CATEGORIES

TBT: Viimeisilläni raskaana

8.9.2016

Tiistain tilannepäivitys-postauksessa kerroin, että näin viimeisillä viikoilla raskaana matkatessa uusien postauksien kuvaaminen alkaa olla jo haastavaa. Todennäköisesti joudun seuraavina viikkoina tukeutumaan vanhoihin kuviin, inpiraatiokollaaseihin sekä sellaisiin postauksiin, joita pystyn pitkälti kodin mukavuudessa kuvaamaan. Tekstissä pyysin teiltä mahdollisia toivepostausideoita. Niitä tulikin aivan uskomattoman ihana määrä! Niin paljon ihania ja helposti toteutettavissa olevia ideoita! Kiitos. Erittäin toivottuja olivat erilaiset throwback-postaukset. Näistä innostuneena lähdin selailemaan arkistoja.

Päädyin lueskelemaan ajatuksiani mm. ensimmäisen ja toisen poikani odotuksien viimemetreiltä. Vaikka raskaudet eivät koskaan ole olleet ns. “juttuni”, niin kyllä selvästi jokainen raskaus on ollut edellistä rankempi. Naureskelin myös 2012 vuoden asua, missä minulla on ensimmäisen raskauteni viimeisellä viikolla päällä jäätävän korkeat korkokengät. Voin sanoa, että nyt ei kyllä tulisi mieleenkään niitä jalkaan vetäistä. Tosin turvotustakin on havaittavissa sen verran, etten tiedä saisinko niitä edes jalkaani. Mutta erityisen paljon pidin siitä, miten paljon käytin väriä pallomahan pukemisessa. Nyt kolmannen kanssa olen mennyt niin mustanpuhuvalla linjalla, että raikkaat vaaleat värit näissä kuvissa saivat minut inspiroitumaan.

viimeisetraskausasut1

Muutos on huomattava, kun katson asukuvia kahden vuoden takaa, kun odotin viimeisilläni (ja yliaikaisena) keskimmäistämme. Paljon on mustaa, valkoista ja tummansinistä. Helppoja ja klassisia sävyjä, mitä on vaivatonta keskenään yhdistellä. Kaipa sitä ensimmäisessä raskaudessa jaksoi miettiä näitä asuja enemmän, kun oli aikaa vain itselle. Nyt kun on jo kaksi taaperoa kotona ja sotkua joka lähtöön, on musta vaan niin käytännöllinen ja helppo valinta.

viimeisetraskausasut2bump2

Ja voi että. Kyllä sitä on tarvittu huumoria jo viimeksi raskaana ollessa. Toinen poikani kun meni vielä yli lasketun ajan. Voimaa tilanteeseeni sain suosikkisarjani läpistä. Ei ole Frendit-sarjaa voittanutta! Kuinka yliajalla menevä Rachel tiuski epämukavuuttaan ystävilleen, tai miten paljon suurempi Monica kouluaikoinaan oli. Tässäkin postauksessa jo vähän aikaa yliajalla kulkeneena nauroin postauksessani sille, että kuinka monta kameraa minua oikein kuvaa, jos kamera lisää 5 kiloa…?

Olipa kiva itsellekin näitä vanhoja postauksia katsella toisin silmin. Vuodesta 2012 inspiroituneena tulen mustan sijasta käyttämään enemmän vaaleita värejä. Silläkin uhalla, että näytän vain Muumimammalta.

24 comments

Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

  • Jenna

    Hyvältä näytät :)
    Minulla laskettuaika lokakuussa ja pitäisi vielä hankkia joku kiva hoitolaukku. Mietin ostaisiko vain ison ja laadukkaan laukun ja varmaan jonkun lokerikon sisään kun monet vaippalaukut eivät näytä kovin houkuttavilta. Voisitko antaa vinkkejä tästä aiheesta :)

    • Hei minä en ikinä löytänyt hyvännäköistä hoitolaukkua vaan päädyin käyttämään vanhaa Luikkarin Keepall-laukkua. Siellä kulkee vieläkin nuorimman vaipat, babywipesit, jokunen vaihtovaate ja jotain hätävarasnackesja. Mä olen nähnyt kavereilla muutamia todella järkeviä hoitolaukkuja, mutta en ikävä kyllä muista kuollakseni mitä merkkiä ovat olleet :/ Oisko joku kehunut bugaboon omia? Itse en koskaan vaippalaukkua toisaan ostanut.

  • Laura

    Ihania masu kuvia. Minä jotenkin vaan kovasti tykkään niistä! Uusi elämä kasvaa.. Sanaton olo. :)

    Kysyn tätä selvyyden vuoksi ; onko se tukala olo mahan koon vuoksi ainoastaan vai liittyykö siihen myös se , että “olen läski, ja pitäisi olla koko XS ja mahtua omiin vaatteisiin”. Tuntuu, että se on vähän tätä päivää,” vaaditaan” aika paljon.. Etc sosiaalinen media..
    Minusta näytät upealta masun kanssa! (Ja ilman myös)

    • Ei missään nimessä! :D Siis vaatteilla, saatikaan niiden koolla, ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Voin olla täysin alasti ja se tukala olo on _koko_ajan_. Se johtuu enemmänkin siitä, että joka paikka on turvonnut, on vaikea liikkua ja henkeä on todella vaikea saada, koska lapsi painaa niin paljon keuhkoja. :/ Eli siis tukala olo johtuu täysin fyysisistä ongelmista, mita raskaus tuottaa :)

      Mutta kiitos kovin <3

  • Laura

    Käsittämättömän upea tuo viimeinen kuva, musta asu ja korkeat korot <3 Itse keräsin molempina raskausaikoina kiloja noin 20 eikä tullut mieleenkään käyttää korkoja ;) Hyvä kun sai Reinot jalkaan!

    • Voi kiitos <3 Tosin kolmannen kanssa ei tällä hetkellä kovasti mieleen tule korkkareita laittaa jalkaan :D Ehkä just ja just nilkkurit, mutta ei pikkikorollisia :/ Mutta joo, täälläkin kaikki raskaudet olleet aina edellistä raskaampia, joten I FEEL YOU! :D

  • saara

    Tuo sinun ekan raskauden tyyli on tosi kaunis! En yhtään tykännyt olla raskaana, mutta nuo raskauskuvat ovat niin kauniita, että mieli melkein hairahtuu kaipaamaan tuommoista pallomahaa ? toivotaan, että vältyt yliaikaisuudelta tällä kertaa. Itsellä tuli nähtyä se hemmetin 43. raskausviikkokin eikä todellakaan enää naurattanut mitkään “noooo ei sinne vielä kukaan ole jäänyt!” heitot. Saatika sitten “nuku vielä kun voit!”, luulen, ettei kukaan nuku hyvin viimeisillään raskaana… Kiva tämä postaus, tb jutut tuo omiakin muistoja mieleen! Jos luen vanhoja postauksiasi, muistan esim silloiset työmatkat kuin luin niitä ja sitten muistelen silloisia työkavereita. Nämä toimivat tavallaan ikkunoina omaankin elämään. Esim nyt tuntuu hauskalta ajatella tuota nine months and still waiting kuvaa- kun näin sen ekan kerran ihmettelin että miten naisen keho voi pystyä kaikenlaiseen ja miltä se mahtaa tuntua. Vuosi myöhemmin olin itse saman pallon kanssa ja katsoin tuota kuvaa ikään kuin todistuksena siitä, että kyllä se vauva vielä JOSKUS syntyy. Nyt katson sitä ja ihmettelen, että olenko minäkin todella joskus ollut raskaana ?

    • Voi kiitos saara kovasti! Mutta ihan samoilla tuntemuksilla mennään! :D ja APUA!! Viikko 43!!! Syvä kumarrus. Ja apua toi lause. Kuulin sitä yliaikaisena sen kymmenen kertaa päivässä ja teki mieli lataista halolla päähän ja todeta että kerta se on ensimmäinenkin :D Ja ah noi nukkumaan kehotukset :D Ööh. Mä heräsin viime yönä kolmelta. Sain unen päästä uudestaan kiinni vähän ennen kuutta ja 6:20 olikin jo nuorin poika vetämässä aamupalalle. JUUUUP! :D
      Mutta ihana kuulla, miten ihanasti nuo postaukseni ovat sinulle ikkuna myös omiin ihaniin muistoihin! ja se on kyllä totta, että on naisen keho kyllä ihmeellinen! Miten mielettömään suoritukseen se pystyy taipumaan. Tosin mun jo ilmoittelee, että ei muuten enää taivu :D
      Kiitos piristävästä kommentistasi saara – taas <3

  • Jennifer

    Ihana masu sulla kaikissa kuvissa<3 Ja upea olet muutenkin<3

    • Voi kiitos kovasti Jennifer kauniista sanoista! <3

  • Sofia

    Olet upea ja ihanan sydämellinen! Blogiasi on ilo lukea! Paljon voimia loppumetreille!

    • Voi kiitos kovasti tsempeistä. Niin olette te lukijani! <3 Olen onnekas. Kiitos että seuraat <3

  • Karoliina

    Hei Hanna! Upealta näyttää pallomahan kantaja jokaisella kertaa! Muistan erityisen hyvin ensimmäisen odotuksesi? Halusin toivottaa sinulle ja perheellesi kovasti onnea ja tsemppiä loppumetreille! odottavan aika on pitkä -minullakin molemmat raskauteni 2vkoa yli ajan joten tiedän tunteen, siinä vaiheessa vatsa alkaa jo painaa.. ☺️ Mutta hyvää kannattaa odottaa? Aurinkoista syksyä ja vauvantuoksua!! Yst. Pitkäaikainen lukijasi ?

    • Voi kiitos ja AI KAMALA miten sulla molemmat menneet! :/ Mä olin tuosta yhdestä jo ihan rikki ja nyt pelkään toistuuko se kolmannen kanssa :o Suoraan sanottuna kauhistuttaa, että pahimmassa tapauksessa minulla olisi synnytykseen aikaa vielä yli kk!!! :/ Kääk. Sormet ristissä… Kiitos kovasti vielä siitä, että olet niin pitkään ollut kanssani. Merkitsee minulle ihan älyttömästi <3 Kaikkea hyvää teidän perheellenne! <3

  • Haidi

    Vitsi miten ihania nuo vaaleat asut ovatkaan, eikä yhtään liian muumimammoja :) toivotaan, että ehditte ottamaan vielä raskausajan kuvatkin!

    • kiitos kovasti! <3 Ja todella. Toivottavasti ehditään, mutta onneksi esim sisko on jo niin loistava kuvaaja ja tässä kuitenkin kuvia otettu paljon matkan varrella, että nättejä kuvia masusta on jo kolmannenkin kanssa. Esim ne ihanat kuvat mitä Karkki otti musta pari kk sitten meren rannalla. Karkki on niin hyvä <3 Kiitos taas <3

  • Voin vain ihailla, miten tyylikäs olet ollut kerta toisensa jälkeen odotusaikana! Itseasiassa taisin olla itse raskaana juuri aikanaan tuon korkokenkäkuvan nähdessäni ja muistan vieläkin, miten hyväntahtoisesti kadehdin sitä, että joku pystyi raskaana ollessaan käyttämään korkoja! ;) Tsemppiä loppumetreille! <3

    • :D voi miten hauska! Ja voi herttinen, kyllä mä nyt katsoin kuvaa äimän käkenä ja mietin, että miten ihmeessä toi oli edes mahdollisuus?!?!? :D Muutamia kuvia katsoi tosiaan ihan erilaisin silmin. Vaikka eihän tuosta ole kuin neljä vuotta. Monille teksteillekin pyöritellyt silmiä ja miettinyt, että ootas tyttö vaan :D Mutta sitähän tämä elämä on – ihania erilaisia vaiheta ja kasvua <3 Kiitos hirmuisesti ja kaikkea hyvää sinne Jenkkeihin! <3

  • Olipas hauska muistelupostaus! :) Mäkin kiinnitin siihen huomiota, että masu oli tokalle kerralla isompi kuin ekalla. Upealta näytät tässäkin raskaudessa, vaikkei sun olosi varmaan kovin upea ole. Mulla on 30+3 ja tässä just jännitän, että kuinka hankalaksi olo vielä tulee. Nyt vasta parin viime viikon aikana olen huomannut olevani raskaana. Helpolla olen siis tähän asti päässyt! :)

    • Joo siis ehdottomasti! Tokalla oli isompi ja nyt tän kolmannen kanssa… Ennätyksiä tehdään taas! :D Ja voi ihanaa! onneksi olkoon! vaikka olo ei aina ole mitä mainioin, niin on sitä silti samalla niin kovin onnellinen, että noilla tuskallisen pitkillä viikoilla saa matkata. Joten täysin rinnoin nautit siitä, jos raskaus on tuntunut hyvältä! Se on ihanaa ja siitä kuuluukin saada nauttia! <3 Onnea ja jaksamista viimeiselle 10 viikolle! Kohta onkin maailman upein palkinto sylissä sinullakin <3

  • Heli

    Tuli mieleen, kun katselin mietteitäsi vuodelta 2014, että otitteko te raskausajan kuvia tällä kertaa? Vai onko minulla vain mennyt ohi?

    Tämä kuvakollaasi kyllä hyvin näyttää sen, että vauvavatsa on joka kerta hieman isompi. :) Itse esikoista odottaessa olin samankokoinen kuin sinä nyt tällä kolmannella kerralla :D

    Vaikka sinusta ei tunnukaan niin hehkeältä, näytät silti todella raikkaalta ja upealta. Olet näyttänyt jokaisessa raskaudessa toki :)

    • Hei itseasiassa minun piti ottaa raskausajankuvia kahden eri kuvaajaystäväni (Nikin ja Karkin) viime viikolla, mutta ikävä kyllä minä ja lapset oltiin hieman flunssaisia niin jäi molemmat kuvaamiset välistä! :/ Mutta KArkin kanssa sovittiin jo uudet ensi viikolla ja Nikin kanssa pitää katsoa ehditäänkö vielä.

      Ja kyllä… Joka kerta pikkaisen lisää… Kaikkea :D Joo mä oon kyllä tän kolmannen kanssa jo niiin puhki :D Toivottavasti sinä olet voinut nauttia kuitenkin tästä ensimmäisestä kerrasta!!!

      Ja kiitos niin kovasti kauniista sanoista <3 Tosiaan oma olo on tukala jonka takia vaikea kokea olevansa mitenkään hehkeä. Mutta kiitos hirmuisesti tsempeistä <3

  • Pauliina

    Voi Hanna,Hanna, Hanna! Saat kyllä jo alkaa ottamaan rennosti , vaikka aina ilolla blogisi avaan.
    Äitiysloma se on sinullakin ja arvostamme kyllä miten hyvin meitä lukijoita palkitset aina uusilla kirjoituksilla.

    • Voi kiitos Pauliina <3 Mulla on niin suuri luotto ja usko teihin lukijoihin, että tiedän, että te ymmärrätte mua enemmän kuin hyvin <3 Mitenköhän voisin olla itselleni vähän armollisempi? Minäkin kun nimenomaan tykkään ihan hirmuisesti teidän kanssanne täällä jutella. Niin ihanaa, kun työ on samalla nautinnollista omaa aikaa. Täydellistä tähän pienlapsivaiheeseen, vaikka onkin paljon tehtävää. Pitänee vaan itselleen olla vähän lempeämpi ja todeta, että oikeasti ei vaan aina ehdi, vaikka kuinka haluaisi. Kiitos <3 Kiitos <3 Kiitos <3