenpäin. On myös uuvuttavaa jatkuvasti tasapainotella työn ja oman yksityisyyden välillä. Mitä kaikkea voi näyttää, jotta olisi mielenkiintoinen ja samaistuttava, kuitenkaan liikaa omasta yksityisyydestään tinkimättä.

2.Työ on aina läsnä ja kaikkialla
Tässä työssä luisuu helposti tekemään töitä koko ajan. Läpi päivän yön pikkutunneille asti tulee vastailtua seuraajien kommentteihin blogissa, instan kommenteissa ja yksityisviesteissä. Sitä myös jatkuvasti ideoi uusia postaussarjoja tai pohtii uusia erilaisia toteutuksia. Vaarana myös on, että irtautuu liikaa läsnäolosta ja hetkessä elämisestä, kun luisuu liian usein kuvaamaan arkeaan linssin läpi. Ilmiöt pitäisi bongata etunenässä ja samalla olla läsnä kaikissa mahdollisissa kanavissa. Rajanveto työn ja vapaa-ajan välillä on vaikeaa.

3.Työpaikkakiusaaminen (vähättely ja cancel-kulttuuri)
Vaikka sitä ei seuraisikaan netin usein ilkeitä ja pahansuopia keskustelupalstoja, ei se säästä sinua ilkeältä kommentoinnilta. Kiusaaja tulee blogisi kommenttiboksiin tai IG:n yksityisviesteihin ilmoittamaan, kuinka naurettavan suuret ja hirveät silmänvalkuaiset sinulla onkaan – toivottavasti jälkikasvusi ei niitä peri. Jatkuvasti joku vähättelee työtäsi tai tunteitasi kirjoittaen sinulle “mee oikeisiin töihin” tai kirjoittaa miten lopettaa seuraamisesi ystäviensä kanssa tästä edes, koska tuet lihatuotantoa syömällä lihaa. Vähän kuin työpaikalla ilmoittaisi, ettet voi istua enää meidän kanssa koska ollaan sua parempia arvoiltamme. Jos tätä ei kestä, todetaan että “oma päätös tehdä tätä työksesi.” Onko esimerkiksi oikeudenmukaista, että koulukiusattu joutuu vaihtamaan koulua? Ei – mutta sitäkin ikävä kyllä tapahtuu, kun oikeasti pitäisi saada kiusaaja lopettamaan tuhoisa käytös.

4.Julkisen kivityksen mahdollisuus
Jokaisella julkaisulla ja kommentilla julkisella alustalla on mahdollisuus ns.”paskamyrskyyn”. Jokaista sanaa, sanamuotoa ja lausetta on pohdittava – koska ketään et tietenkään halua loukata. Mutta tosiasia on, että ihminen on erehtyväinen ja me kaikki teemme virheitä, mutta julkisessa ammatissa sitä ei paitsi häpeä omaa typeryyttään, vaan todellakin tuntee kaiken kansan vihat niskassaan. Tappouhkauksetkin ovat mahdollisia. Somen aikakaudella julkisen kivetyksen uhka ei ole vain mahdollisuus vaan erittäin todennäköinen. Joskus nousee julkisten henkilöiden ympärille kohuja, jotka jättävät elinikäiset arvet. Ne käyvät mielenterveydelle ja niiden lopputulemista on hyvin surullisia esimerkkejä.

5.Kyttäyskulttuuri
Nykyään ei vain julkaisuja, mutta myös vaikuttajan liikkumista ja arkea somen ulkopuolella seurataan ja raportoidaan julkisiin keskusteluihin. Sinun tulee siis olla aina paras versio itsestä. Valvovan silmän alla on lentäminen, syöminen, kulutus, sisustus, onko lasten autonistuimen vyöt asennettu oikein, kiititkö tarpeeksi kauniisti kaupassa asioidessa, onko pyörän kypärän hihna tarpeeksi tiukalla jne. Olet esimerkki aivan kaikessa – mielellään myös vastuullisuuden perikuva.

6.Disclaimerit
Nykyään kaikkiin viesteihin pitää muistaa laittaa disclaimer. Moni on sanonut, ettei helposti uskalla tuoda ilmi omaa mielipidettään, koska aina pitää olla huomioimassa sivulauseeseen aivan kaikki mahdolliset näkökulmat. Ja sehän on mahdotonta, koska näkökulmia ja kantoja on yhtä paljon kuin meitä ihmisiä. Tuntuu, että joku haluaa aina ymmärtää väärin. En usko kenenkään haluavan pahoittaa muiden mieltä sillä, että puhtaasti kertoo omasta kokemuksestaan. Vaaditaan, että vaikuttaja on aito oma itsensä, mutta samalla suututaan kun ei tuotu esiin ihan kaikkia mahdollisia näkökulmia. Mehän kaikki voimme puhua lopuksi vain omasta puolestamme, mutta jo omien ajatusten esille tuominen tuomitaan helposti suppeakatseisena.

7.Paineet olla “jotakin” ja olla luova
Ei saa olla massaa, mutta ei saa yrittää olla mikään uniikki lumihiutalekkaan. Pitäisi yrittää luoda erilaista sisältöä, mutta ei kuitenkaan yrittää liikaa. Monet nuoret myös vertailevat toisiaan muihin somessa näkyviin hahmoihin – ja jos et sinä tee vertailua, joku muu tulee tekemään sen kommenttiboksiin puolestasi. Vaikuttajana pitäisi myös olla sinut sen kanssa, että sinua saa arvostella kaikesta, mutta silti jaksaa tuottaa uutta ja inspiroivaa sisältöä.

8.Pitäisi olla aina asiantuntija kaikesta mistä kirjoitat tai puhut
Sinun tulisi aina olla perillä aivan jokaisesta yhdenvertaisuuteen, rasisimiin, seksismiin, ulkopolitiikkaan, lentoliikenteen päästöjen ja vaateteollisuuden epäkohdasta sekä ottaa niihin kantaa. Moni aihe on niin tulenarka, että osa vaikuttajista ei edes uskalla avata suutaan, koska jo väärän sanamuodon käyttö voi altistaa kovalle arvostelulle. Ja jos et sano mitään, arvostellaan sinua siitäkin koska et silloin välitä tarpeeksi. Sinun tulisi lukea ihan kaikesta kaikki ja samalla myös tutkia jokainen somehaaste ja niiden todellinen alkuperä.

9.Digin nopea kehitys
Digimaailma ja sosiaalinen media kehittyy hurjaa vauhtia. Jatkuvasti tulee uusia appeja, niiden päivityksiä, käsittelyohjelmia, uusi toimintoja, uutta kameratekniikka jne. Uuden omaksuminen on aina työlästä ja aikaa vievää. Vaikuttajan ammatissa uusien asioiden äärelle sinua ei ohjaa pomosi tai kukaan muukaan. Yrittäjänä olet vastuussa kaikesta kehitystyöstä ja koulutuksesta. Usein joutuu olemaan yksin sormi suussa uuden äärellä. Esimerkiksi blogia työkseen tekevien tulee olla myös edes alkeellisesti perillä koodaamisesta ja se on opittava itse ellet ole alan koulutusta käynyt.

10.Monikanavaisuus
Harva vaikuttaja on läsnä vain yhdellä sosiaalisen median alustalla. Nykyään pitää olla läsnä niin blogissa, instassa, youtubessa, tiktokissa kuin podcastissakin. Ärsykkeiden määrä ja viestitulva on valtava. Viestejä eri kanaviin tulee helposti päivän aikana yhteensä satoja – unohtamatta sähköpostejakin. Joskus joku aihe kirvoittaa niin paljon kommentteja, että tulva jättää yksinkertaisesti alleen. Vaikka haluaisi vastata kaikille, se ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Läsnäolo monissa kanavissa luo hektisyyden tunnetta, joka luo vaikeutta keskittyä vain yhteen asiaan. Tunnollista tekijää myös stressaa se, ettei kykene vastaamaan kaikille.

11.Uusi ja kehittyvä ala
Oman haasteensa alalle tuo sen uutuus. Moni käytäntö hakee uomiaan ja ne muovautuvat ajan saatossa. Esimerkiksi kaupallisten yhteistöiden merkintä ja niiden vakiintuminen vei oman aikansa. Aina tulee uusi sosiaalisen median kanava, jossa on taas omat lainalaisuudet. Yhtä oikeaa tapaa ei välttämättä edes ole, vaan on vain monien eri viranomaisten “suosituksia”. Uskon, että jokainen vaikuttaja haluaa toimia oikein, mutta välillä on hyvin vaikea saada selville mikä nyt on se viimeisin ohjeistus. Mikään elin ei ilmoita sinulle uusista ohjeistuksista, vaan sinun tulisi päivittäin käydä lukemassa esimerkiksi MENin (mainonnan eettinen neuvosto) viimeisimmät ohjeistukset, jotka nekin ovat joskus tulkinnanvaraisia. Ja jos olet tulkinnut väärin, annetaan sinulle julkinen huomautus väärin toimimisesta. 

12.Projektinhallinta ja alan dynaamisuus
Vaikuttajamarkkinoinnin alalla pitää olla myös hyvä projektinhallinnassa. Ei ole mitenkään tavatonta, että sinulla on päällekkäin käynnissä kymmenkunta eri kampanjaa ja sinun pitää pitää huoli lukuisista eri deadlineista ja päivämääristä. Viikkoon mahtuu kymmeniä eri deadlineja: Milloin mikäkin pitää laittaa sisään tarkistukseen, milloin julkaistaan ig-kuva, milloin igs-tarina, milloin blogipostaus jne. Kiireisimpinä sesonkeina kiirettä on alalla niin paljon, että stressitasot nousevat helposti kun monilla on lukuisia päällekkäisiä projekteja. Ala on myös hyvin dynaaminen – asiakkaat haluavat tuotantoa usein myös erittäin nopealla aikataululla. Vastaus ja toteutus halutaan mielummin tänään kuin huomenna, muuten menee sivu suun. Vaikuttajan työ on myös hyvin luovaa ja luovuuden suurimpia vihollisia on kiire. Kiire tappaa luovuuden. Näiden kanssa tasapainottelu luo usein painetta ja stressiä.

13.Yksin jääminen
Vaikuttaja toimii useimmiten yksinyrittäjänä ja näin ollen tekee paljon töitä itsekseen. Monet haasteet kohdataan yksin ja asioiden kaatuessa päälle voi olo tuntua hyvin pieneltä ja yksinäiseltä. On iso apu jos on lähipiirissä muita samaa ammatikseen tekeviä, kenen kanssaan voi ajatuksia ja ideoita pallotella ja kysyä apua.

14.Monet roolit
Vaikuttajan ammatti sisältää monia eri rooleja, missä kaikilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Harva on erinomainen kaikessa, milloin omat heikkoudet voivat monien silmäparien katsoessa aiheuttaa stressiä. Vaikuttaja on yrityksensä mediamyyjä, suunnittelija, projektokoordinaattori, avainasikkuuspäällikkö, stailisti, valokuvaajakuvaaja, malli, editoija, laskutus vastaava, viestintäpäällikkö, kirjanpitäjä, kampanjatuloksien raportoija, asiakaspalvelija jne.

15.Vähättely
Ala on niin uusi, että vaikuttamiseen suhtaudutaan usein pitkin nenän vartta katsoen. Se nähdään “pienenä puuhasteluna”, jonka varjopuolia ei ulkoa päin helposti nähdä. Täten vaikuttaja saa kohdata jatkuvasti työnsä vähättelyä ja sille naureskelua, vaikka tätä nykyä moni suomalainen vaikuttaja tekee kuusinumeroisia tilinpäätöksiä yritykselleen. Monen on vaikea mieltää tätä “oikeaksi” työksi ja sinua vähätellään alituiseen. Vaikuttajan paradoksi on, että “vaikuttamiselle” naureskellaan, mutta samalla heiltä vaaditaan kaikessa esimerkillistä käytöstä, koska ovat esimerkkejä.

16.Ei pakoa työminän taakse
Puolihuolimattomasti ei voi koskaan heittää mitään, vaan mihin tahansa aiheeseen tarttuukin, täytyy olla hirveän hyvin kartalla siitä. Lisäksi vaikuttajalla ei ole mitään työroolia, jonka taakse voisi mennä, vaan työskentely tapahtuu aina omalla henkilöbrändillä.

17.Yrittäjyyden paineet
Yrittäjyydessä on paljon vapauksia, mutta samalla hurjat paineet. Jo pelkästään sairaana oleminen on stressitekijä, koska esim vaikuttajan työssä ei ole ketään, joka voisi hoitaa työsi. Ja jos työtä ei tee, on taas huoli mistä seuraava palkka tulee. Pidemmän lounastauon voi ehkä päivällä halutessaan pitää, mutta se on kurottava kiinni sitten esimerkiksi yön pikkutunneilla. 

18.Pitäisi olla läsnä 24/7
Vaikuttajan kanavissa ei ole väliä onko arkiviikko vai viikonloppu. Kommentteja tulee joka päivä. Vaikka ottaisitkin tavaksi, ettet vastaa viikonloppuna kommentteihin, saattaa joku suutahtaa, ettei vastausta tullut heti. Valtaosa vaikuttajista kokee vuorovaikutuksen seuraajiensa mahtavaksi ja antoisaksi, mutta vaikka kuinka haluaisi, niin aina ei kaikkiin pysty vastata ja joku viesti hukkuu tulvan alle ja sen lähettäjä saattaa harmistua vastaamattomuudesta.

19.Virheiden sallimattomuus
Ihminen on erehtyväinen ja me kaikki teemme aika ajoin virheitä. Vaikuttajan ammatissa ne virheet ovat näkyvissä kaikille. Halutaan että vaikuttaja on inhimillinen, tavallinen ja samaistuttava – mutta samalla virheitä hyväksytään huonosti. Vaikka valtaosa hyväksyy anteeksipyynnön on myös monia, joille sekään ei riitä.

20.Kun työ on intohimo, on se itsessään vaaramomentti
Kaikilla aloilla missä työ on intohimo on vaara luisua tekemään töitä oman jaksamisensa uhalla. Valtaosa vaikuttajista tekee työtään, koska se on syntynyt intohimosta jotain kohtaan – esim valokuvaus, kulttuuri, muoti, kokkailu tai vaikka sisustaminen. Ei huomata väsymystä, kun kokee samalla kaiken tekemänsä työn olevan ihanaa tekemistä.

Lista tosiaan yltyi yllättävän pitkäksi. Koen tärkeäksi painottaa, että myös jokainen vaikuttaja on erilainen. Kaikki eivät koe yllä mainittuja asioita kuluttaviksi. Joku allekirjoittaa vain osan – toinen kaikki. Listan kokosin kyselemällä aiheesta muilta vaikuttajamarkkinoinnin parissa työskenteleviltä. Jos vaikuttajamarkkinointi ammattina kiinnostaa, on hyvä olla myös tietoinen sen nurjasta puolesta. Kauniit kuvat ovat vain pintaraapaisu alasta.

Omakohtaisesti alan hyvät puolet kumoavat huonot, vaikka todella monen yllä olevan kohdan allekirjoitan. Koen olevani etuoikeutettu saadessani työskennellä harrastuksesta alkaneen asian parissa. Uskon, että jokainen alan parissa pitkään työskennellyt kokee samoin. Haluan myös painottaa, etten todellakaan ole uupunut, mutta minä kuten moni muu (oli ammatti mikä vain) on väsynyt aika ajoin työnsä kuluttaviin puoliin. Vaikuttaja ammattina on uusi ja tuntuu siksi kiinnostavan monia. Siksi koen tärkeäksi valottaa tämän alan varjopuoliakin, koska kaikilla aloilla on kuluttavat tekijänsä (disclaimer :D). 

Vaikuttaja on oppinut siihen, ettei koskaan voi miellyttää kaikkia. Sen kanssa on osattava elää. Kaikilla meillä on omat vahvuudet ja heikkoutemme. Oma voimavarani varmasti on, etten koe paineita muiden some-päivityksistä tai tekemisistä. En juurikaan vertaile, mikä taas olisi omiaan aiheuttamaan ahdistusta tai paineita. Sehän tuntuu suorastaan mahdottomalta olla muuta kuin oikeasti on. Vuosikymmenen tätä työkseen tehneenä tietää, että kaiken takana on aina se inhimillinen ihminen, omine huolineen ja murheineen. Tiedän, että tietenkään kenenkään elämä ei ole aina hauskaa, kaunista ja onnellista. Koen, että epätäydellisyys ja keskeneräisyys ovat keskeinen osa ihmisyyttä. Sallin sen itselleni, mikä helpottaa oman tunnollisen ja vaativan luonteeni taakkaa. Myös suuri voimavara upean lähipiirin lisäksi on luomani Strictly Style- yhteisö. Voin olla varma, että arvostelua enemmän on tarjolla vertaistukea, lämpöä, empatiaa, ajatuksia avartavia sanoja ja inhimillistä ymmärrystä. Loppuun vielä erään empaattisen lukijani lähettämä ajatus, joka on auttanut häntä ja uskoi sopivan hyvin myös tähän aiheeseen.

Jos ajattelet myönteisesti joka päivä, teet lujasti töitä, pyrit olemaan paras versio itsestäsi, ympäröit itsesi inspiroivilla ihmisillä, etkä ikinä anna periksi, niin ei ole mitään rajoja sille miten perusteellisesti voit palaa loppuun.

-Psykologian professori Svend Brinkmann

22 comments

Leave a Reply to Hanna Vayrynen Cancel reply

Your email address will not be published.

*

  • Jenni

    Oon seuraillut blogiasi vuosia epäsäännöllisen säännöllisesti. Jokin saa aina palaamaan tänne satunnaisten taukojen jälkeen. Sun sisällöstä paistaa päivänselvänä läpi, että teet tätä suurella sydämellä – tässä luultavasti se viehätys, joka kantaa aina tähän päivään asti <3 Työskentelen itsekin intohimoalalla, josta haaveilin jo nuorena tyttönä, ja uskomatonta kyllä sain lopulta kaiken mistä unelmoin..! Työt seuravat väkisin kotiin ja menevät säännöllisesti tunteisiin (kuten omat teinit jaksavat muistuttaa :D), mutta samalla kuolisin pystyyn, jos en aidosti rakastaisi työtäni. Tasapainottelu, kas siinä opittavaa, varmaan loppuelämän tarpeiksi!

  • Meri

    Mä oon seuraillut sun blogijutskia säännöllisen epäsäännöllisesti jo ihan hirveän kauan. Siis varmasti jotain 11v ainakin. Oon tykännyt aina sun tuottamista sisällöistä (ja pettämättömästä tyylitajusta), mutta kyllähän se näkyy, että oot kehittynyt ja tehnyt paljo työtä. Ihan jo pelkästään kuvien laatu, sisältöjen asettelu, ammattimainen tapa kirjoittaa jne. näkyy ja tiedän, että se on vaan jäävuoren huippu (surkea sanonta tähän, mutta ehkä ymmärsit mitätarkotan :D). En voi ku kuvitella kuinka mieletön määrä sun työhön kuuluu sitä ns näkymätöntä työtä. Mä uskon, että ikävimmät kommentit tulee niiltä, jotka ei ymmärrä, että sun tuottamat sisällöt on sun tuote. Inhoan tuota, että monet antaa ymmärtää olevansa jotenkin parempia, koska “tekevät oikeaa työtä”. Uskallan väittää, että näin kommentoivilla on melko kapea ymmärrys ympäröivästä maailmasta ja ehkä tyytymättömyys omaan työhön/elämäntilanteeseen.

    Joten. Hmm. Tsemppiä työhön! Ja siihen, että jaksat aina välillä laittaa henkiset ikkunaluukut kiinni, ettei kaikki negapellet myrkytä sua.

    PS Sun tuottamat sisällöt toimittaa mulle hyvän sisustus/perhe/muoti/lifestyle- lehden virkaa.

    • Hanna Vayrynen

      Voi kiitos Meri valtavan ihanasta palautteesta – et tiedäkään miten se ilahdutti ja lämmitti sydäntä <3 Ja sanoit kovin fiksusti: jaksat aina välillä laittaa henkiset ikkunaluukut kiinni <3 Sitä tosiaan pitää oman mielenterveyden vuoksi harrastaa. Kiitos niin paljon että olet seuranani upea Meri! <3

  • at

    Mä olen tässä parina viime vuonna pistänyt merkille, kuinka monet reilu kymmenen vuotta sitten aloittaneet bloggaajat ovat kasvaneet ns. aikuisiksi, osalla jo perhettä jne. Siinä sivussa on kypsytty ihmisenä ja elämänarvotkin saattaneet muuttua. Muutamalla seuraamallani on ollut vastaavantyyppistä pohdintaa jo tässä aiemmin.

    Olen miettinyt sitäkin, että saatta taustalla olla sitäkin, että tietyllä tavalla pinnallinen ala meikki-, vaate yms. postauksineen on alkanut tuntua ei niin omimmalta jutulta uudessa elämänvaiheessa. Halutaan jotakin muuta, tyylihommat yms. on ehkä ns. nähty. Joillakinhan on ns. päivätyö ihan muualla ja blogi on se sivutyö.

    Tärkeää kuitenkin on pistää selvät rajat työlle ja vapaa-ajalle. Ei ole mikään pakko olla koko ajan tavoitettavissa. Jonkun kommentista jäin miettimään sitäkin, kuinka paljon se on lukijoiden asia olla ns. kuuntelijana jos kuitenkin halutaan se yksityisyys säilyttää (en tarkoita nyt juuri sinua tässä).

    • Hanna Vayrynen

      Tämä on tiedätkö juuri näin. Kymmenen vuoden ajan kun tätä tekee niin väistämättä asiat, itse ja elämäntilanne muuttuu ja sitä joutuu aika-ajoin kyseenalaistamaan omaa tekemistään, ajatuksiaan jne. Minulla ehdottomasti vähän sellainen vaihe käsillä. Mutta iso kiitos ymmärryksestä. Ja olen kanssasi samaa mieltä. se olisi kovin tärkeää ja siihen pyrin – vaikkakaan se ei aina ole helppoa :/

  • Rosa

    Niin hyvin kerrottu, jokaisessa työssä on tosiaan huonot puolensa – vaikka se olisi kuinka kutsumus. Ja vastuunsa jonka takia raskasta.
    Mielestäni sinun linja siinä, että kerrot elämän asioita avoimesti (elämä ei ole pelkkää hattaraa) on juurikin oikea. Sillä tavoin ihmiset saavat myös vertaistukea ja tietoa!

    Se matka nuoresta blogia harrastuksenaan pitävästä naisesta tähän päivään perheenäitinä ja ammattilaisena, joka kehittää itseään kokoajan on ollut hieno ja varmasti inspiroiva sitten aikanaan myös pojillesi ?

    • Hanna Vayrynen

      Sä olet Roosa kultaa ja yksi niistä upeista upeista seuraajista, jotka tekevät tästä työstä sen arvoista <3 Kiitos kun saan aina pallotella asioita kanssasi! <3

  • EB

    Sinun blogista huokuu nykyään se kaikki mitä olet nähnyt ja kokenut – tämähän on tietenkin ihanaa meille lukijoille. Tietty vakavuus on kuitenkin mukana mielestäni aiempaa enemmän. Tuntuu että kaikesta on tänä vuonna tullut kauhean vakavaa. Monessa blogissa siis. Missä on tyyli päivitykset syksylle 2020 missä on klassikko listaukset vaatekaapin kulmakivistä, mikä säilyi ja mikä ei ym muu kevyempi aihe? Toki ihanaa on kun annat ajatuksiasi ja kerrot kokemuksistasi, mutta ajattelen että varmaankin niiden kirjoittaminen on aika raskastakin. Ei anneta pandemian muuttaa elämää synkäksi, kyllä tyylivinkkejä kaivataan kesken koronanakin.

    • Hanna Vayrynen

      Ymmärrän hyvin mitä haet takaa. Itse jotenkin vain koen, että instassa tulee jaettua nykyään niin paljon enemmän sit pinnallisempaa puolta kun se on niin raapauisu todellisuutta kun sinne ei tunnu mahtuvankaan kaikkia ajatuksia kerralla. Kai olen hakenut täältä tasapainoa, että haluaisin tänne jotain syvällisempää, ajatellumpaa, pohtivampaa… Mutta olet ihan oikeassa, voi olla että teen itse itselleni raskasta. Voi täälläkin olla kevyempää. :)

  • Kerttu

    Niin hyvin kiteytetty <3

  • K

    Kiitos rehellisestä postauksesta. Itse olen joskus haaveillut tästä alasta, mutta kun ajattelen asiaa realistisesti, ymmärrän että en halua kuitenkaan. Haluan pitää yksityisyydestäni niin lujasti kiinni enkä kestäisi negatiivisia kommentteja/ paskamyrskyjä. Nostan hattua teille. Oma “normityöni” on paljon helpompaa ja koen että se sopii minulle paremmin. Olen myös huono käsittelemään stressiä ja tykkään ottaa elämän iisisti enkä liian aikataulutetusti. Ihmiset osaavat myös olla erittäin julmia. Täällä normityössä kun on helppo suodattaa ilkeily asiakkaalta sen aspa-minän taakse, eikä niitä tarvitse ottaa koskaan henkilökohtaisesti. On itselle palkitsevaa huomata että en rehellisesti sovellu alalle ja voin olla tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen vieläkin enemmän.

    • Hanna Vayrynen

      Kyllä – kaikissa duuneissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Tämän ammatin huono puoli on, että se on aika ajoin hyvin rankkaa henkisesti mainitsemieni asioiden takia. Yleensä kaiken kestää hyvin, mutta sitten on välillä ajanjaksoja oman elämän puolella (esim läheisen menetyksiä yms) milloin ei vain jaksaisi sitä työn henkistä taakaa kun joku voi tulla esim vähättelemään menetystäsi, koska netti sumentaa joidenkin arvostelukyvyn – ihan kuin ei puhuttaisi toiselle ihmiselle. Mutta hyvä tuntea itsensä ja tietää, että nämäkin kaikki on vaiheita :)

  • Hanna

    Hyvä teksti!Toivottavasti monet nuoret mimmit lukee ja kävisi kouluja eikä luule että insta/somettaminen on oikeaa työtä.Itse en juurikaan arvosta sometyötä joka taas johtuu siitä että olen aina tehnyt paljon töitä ja joutunut elättämään itseni.Mutta tästä saa kaikki olla erimieltä ja se on ihan fine?????‍♀️

    • Hanna Vayrynen

      Miten sinusta sitten oikea työ sitten on? :)
      Sama täällä – töitä on aina tehty paljon ja pienestä asti opetettu, että jos haluaa jotain on itse tehtävä töitä sen eteen.
      Voin luvata sinulle, että jokainen tätä työkseen tekevä on tehnyt sen eteen paljon töitä :)
      Ansiotyö tarkoittaa työtä, josta maksetaan rahapalkkaa tai joka tuottaa yrittäjänä myyntituloa. Eli ei tämä ole mielipidekysymys :) Kommenttisi tosin ilmentää tuota vähättely kohtaa tekstissäni :)

  • Marika

    Kaikille ei tarvitse vastata ja vuorokaudesta on hyvä määrittää joku aika työajaksi jonka ulkopuolella ei lue/reagoi sähköposteihin/kommentteihin sekä viikossa pitää olla myös vapaapäiviä. Perusjuttuja mitä joskus työn kiinnostavuus vie mukanaan ei niin hyvin-seurauksin.

    • Hanna Vayrynen

      Ihan totta. Jotenkin niin vaikea ja huomaan usein vastaavani nukkumaan mennessäkin instaviesteihin…

  • Haidi

    Näissä asioissa olisi aina hyvä muistaa, että jokaisessa ammatissa on ne omat varjopuolet, jotka voivat saada uupumaan. Niinkuin sanoit, se toki riipuu myös yksilöstä ja siitä miten kuormituksen jaksaa kantaa. Kaikki kun kokevat asiat eritavalla ja tilanteet ovat usein monen asian summa, eivätkä mustavalkoisia. Onneksi uupumuksestakin puhutaan nykyään enemmän. Antaa toivoa, että tulevaisuudessa sitä ei tarvitsisi perustella niin rankasti. Ihmisten kun on välillä vaikea ymmärtää, että sen hymyn takana kaikki voi olla todella pielessä (:

    • Hanna Vayrynen

      Niin samaa mieltä! <3 Ollaan ymmärtäväisiä ja lämpimän uteliaita toisten tilanteita kohtaan :)

  • Tuulis

    Hyvä kirjoitus!?

    • Hanna Vayrynen

      <3

  • Muru

    Hei, eka kerta kun en halunnut voinut lukea postaustasi. Olet niin upean lämipmästi ja viisaasti kertonut elämästäsi. Nyt vaan ajattelen niin että susta on vaikka mihin, mikä kutsuu ja on merkityksellistä. Olet loistava kirjoittaja ja sanoitat elämää niin kuin se on .❤️

    • Hanna Vayrynen

      Voi kiitos kovasti kauniista palautteesta – koen suomen kielen kirjoittamisen olevan omia heikkouksiani, mutta iso kiitos että haluat nähdä virheiden läpi <3