Kun puhutaan Venetsiasta piirtyy monen mieleen pienet kanaalit ja niiden sokkeloissa kulkevat gondolit. Superturisteina mekin halusimme päästä istumaan legendaarisen gondolin kyytiin raitapaitaisen ja olkihattuisen gondolieerin ohjaamana. Onneksi teimme pientä taustatutkimusta ennen matkaa eikä ajelun korkea hinta tullut paikan päällä yllätyksenä. Gondoliajelun hinta on kaupungin viranomaisten säätämä ja kustantaa puolelta tunnilta 80 euroa. Huh! Tosin monet retken kokeneet totesivat matka-arvosteluissaan, että oli ehdottomasti rahan väärti. Meidän on pakko liittyä kuoroon. Gondoliajelu on varmasti ikimuistoinen kokemus. Oli upeaa nähdä Venetsian labyrintinomainen vanhakaupunki vedestä käsin italialaisten sonettien kaikuen taustalla. Hyvin, hyvin romanttista. Mekin kun päätimme ajoittaa ajelun auringonlaskun aikaan.

Venetsiassa on noin 400 virallista gondolieeria. Gondoolilupa on varsin haluttu, ja niitä myönnetään vuosittain vain kolme tai neljä kappaletta. Gondolinkuljettajaksi haluavien tulee suorittaa vaativa, 400 tuntia kestävä koulutus sekä haastava testi, jossa mitataan muun muassa kokelaiden ohjaustaitoja, tietämystä Venetsian historiasta ja nähtävyyksistä sekä kielitaitoa. Heidän tietotaitonsa sai turistikin ihanasti huomata. Matkalla gondolieerimme kertoi meille mm. missä Vivaldi aikoinaan asui ja väläytteli meille varmoja ajotaitojaan. Haltioituneena seurasimme kuinka gondoli tasapainoteltiin vasemmalle kyljelleen, jotta mahduimme matalemman sillan ali. Me kyydissä istujatkin saimme tarkat ohjeet siitä missä meidän piti istua ja mihin nojata. Gondolin korkea nokka ja perä olisivat muuten ottaneet siltaan kiinni. Oikealla tekniikalla gondolieri pystyy myös kääntämään veneen hämmästyttävän ahtaissa paikoissa. Riittävän taitavan soututekniikan oppiminen vaatii kuulema vuosien harjoittelun. Muutaman kerran satuttiin parin gondolin sumaan, mutta voimakkaiden gondolieerien huutojen ja taitavien soutuliikkeiden saattelemana päästiin helpon näköisesti kaikki jatkamaan matkaa ilman, että veneet edes osuivat toisiinsa.

Gondolieerin ammatti pysyy usein tiettyjen perheiden sisällä, sillä ura periytyy tavallisesti sukupolvelta toiselle. Venetsian gondolieerista vain harva on nainen, sillä ensimmäinen nainen sai luvan vasta vuonna 2010. Gondolieerin on jossain määrin oltava myös venetsialainen, mutta syntyperäinen ei tarvitse olla. Italialaisia oopperasävelmiä laulava gondolieri on harvinainen. Sellaisen löytäessän joutuu kuulema maksamaan sievoisen summan lisää. Meillä kävi niin hyvä tuuri, että kuulimme lähistöllä laulavan gondolieerin ja saimme nauttia hetken kauniista italialaisista soneteista. Instatarinani puolella osa teistä sai kuulla niitä myös.

Kanaalien täyttämässä kaupungissa on noin 350 gondolia ja niiden kaikkien on kaupungin määräysten mukaan oltava mustia ja kiiltäviä. Jokainen gondoli rakennetaan tarkkojen piirustuksien mukaan. Kaikki ovat samanlaisia. Pituus on 11 metriä ja suurin leveys on 140 senttiä. Venettä ohjataan yhdellä airolla, jonka pituus määräytyy gondolierin pituuden mukaan.

Siinä pieni infopaketti gondoliajelusta Venetsiassa. Suosittelen lämpimästi korkeasta hinnastaan huolimatta. Matkan hinta tosiaan vaihtelee 80-100 euron välillä pituudesta ja sesongista riippuen. Hinta kattaa kaksi henkilöä. Hiljaisimpina aikoina gondoliajelulle pääsee halvemmalla ja silloin voi yrittää tinkaamista. Keskipäivällä on ruuhkaisinta. Ruuhkan välttämiseksi ajelu kannattaa ajoittaa alkuiltaan. On olemassa myös uskomus, että kaikki Huokausten sillan alta ajaneet parit pysyvät ikuisesti yhdessä.

Venetsiassa ollessa tuli tutustuttua lähemmin kaupungin historiaan ja nykytilanteeseen. Niitä lueskellessa muutama asia erottui joukosta ja painautui mieliimme. Tässä teillekin viisi erikoista faktaa Venetsiasta.

Väestöpako
Venetsian väestö vähenee koko ajan. Kaupungin 270 000 asukkaasta vajaat 60 000 asuu historiallisessa keskustassa, 30 000 muilla laguunin saarilla ja loput mantereen puolella. Vedenpinnan nousun ja asumisen kallistumisen takia ihmisiä muuttaa pois, ja samalla peruspalvelut korvautuvat turisteille tarkoitetuilla liikkeillä. Jos kaupungin väestö jatkaa vähenemistään nykyistä tahtia, Venetsiassa ei asu enää ketään vuonna 2030. Toisaalta kaupunkiin on muuttanut tuhansia varakkaita ulkomaalaisia, ja keskiluokkaisia asukkaita on yritetty houkutella sinne tukitoimin ja korjaamalla rakennuksia.

Vähän lapsiperheitä
Historiallisessa keskustassa asuu enää kaksituhatta alle viisivuotiasta lasta, ja viimeinenkin päiväkoti muutettiin hotelliksi keväällä 2007. En tosin ihmettele tätä lainkaan. Keskustan infrastruktuuri on kieltämättä äärimmäisen haastava lapsiperheelle. Sadat pienet sillat, joissa ei ole ramppeja. Vettä joka puolella. Ei tilaa puistoille. Kaikkialle on siirryttävä veneellä koska autoja ei keskusta-alueella ole lainkaan. Eihän keskustassa ole autoteitäkään.

Uppoava kaupunki
Venetsian vedenpinnan on arvioitu nousevan 1-2mm vuodessa. Tulvat ovat voimistuneet Venetsiassa erityisesti sadan viime vuoden aikana: esimerkiksi Pyhän Markuksen torille tulvi vettä 1900-luvun alussa kymmenen kertaa vuodessa. Nykyään vesi nousee siellä polvenkorkeutta ylemmäksi jo yli 60 kertaa vuodessa. Marras-joulukuussa kaupunki kärsii aina voimakkaasta nousuvedestä. Pahimmillaan vedenpinta nousee jopa 2 metriä, joka vaikeuttaa kulkua kaupungissa merkittävästi. Kaupungin uppoamisen takia ongelma on vuosi vuodelta pahempi ja ilmastonmuutoksesta johtuva vedenpinnan nousu kiihdyttää prosessia entisestään.

Turistien valtaama
Venetsiassa käy vuosittain 15–18 miljoonaa matkailijaa, mikä tarkoittaa noin 50 000 matkailijaa joka ikinen päivä. Määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan 20 vuodessa. Turisteista 80% käy kaupungissa vain päivän vierailulla. Meidän vierailumme aikana huomasimme kaupungissa olevan erityisen paljon amerikkalaisia. Kuulimme matkamme aikana enemmän englantia kuin italiaa.

dress ZARA
shoes FLATTERED / saatu

Gondolit ovat tarkoin säädeltyjä
Venetsiassa on noin 400 tavoitellun gondoliluvan ansainnutta virallista gondolieeria. Lupa on hyvin haluttu (pulittaahaan turistit puolituntisesta ajelusta 80 euroa…), mutta niitä myönnetään vuosittain vain kolme tai neljä kappaletta. Gondolinkuljettajaksi haluavien tulee suorittaa vaativa, 400 tuntia kestävä koulutus sekä haastava testi, jossa mitataan muun muassa kokelaiden ohjaustaitoja, tietämystä Venetsian historiasta ja nähtävyyksistä sekä kielitaitoa. Venetsian kaikki gondolit ovat mustia ja usealla kiiltävää maalikerroksella kuorrutettuja. Tämä johtuu siitä, että 1500-luvulla kaupungissa oli jopa kymmenentuhatta gondolia, joiden omistajat kaikki halusivat gondolinsa olevan kaupungin komein. Se johti mahdottomaan koristeluvimmaan. Kaupunki oli täynnä riemunkirajavia gondoleita toinen toistaan erikoisempine koristeluineen. Lopulta kaupunki määräsi, että kaikkien gondolien oli oltava mustia.