Yritä aina ymmärtää

“En voi ymmärtää ihmisiä, jotka sanovat etteivät halua lapsia! Kuinka itsekästä?!”

“En voi ymmärtää, miten sekin laittoi lapsensa tarhaan jo 1,5-vuotiaana?! Lapsen paras paikkahan on kotona!”

Kuinka usein kuulet porukassa jonkun aloittavan lauseen sanoilla “En ymmärrä miten…”, joka sitten jatkuu arvosteluna siitä, mitä joku muu (todennaköisesti ei paikalla oleva) tuttu, ystävä tai tuiki tuntematon on hiljattain tehnyt. Tällaiset lauseet ovat alkaneet kalahtaa korvaani ikävästi. Varsinkin äidit ovat melko herkkiä arvostelemaan muiden toimintatapoja.

Minä lähden pohtimaan tuota esitettyä kysymystä / toteamusta toiselta kannalta. Ryhdyn miettimään kysyjän motiiveja. Miksi kysymyksen esittänyt ei ymmärrä tätä toista ihmistä ja hänen toimintatapaansa? Onko hän epävarma omista toimintatavoistaan ja jos on niin miksi? Tuoko tällainen varmistelu hänen maailmalleen rauhaa? Tuoko se hänelle vakuuden omista toimintatavoistaan, kun yrittää todistaa muiden toimintatavat vääriksi ja oman enemmän oikeaksi?

Mikä ikinä olikaan kysymyksen perimmäinen syy, niin yhdestä asiasta kysymyksen esittäiminen ainakin kielii: kysyjän omasta yksinkertaisuudesta. Hän ei vain ole itse yrittänyt nähdä tai joutunut miettimään asiaa ihan toiseltakin kantilta.

Kukaan meistä ei ole samanlainen. Me kaikki olemme kulkeneet läpi erilaisen elämän tien. Meillä kaikilla on erilainen historia. Niiden kaikkien summa vaikuttaa suuresti siihen, miksi toimimme tai ajattelemme samoissa tilanteissa hyvin eri tavoin. Jos istuisit alas ja todella keskustelisit sen ihmisen kanssa, jonka toimintatapoja kovasti ihmettelet (sen sijaan että päivittelet hänen toimintatapojaan muille), niin mitä todennäköisimmin saisit laajemman näkökulman asiaan ja alkaisit ymmärtää – edes jollain tasolla. On niin kovin helppoa tuomita. Enemmän vaati se, että aina yrittäisit ymmärtää. Yritä laittaa itsesi toisen saappaisiin. Miksi toinen toimii / ajattelee näin? Olisiko omissakin toimintatavoissa parantamisen varaa? Mitä enemmän ajatusmaailmaasi avarrat, sitä enemmän työkaluja ja rauhaa sinulla on elämässäsi käytettävänä.

Toki me kaikki syyllistymme tähän joskus. Varsinkin kun maailmalla tapahtuu mitä kamalampia asioita, mitä todella on vaikea ymmärtää. Mutta mitä jos silti yrittäisimme? Yrittäisimme ymmärtää sen sijaan, että kaivaisimme pään hiekkaan ja toteaisimme, että maailma on niin kamala paikka ettei uutisiakaan pysty enää lukemaan. Minusta meidän pitää lukea. Meidän pitää olla tietoisia ja miettiä syitä tekojen taustalla. Ehkä sitä kautta voimme saada työkaluja tulevaan. Voin ymmärtää, että ajatus saattaa kuulostaa monesta naiivilta, mutta ainakaan vihalla ja ymmärtämättömyydellä ei niitä ratkaisuja saada.

Me kaikki räpiköimme aika ajoin kun yritämme löytää niitä parhaita ratkaisuja itselle ja elämäntilanteellemme. Se vie aikaa ja lopulliset päätökset ovat usein pitkän harkinnan ja eri vaihtoehtojen punnintojen tuloksia. Ei siihen tarvita ulkopuolista osapuolta arvostelemaan tehtyä päätöstä tai elämäntapaa. Se ei auta ketään (paitsi ehkä tuo jonkinlaista rauhaa päivittelijälle itselleen). Pääsääntöisesti se luo vain huonoa ilmapiiriä. Eri asia on istua alas sen toisen kanssa ja punnita niitä vaihtoehtoja – yhdessä.

Joten ensi kerran, kun kuulet päästäväsi suusta sanat “en ymmärrä” niin kokeileppa, jos voisitkin? Avataan niitä uusia ovia. Vain sinä itse olet este omalle ymmärrykselle. Erilaisuus on hyvästä. Se opettaa paitsi maailmasta kokonaisuudessaan, mutta myös meistä itsestämme. Se voi joko vahvistaa omia toimintamalleja, tai tarvittaessa tuoda uusia kokeilemisen arvoisia työkaluja ongelmallisiin tilanteisiin. Tärkeää on kuitenkin tiedostaa, että sama toimintatapa / ajatusmalli ei vain ole kaikille. Me kaikki olemme erilaisia. Me kaikki haluamme eri asioita. Ei ole yhtä ainutta oikeaa tapaa elää.

Loppujen lopuksi me kaikkihan haluamme tulla vain ymmärretyksi? Mikä onkaan sen ihanempaa, kuin että on ihmisiä ympärillä, jotka ymmärtävät valintojasi ja antavat sinulle tukensa niiden haluamasi asioiden tavoitteluun. Mutta miten upeaa olisi, jos näitä ihmisiä olisi aivan joka puolella? Joten kuten kaikissa muutoksissa, aloitetaan itsestämme. Yritetään aina ymmärtää.