Meillä oli ala- ja yläasteella sekä lukiossa hyvin tiivis tyttöporukka, jotka ovat edelleen lähimpiä ystäviäni. Olemme käyneet yhdessä läpi vanhempien erot, itketty teinivuosien musertavat sydänsurut, karattu ikkunoista bileisiin kotiintuloajan jälkeen, riidelty kuin siskot, sovittu pian myös, kirjoitettu ylioppilaiksi, seisty toistemme vierellä hääpäivänä alttarilla, ollaan lastemme kummeja ristiin ja edelleen jos ikinä tarvitsen neuvoja ja apua, näiden tyttöjen puoleen käännyn aina. He tuntevat minut läpikotaisin ja minä heidät. He ovat nähneet minut heikoimmilla hetkilläni ja silti rakastavat minua sellaisena kuin olen. Kultaakin kalliimpia ystävyyssuhteita <3