CATEGORIES

Hangry

31.3.2019

*Kaupallinen yhteistyö Arlan kanssa*

Moni vanhempi voi varmasti yhtyä siihen tuskanhikeen, joka alkaa nousta ruoka-ajan lähetessä. Milloin ruoka on pahaa, väärin tarjoiltu, lapset haluavat toista ruokaa tai muuten vaan jokin on huonosti. Kun lapset kysyvät mitä on ruoaksi, vastauksellasi harvoin on väliä. He tulevat kuitenkin reagoimaan kuin olisit syöttämässä heille ydinjätettä. Meilläkin päivät ovat tasapainottelua välipalojen, nälkäkiukun sekä sopivan ruokahalun säilyttämisen välillä. Pystyisimme varmaan eliminoimaan puolet lastemme marinasta ja draamasta jos alkaisimme kutsua päivällisaikaa välipalatuokioksi… Sillä joskus päivän pilaamiseen tarvitsee antaa lapselle vain väärän värinen muki… Mutta onneksi on huumori! Tähän postaukseen keräsin vanhempien epätoivoisia mietteitä lastensa ruokailusta sekä lasten lentäviä ruoka-aiheisia lausahduksia.

The struggle is real

“Toivoisin olevani joskus yhtä rohkea kuin 6-vuotias poikani, joka ei suostunut syömään mitään päivällispöydässä, mutta pyysi välipalaa äidiltään kuusi minuuttia pöydän korjaamisen jälkeen…”

“Edes joskus haluaisin herätä sillä samalla optimismilla ja peräänantamattomuudella kuin 5-vuotiaani, joka pyysi juuri yhdeksättä kertaa peräkkäin karkkia aamupalaksi.”

“On hyvin vähän eroa sillä miten hevoset syövät heinää ja meidän lapset spagettia.”

“Vanhemmuus on täynnä yllätyksiä. Tein lapsille heidän suosikki aamupalaa: jugurttia mansikoilla ja YLLÄTYS! Nykyään he kuulema vihaavat jugurttia. Ja mansikoita.”

“Sitä voisi tehdä tuokaa taaperolle, tai sitten voi vain skipata tuon välivaiheen ja heitellä ruokaa ympäri lattiaa ja ruiskuttaa ketsuppia koiran päälle.”

“Opetin juuri lapsiani mitä on verotus syömällä 40% heidän karkeistaan.”

“Sama lapsi, joka sanoi tarvitsevansa ”fidget spinnerin” koska ei osaa keskittyä, vietti juuri 9 minuuttia nyppimällä jokaisen seesamsiemenen hampurilaisensa päältä.”

Ajat milloin lapseni ovat nälkäisimmillään:
Aamulla heti herättyään.
5 minuuttia sen jälkeen kun päivällispöytä on korjattu.
Nukkumaan mennessä sängyssä hampaat pestynä.

“Ennen kuin minulla oli lapsia en tiennyt, että on mahdollista tuhota kokonainen koti granolapatukalla.”

“Kun saat lapsia, tiedät viimeistään mikä ero on metsämustikoilla ja pensasmustikoilla.”

“Söin juuri puoliksi pureskeltua ruokaa, jonka poikani sylki lautaselleen, tehdäkseni pointin. Vanhemmuus on tehnyt minusta jonkin ällöttävän lintuihmisen. ÄLÄ KATSO MINUA!”

“Minä lapsille: Syömme täysjyvä pastaa koska se on terveellisempää.
Minä lasten mentyä nukkumaan: Syön purkin Pringlesejä hiirenhiljaa ettei lapset herää.” 

Se raivo joka 4-vuotiaalla nousee, kun hänen leipänsä on jätetty neliöksi kolmioksi leikkaamisen sijaan…

“Jos te herätätte minut ennen kukonlaulua ja pyydätte aamiaista, isken nyrkillä reiän muroboksiin ja heitän aamiaisen lattialle chicken feed style.” #breakfastisserved

“Hei te vanhemmat jotka mietitte toisen lapsen hankkimista. Tietäkää, että jaoin juuri M&M-suklaapastillin puoliksi. M&M pastillin. Puoliksi.”

“Jos jokailtaista yritystäni saada lapseni syömään ei lasketa pitkäksi myyntikokemukseksi niin en tiedä mikä lasketaan?”

Minä kello 08:00: ”Ai maito kaatui? Ei hätää. Vahinkoja sattuu. Äiti rakastaa teitä.”
Minä päivällispöydässä kello 18:00: ”MITÄ H*LV*TTIÄ! KAATU TAAS?! PIDÄ SIITÄ S**T*N*N LASISTA NYT KAHDELLA KÄDELLÄ KIINNI!”

“Minusta oli joskus hauska katsoa Gordon Ramseyn Hell’s Kitcheniä. Sitten synnytin kolme omaa minituomaria, jotka kritisoivat ja hylkivät kaikkea mitä teen keittiössä.”

70% vanhemmuudesta on sulattaa juustoa toisen ruoan päälle jotta lapset söisivät sitä. Loput 30% on sen dippaamista ketsuppiin.

Lapseni eivät löydä kenkiään eteisestä, mutta löytävät minimaaliset sipulit pastakastikkeestaan.

En vaihtaisi lapsiani mistään hinnasta. Sitten tulee ruoka-aika ja alan miettiä että huntti on hyvä.
#momlife

Hangry kids

Minä: ”Äh, taisin syödä liikaa”.
4-vuotias: ”Joo, mutta et vain tänään.”

“Hei miltä se isän tekemä keitto maistuu?”
“Se maistuu siltä kuin tämä parsakaali hakkaisi mua naamaan.”
#brutaalinrehellinen

7v.poika: ”Minulla on linnunkakkaa kädessä.”
Minä: ”Ok, älä koske mihinkään ennen kuin päästään kotiin.”
Katson takapenkille minuutin päästä ja poika syö jo penkin välistä löytämäänsä keksiä…

Kolmevuotias poikani kysyi tänään: “Äiti, silloin kun sinä olit yhtä pieni kun minä nyt, niin miten sinä suojauduit etteivät ne dinosaurukset syöneet sinua?’”

4v: “Saisinko vähän sun karkeista?”
Äiti: “Mutta sain tämän äitienpäivälahjaksi.”
4v: “Sä olet äiti mun takiani.”

Tytär 6v: ”Isä, kuinka paljon lihaa on tässä lihapullassa?”
Isä: ”Varmaan n. 90%”
Tytär 6v: ”Joten 10% on sitten pullaa?”

Eräänä aamuna 3-vuotias tyttöni vaikutti nuhaiselta ja kysyin “Koskeeko sinulla kurkkuun? “Vastaus tuli heti.
“Ei. Koskeeko sinulla paprikaan?”

3v poika: Mä haluan jälkiruokaa
Isä: Ensin pitää syödä aamiainen
3v poika: EI!
Isä: Ensin täytyy syödä ennen kuin voi saada jälkiruokaa.
3v poika: Mä en ole nälkäinen, mä olen jälkiruokainen!

Isoveli totesi siskon olevan narttu kun ei tykännyt ruoasta… Korjasin, että siis kranttu, johon isoveli totesi ”Niin joo siskosta tullut kranttu eikä mikään tyttökoira.”

Syön paljon nakkia niin mulle kasvaa iso pippeli. Poika 4v

Arla&More on uusi välipalabrändi, jossa on kattava valikoima terveellisiä, luonnollisia ja täyttäviä välipaloja. Uuden Skyr&Oats tuoteperheen keskiössä ovat kaura ja siemenet yhdistettynä maitotuotteisiin. Tuottet ovat vähäsokerisia, lisäaineettomia, proteiinipitoisia ja täynnä luonnollista makua. Ne sopivat erinomaisesti kiireiseen arkeen ja niiden pureskeltavuus lisää kylläisyyden tunnetta. Terveellinen, luonnollinen ja sopivasti täyttävä vaihtoehto nälkäkiukun estoon, jotta lasten ja vanhempien voimat säilyisivät paremmin läpi päivän.

7 comments

Leave a Reply to Heli Cancel reply

Your email address will not be published.

*

  • Heli

    Aloin selailla läpi näitä sinun ruokapostauksiasi tehdessäni, taas kerran, ruokalistaa perheellemme, ja pysähdyin lukemaan tätä postausta. Ai hitsi sentään, nauran täällä vedet silmissä yksinäni – niin mainioita ja niin TOTTA! :’D

  • Ninni

    Nämä on niin suoraan jokaisen lapsiperheen elämästä! Minun poikani 6v on erittäin nirso eikä suostu edes maistamaan mitään uutta. Hän on kuitenkin hyvin empaattinen ja kohtelias, eikä halua pahoittaa äidin mieltä. Kerran 5-vuotiaana penäsin sitten häneltä syytä miksi ei voi edes maistaa, niin hänhän sitten totesi pöydässä “Äiti, tämä ruoka on näyttää niin hyvälle, että en raaski maistaa sitä”. Lapset <3

    • Hanna Vayrynen

      En kestä mikä herramies! :D Meillä on opeteltu lause, joka on ihan liian usein käytössä “Kiitos, mutta tämä ei ole minun makuuni.” :D

  • Tiina

    Hanna kiitos tästä vertaistuesta ja nauruista! Olin ennen lapsia todella intohimoinen ruonlaittaja mutta nykyään….noh jos on ollut päiviä että lapsi syö yhden, siis yhden! makaronin lounaaksi niin arvaat varmaan että vaatii aikamoisen juhlan ja vieraat että jaksan pipertää mitään makaroonia kummempaa. Miten kadehdinkaan niitä lapsia jotka silmät täynnä paloa kahmivat ruokaa ja meidän 2v katsoo lautasta, työntää syrjään ja sanoo: Äiti, en pykkää (kyllä, peellä), taanko herkkua?

    • Hanna Vayrynen

      ah mä niin ymmärrän. Olen kuitenkin huomannut, että nämä menee kausittain, ainakin meillä. Välillä syödään todella hyvin ja sitten tulee taas kausia kun ei syödä mitään…. ARGH!

  • Bisneskissa

    Anteeksi, mutta oletko ollut meillä kuuntelemassa? Nauroin vedet silmissä, kuten myös 3v:n kanssa vanhemmuutta jakava isähenkilö.

    • Hanna Vayrynen

      Eikä! :D Ihana jos osui ja upposi :D