CATEGORIES

Kuvien tärkeys

8.10.2015

Otan ihan huiman määrän kuvia lapsistani viikottain. Minusta on ihanaa tallentaa filmille niitä arjen tavallisia hetkiä, jotka vuosi vuodelta kasvattavat arvoaan. Miten ihanaa näihin onkaan palata silloin, kun poikani ovat aikuisia miehiä.

Onpa pelottava ajatus. Aikuisia miehiä. Voivatko nuo pienet poikani todella kasvaa joskus niin isoiksi, etteivät he tarvitse äitiä tekemään vatsan täyttävää ruokaa, pistämään lämmintä päälle talven tuiskuihin tai halaamaan keskellä pimeää yötä? Vaikka sitä vitsaileekin ystävien kanssa lapsen itkuraivarien keskellä (joka syntyi tyyliin pojan mielestä väärän värisestä pastasta), että enää 18 vuotta, then I’m free! Mutta oikeasti tuo ajatus tuntuu todella absurdilta, mahdottomalta ja jopa pelottavalta. Miten sitä voi vielä tulevaisuudessa asua eri kodeissa, näiden pienien vapaana juoksevien sydämieni kanssa? Vaikka sitä tekeekin kaikkensa antaakseen lapsilleen tarvittavat eväät itsenäiseen elämään, tuntuu se samalla silti niin nurinkuriselta. Pienet hetket taaperoitteni kanssa kiitävät ohi hetkessä. Haluan, että poikani säilyisivät ikuisesti pieninä jossain muuallakin, kuin omissa muistoissani. Koska koittaa päivä, milloin pieni poikani ei enää itke, kun lähden huoneesta. Vaikka se kuulostaa vapauttavalta, niin enemmän mielen valtaa haikeus. Täten pidän kiinni näistä pienistä hetkistä ja tallennan niitä kamerallani toivoen, että voin elää ne hetket vielä monta kertaa uudestaan, vaikka lapsuuden pehmeä kupla olisi jo kauan sitten puhjennut. Tällaisina haluan muistaa heidät aina.

weekend in west hollywood lapset-4690

This is why I love taking pictures. Because capturing quotidian moments of today will wow your hearts tomorrow.

8 comments

Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

  • Anonymous

    Lapset kasvaa aikuiseksi. Mutta kyllä siinä kasvaa itse mukana. Toinen lapseni muutti pari vuotta sitten, toinen tuli myös täysi – ikäisekseksi. Haaveilee muutosta. Yhdessä keräämme astioita, lakanoita ja muuta tarpeellista. Haikeaahan se on, mutta itse olen ajatellut muuttaa pienempään auntoon, sisustaa sen van itselleni. Ja etsiä uusia harrastuksia ja muita menoja. Haluan että lapseni elävät omaa elämäänsä ja näkevät, että minä jatkan omaani. Toki yhteydet säilyy

  • Minna

    Voi miten ihana kuva! Olet niin oikeassa tuon kuvaamisen kanssa. Aika kiitää niin nopeasti. Terveisin kolmen äiti, joka on löytänyt tsensä useinkin tänä syksynä katsomasta (ja välillä itkeä tirauttamasta) kuvia esikoisen taipaleesta nyt kun hän muutti pois kotoa opiskelemaan. Miten jostain niin pienestä ja avuttomasta voikaan kasvaa aikuinen ja omillaan pärjäävä mies niin nopeasti?

  • rosa

    Ihanasti sanottu. Itekin räpsisin kuvia varmasti ihan hirveesti, varsinkin jos oltais noin onnekkaita että ulkomailla asuttais! Ihanaa vkl teille<3

  • Rose

    Niin tuttuja ajatuksiani. Oma pieni poikani on nyt itseni mittainen “sälli”, jolla jo kengätkin ovat neljä numeroa omiani suuremmat. Mihin aika hävisi? Miksi se meni näin nopeasti? Mitä tapahtui?
    Ei pidä ymmärtää väärin, on ihanaa, että lapset kasvavat ja jutut muuttuvat, mutta silti huomaan välillä tuntevani haikeutta siitä, että pikkulapsiaika on totaalisesti takana päin. (Vaikkakin omissa silmissä omat lapset ovat varmaan aina jollain tapaa “pieniä”.)

  • Ihana kuva teidän pienestä <3 ja olen niin samaa mieltä kanssasi kuvaamisesta ja muistojen jälleen elämisestä :)

  • Ihana ja niin lämmin kirjoitus! <3 Samaa juuri mietin katsellessani vain kuuden kuukauden takaisia kuvia kuopuksestani, kuinka eri meno nyt onkaan kuin tuolloin hentoinen vastasyntynyt sylissä. Kuvat todella ovat tärkeitä, sillä voi apua kun joskus ne ovat enää ainoa todiste siitä että nuo ovat joskus mahtuneet esim 50-senttisiin vaatteisiin (jotka itsekin olen jo kuukausia sitten pakannut pois, nyyh…) <3 Vaikka välillä lapsiperheen arjen pyöritys tuntuukin rankalta ja voimat imaisevalta, niin tuskin sitä kukaan vaihtaisi silti siitä päivääkään.

  • SaR

    I feel you. Kahden pienen tytön äitinä olen kauhuissani samasta asiasta. Sen takia en ehkä pidä kiirettä esimerkiksi omassa sängyssä tai huoneessa nukkumisen kanssa. Tämä on niin pieni hetki elämästä <3 nyyh. Haikeaa. Omat tytöt nyt 2 v ja 4kk mutta silti. Tuntuu jo nyt pelottavalta ajatus, että joskus ovat ihan omillaan ilman äitiä ja isää ja varmaan vielä pärjäävätkin hyvin :)

  • Olga

    Eero Aarnion kupla on ihana :) meillä muuten kotona ollut Eeron iso poni ja on kyllä aina lasten mieleen. Eikä ole hullumpaa designiakaan.