CATEGORIES

Taaperoraivarit

28.10.2019

Taaperoikä – tuo aika jolloin lapsi alkaa huomata voivansa vaikuttaa asioihin ja tapahtumiin. Hiljalleen hän alkaa ilmaisemaan itseään ja tutustumaan itseensä, läheisiinsä ja ympäristöönsä innokkaasti. Lapsi oppii koko ajan uusia asioita, mutta niiden oppimiseen liittyy myös paljon itkua, kiukkua ja turhautumista. Vanhemman tulee asettaa lapselle rajoja ja kestää lapsen kiukkua. Kuitenkin suuri osa taaperoraivareista on täysin päättömiä, milloin ei aina tiedä pitäisikö itkea vai nauraa. Kyselin teiltä IG-tarinoiden puolella esimerkkejä tällaisista tilanteista ja teillähän niitä riitti! :D Vertaistuki on paras tuki – sillä esimerkiksi meillä taas viime yönä kolmen aikaan kuopus otti herneen nenään kun tarjosin hänelle vettä omasta lasistani eikä isän… Tässä muutama esimerkki siitä, mikä sai oman taaperonne raivon partaalle.

Hän laittaa oven kiinni ja sitten raivoaa kun on oven “väärällä” puolella.

En olisi saanut vetää vessaa, sillä hän halusi kakat takaisin pönttöön.

“Toi hengittää mua päin.”

Kävelimme “väärällä” puolella tietä.

Isi soitti äidille, eikä mummo.

Katsoin häntä taustapeilistä ja hymyilin, kun ajoin autoa.

“En ole kolmivuotias, olen iso poika!”

Harmitti, kun Vaahteramäen Eemelin äidillä oli sama nimi kuin hänellä.

Puuron voisilmä oli liian syvällä.

Ei saanut vetää vessaa – kun istuin vielä pöntöllä.

Käsiä pestessä vesi oli liian märkää.

Makaronilaatikkoa ei voinut syödä, koska niissä makaroneissa oli “reikiä”.

Puuro oli väärän väristä (saman väristä kuin jokaisena aamuna tähän asti)

Ei menny näkymättömät leikkirahat tasan siskon kanssa.

Pyyhin hellästi kyyneleen. “Mammaa, äläääää! Et saa viedä mun silmätippoja!”

Laitoin “väärään” jalkaan sukan – olisi pitänyt aloittaa siitä toisesta.

Taaperosta ei otettu neuvolassa samanlaista mustavalkoista kuvaa kuin vatsassa olevasta pikkusiskosta.

Suuttui kun hänen kakkansa ei kellunut.

2-vuotias suuttui kun mulla oli varjo ja hänellä ei. Oli pimeä talvi-ilta ja seisottiin katuvalon alla.

Pyyhin lapseni nenän. Hän kirkui tunnin: “Räkä takaisin nenään! Et vie mun räkäääää!”

3-vuotias sai raivarin kun kuu taivaalla seurasi meitä matkalla päivähoitoon.

Kotona ollut pehmolelu olisi pitänyt ottaa tarhasta mukaan.

2-vuotias sai kohtauksen kun sanoin, että on kaksi eikä kuusi vuotta. Ei käynyt.

Hän ei saanut siirrettyä vessanpönttöä pois paikailtaan.

Koira katsoi hänen maisemaansa.

Isi ajoi lumen päältä töihin.

Piirsin zombielle molemmat jalat kun en tajunnut, että toinen jalka on mädäntynyt pois. Virhe!

Raivosi, koska aurinko paistoi. 

Tuossa muutaman vuoden iässä lapsen on vielä vaikea hallita ja kuvailla omia tunteitaan. Siksi hän helposti turhautuu ja purkaa kiukkunsa vastaavanlaisina raivokohtauksina. Erittäin tuttua varmasti monille uhmäikäisen vanhemmille :D Mutta päättömienkin raivokohtausten hetkellä lapsi tarvitsee rinnalleen aikuisen sanottamaan tunteita ja pitämään tilanteen kiukusta huolimatta rauhallisena – vaikka kuu uhkaavasti seuraakin kintereillä koko päiväkotimatkan. :D

25 comments

Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

  • Riia

    Kiitos tästä. Meillä on juuri tällaista nyt. Kyllä helpotti.

  • Sari

    Hei. Mitä tapahtuu vaatteille, joita et enää käytä. Myytkö esim jossain Helsingin kirpparilla?

    • Hanna Vayrynen

      Mielelläni myisin kirppareilla, mutta pääsääntöisesti olen lahjoittanut eteenpäin esim hope ry:lle, uffille ja tutuille. Pienen osan olen myynyt oman instan kautta.Mielelläni järjestäisin lähiaikoina hyväntekeväisyys kirpparin, missä tuotto menisi esim jouluapuun.

  • Jenni S. | Big mamas home

    Mehän ei tiedetty mitä uhma on, ennen meidän toista lasta. Esikoisen uhmakohtauksista ei voi edes puhua samassa lauseessa kuopuksen raivarien kanssa. Tämän meidän kaksivuotiaan kanssa ollaan molemmat välillä neuvottomia ja tekisi mieli itsekin välillä heittäytyä lattialle spagettina huutamaan.

    http://www.bigmamashome.com

    • Hanna Vayrynen

      Niin totta – noita raivotasoja on niin erilaisia! :D I know! :D

  • Hanna

    Ooh niin tuttua, niin tuttua. Vanhempi voi tehdä kaiken niiiiiin väärin ja jos ajoitus on sekunnin sadasosankin pielessä, tai asemointi millin vinossa, niin -> raivari. Tähän mennessä meillä kuitenkin tunteiden sanoittaminen on vain lisännyt vettä myllyyn tai raivoa pieniin miehiin, parempi melkein antaa hetken vain raivota ja sitten palata asiaan. Ja voi kun itse jaksaisi aina olla rauhallinen joogazenmestari taaperon raivareiden aikaan. Kaukana siitä.

    • Hanna Vayrynen

      Niin totta tuokin! :D Kun sitä aina olisikin niin joogazen :D Ja kaiki lapset ovat erilaisia, meilläkin pitää antaa välillä vähän hengittää ja sitten yrittää rauhoittelemista uudestaan :D

  • Julia

    ”Taaperosta ei otettu neuvolassa samanlaista mustavalkoista kuvaa kuin _vatsassa olevasta pikkusiskosta_” – onko teille tulossa perheenlisäystä?? 😍

    • Hanna Vayrynen

      Apua!! NO MORE!! :D Siis ei – nämä ovat lukijoideni lasten raivon aiheita! <3 :) EI siis enää lisää taaperoita tänne kiitos! :D

  • -heini-

    Niin parhaita :). Näitä odotellessa kunhan tuo puolitoista vuotias vielä kasvaa ;). Meidän tytär vielä kirkuu niin lujaa. Ihanasti kaikui lentokentällä kun odotettiin kotimatkalla koneeseen pääsyä, toinen olisi halunnut kävellä eri suuntaan.

    • Hanna Vayrynen

      Ah, kuulostaa siltä että teilläkin on aika määrätietoinen tapaus siis! :D Onnea ja pitkiä hermoja tuleviin vuosiin! :D

  • Janica

    Meinasi tee mennä väärään kurkkuu tuossa “Räkä takaisin nenään!”- kohdalla 😆
    Poikani on reilu 1-vuotias, joten näitä odotellessa 🙈

    • Hanna Vayrynen

      Hei ihana että ilahdutti! <3

  • Sonja

    Ei ole oman taaperon suusta tämä, mutta au pair ajoilta 3 vuotias hoitolapsi raivosi pitkän tovin aamupalapöydässä kun ei saanut aamupalaksi apinaa 😅 Onneks mulla oli tällöin vapaa aamu ja sain livetä paikalta 😌

    • Hanna Vayrynen

      :D ihan perus aamupala toive hei? :D

  • Anne-Maria

    Nämä oli niin parhaita :’D. Meidän taapero on monta kertaa raivonnut tuntikaupalla kun kakkavaippa otettiin pois ja se olisi pitänyt laittaa takaisin päälle.

    • Hanna Vayrynen

      Ai kamala :D Tuntemattomia ovat taaperon tiet :D

  • Jenni

    Ahhahhaa! Tässä oli pari erittäin tuttua skenaariota, joista tulikin mieleen meidän oma, vuosien takainen kuopuksen kanssa. Hän siis raivosi uhmaiässä about vuoden päivät MIKSI MUN NIMI EI OLE JARNO??!!? (Emme tunne ketään Jarno-nimistä enkä tajua, mistä hän oli koko nimen kuullut :D )

    • Hanna Vayrynen

      :D :D Perus :D Mutta ah, vaikka on käsittämättömän turhauttavia niin oikealla asenteella myös äärimmäisen viihdyttäviä vaatimuksia :D

  • Marika

    Ah lapset on niin mahtavia! Nää on kaikki vielä edessäkun tyttö täyttää nyt vuoden. 😅 Kiitos kun jaat näitä!

    • Hanna Vayrynen

      Hei ihana kuulla! :D Ja naurun kautta uhmaikään! :D

  • Haidi

    Mä en kestä kun nää on niin hyviä 😂 ja ihana paita sulla kuvissa!

    • Hanna Vayrynen

      Ihana kuulla <3 Ja kiitos kaunis <3

  • Ellu

    Tykkään niin paljon sun vaatejutuista, mutta nää on silti aivan parhaita.
    Joka kerta naurattaa!

    • Hanna Vayrynen

      Hei ihana kuulla, että toi hymyn huulille! <3