CATEGORIES

Myrskyn jälkeen…

20.5.2014

En voi kylliksi kiittää teitä kaikkia, jotka kommentoitte edelliseen postaukseen. Mikä määrä kokemuksia ja ajatuksia rakkaudesta. Olen lukenut kaikki läpi pariinkin kertaan enkä kovinkaan pitkälle pääse ilman virtanaan valuvia kyyneliä ja tolkutonta niiskutusta. Olen kovin liikuttunut myötätunnostanne ja avustanne meidän suuren surun keskellä. Olen saanut sanoistanne paljon voimaa. Vaikka suru onkin vielä vahvasti mukana, en voi jäädä roikkumaan tähän tuskan tunteeseen. Elämäämme tuo suunnatonta iloa pieni poikamme (ja pian syntyy toinen) sekä tyttökoiramme Zara, jotka pitävät huolen siitä, että elämä jatkuu ja arjesta on pakko ottaa nopeasti koppi.

Onneksi satuin siskon kanssa keräämään paljon kuvamateriaalia kasaan viime viikolla juuri ennen kaikkea tapahtunutta. Koneella on paljon erilaisia meikkivinkkejä, asukuvia ym. odottamassa postaustaan. Ensimmäiseksi asukuva keskellä viime viikon myrskyä. Kiitos perheeni, ystävieni ja teidän – uskon surusta huolimatta, että aurinko lämmittää jälleen. Ja eilenhän se kesä taisi todella alkaa <3

burberry trench trenssi (2 of 7) copy burberry trench trenssi (5 of 7) burberry trench trenssi (4 of 7) trench burberry green pants burberry trench trenssi (3 of 7)pics: Kira Kosonen @ Blond Rivets

trench: Burberry
beanie: Acne
jumper: DKNY
jeans: Zara
shoes: Gucci
bag: Céline

12 comments

Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

  • Annina

    Aivan ihana asu ja oot super kaunis! Pääsisinpäs sun vaatekaapille :)
    Piiiiiiitkästä aikaa luen sun blogiin, vuoden tauko ollut ainakin, ihanaa että uus pikkunen tulossa! Jospa se piristäisi! Saisko jotain lastenhuone/vaate postausta , on niin sama tyyli että jos löytyisi itsellekkin ideoita…

  • ansku

    http://www.hs.fi/m/elama/Psykologi+Lemmikin+kuolema+laukaisee+saman+surun+kuin+l%C3%A4heisen+ihmisen+menetys/a1400671126642?jako=a33cf3e0657e7599ddb70474af45bab1&ref=mob-traf-isios-2

    halusin jakaa tämän sinulle! <3 voi olla hyvin että oot jo lukenut tämän mutta mun mielestä
    ihanan lämminhenkinen kirjoitus. voimia
    sulle suureen suruun!

  • “Jokaisen syvän surun kohteena on menetetty ilo. Suru on suurin kunnia, jonka ilolle voi antaa.”

    • N

      Todella kauniisti ja osuvasti sanottu.

  • Melisa

    Kivoja asukuvia! Maisemasta voisi luulla, että on syksy. Niin kliseiseltä kun se kuulostaakin, niin aika auttaa. Ensimmäiset viikot ovat pahimpia. Olin itse viimeisilläni raskaana kun koiramme kuoli ja niissä hormonihöyryissä kaikki tuntui moninkertaisesti pahalta. Kun vauva syntyi, sain muuta ajateltavaa. Ikävä ja kaipaus eivät kuitenkaan koskaan katoa. Onneksi tallella on paljon hyviä muistoja ja valokuvia. Hyvä kuulla, että olet saanut kommenteistamme lohtua. Meitä on täällä iso joukko antamassa virtuaalihaleja ja toivottamassa jaksamista sinulle ja perheellesi :)

  • Maija M.

    Osanottoni vielä minultakin. Tiedän täsmälleen miltä tuntuu menettää rakas karvainen kaveri. Omalla kohdallani kaikkein pahinta oli se, ettän saanut olla rakkaani luona hänen viimeisellä hetkellään. Ajattelin, etten selviä siitä surusta koskaan. Mutta niin selvisin, vaikka koville otti. Onneksi on kauniit muistot, kasapäin valokuvia ja muutama videokin. Kaikkea hyvää sulle ja perheellesi surun keskellä! <3

  • J

    Voimia teidän koko perheelle rakkaan perheenjäsenen menetyksestä! Tuli kyllä kuuneleet pitkin silmiä, kun luin edellisen postauksen. Onneksi on aina jäljellä kauniit ja ihanat muistot sydämmessä<3 Olet muuten hurjan soma kun olet raskaan :)

    • J

      Siis raskaana :)

  • mmarielinaa

    Voi Hanna kuule, olen lukenut blogiasi jo 4-5 vuotta, ja olet ehdottomasti niin sydämellinen ihminen että hullujahan lukijasi olisivat mikäli he eivät lohduttaisi sinua vaikeina hetkinä! Tsemppiä hurjasti surun keskelle, kyllä se suru vähitellen hellittää :-)

  • Riina

    Minä jälkijunassa vasta nyt huomasin tuon edellisen postauksen:( Kauheaa, tuli niin kova itku eikä vieläkään tule loppua! Olen ihan kauhean pahoillani:( Toisen koiramme kuolemasta on nyt reilu 2 vuotta, emmekä vieläkään voi puhua asiasta, se on liian kova pala. Joskus tulee hauskoja muistoja mieleen, mutta ilman itkua ei niitäkään voi ajatella. Menetimmehän sentään perheenjäsenemme.
    Oman pentueemme koira on nyt 10-vuotias, hän syntyi kun itse olin kymmenen. Ja vaikka ihan kamalalta kuulostaa (ei pitäisi sanoa ääneen), mutta rakas koirani on minulle kaikista rakkain ja tärkein asia koko maailmassa! Pelkään ihan hirveästi, että jotakin pahaa sattuu. Sydäntä rupesi puristamaan, kun tiedän miltä sinusta tuntuu:( MUTTA! Teillä on toinen ihana ystävä vierellä, muistakaa puhua Benistä, me tehtiin virhe siinä, kun hiljennyttiin koiramme kuolemasta. Nyt vasta alamme pikkuhiljaa totutella koko ajatukseen. Silloin on paljon helpompi päästää irti:)

  • Haidi

    Onpa kiva asu, sopii todella hyvin tuohon säähän sävyiltään :) muutenkin kivan rento, mutta tyylikäs.
    Ihanaa jos sinulle on ollut hyötyä kaikista niistä kommenteista<3 jokainen saman kokenut varmasti haluaa auttaa ja helpottaa toisen oloa! Kyllä se vielä hymyksi muuttuu ja arjen jatkuminen auttaa varmasti kovasti :)

  • Laura

    Kyllähän se vähän aikaa kestää, ennen kuin muistelee ja ne asiat rupeavat hymyilyttämään itkun sijasta. Oonan kuoleman jälkeen oli sitä jonkin aikaa hukassa ja varsinkin porukoiden luona käydessä, huomaa että joku puuttuu porukasta ja kyllä se kirpaisi kun näki ettei fleksiä näy missään tai ruokakippoja.. ja on se edelleenkin niin mutta tähänkin tunteeseen valitettavasti tottuu tietyn ajan päästä! <3 Mutta Benillä on nyt hyvä olla ja siellä sateenkaarisillalla juoksentelee ja uida räpiköi oikein antaumuksella! :)

    Nättejä asukuvia jälleen! :) tuota takkia minä kuolaan edelleen.. hihii