Mukavuusalueen ulkopuolella

photos by Karoliina Jääskeläinen

hat AMERICAN APPAREL
top BANANA REPUBLIC
pants SUPERTRASH
sandals SAINT LAURENT
bag CHANEL

Hymy on mukavuusalueeni. Jos yritän kuvissa olla ilman sitä, se ei vain yksinkertaisesti tunnu luonnolliselta. Näytän ylpeältä ja ilkeältä. Kasvotkin vanhenevat ilman hymyn tuomaa elinvoimaa. Meillä kaikilla on omat mukavuusalueemme ja tällaiset kuvat, missä yritän olla niin kovin vakavana, tuntuvat minulle vieraalta.

Kuvasin ensimmäistä kertaa lahjakkaan kuvaajakaverini Karkin kanssa (moni varmaan ihaillut hänen kuviaan mm.siskoni blogissa) ja halusimme kokeilla jotain erilaista. Jutelimme aikaisemmin hänen kanssaan minun ja esim. siskoni poseertaustyylin erilaisuudesta. Minä kun melkein poikkeuksetta katson suoraan kameraan, rintama kohti katsojaa ja iso hymy päällä. Sisko taas on poikkeuksellisen lahjakas käyttämään kroppaansa ja liikkumaan kameran edessä. Hän katsoo kameraan vähän vain vilkuillen, vaihtaa ilmeitä ja muuttaa asentoja. Minulle ei tätä taitoa geeneissä suotu. Osaan kameran takana muita ohjailla ja nään mikä näyttää hyvältä, mutta menen todella kauas omalta mukavuusalueeltani, jos minä itse yritän kameran edessä “vääntelehtiä”. Uskokaa tai älkää, viihdyn paljon paremmin kameran toisella puolella.

Kuvattavana minulla on melkolailla se yksi ja sama tyyli. Iso hymy ja perus “tässä mä pönötän keskellä katua” -asento. Minulle hymy on oikeastaan se tärkein asuste, koska haluan, että sitä kautta toinen voi kokea minun olevan helposti lähestyttävä.  Karkin kanssa kuvatessa yritin olla mahdollisimman vakavana (vaikka olo dorka olikin) ja pitää kehonkielen muutenkin etäisenä. Huomaatteko te eron normaalien asukuvieni välillä? Minun oli yllättävän vaikeaa olla hymyilemättä ja siksi näiden kuvien fiilis on minusta erilainen. Jotenkin luotaantyöntävä ja kylmähkö. Vai kuvittelenko vain? Jotkut bloggaajat osaavat niin luonnollisesti olla vakavempia kameran edessä. Ihailen suuresti esim. siskoni, Sofian ja Sandran kykyä poseerata ja löytää niitä upeampia asentoja. Minulla sitä ominaisuutta ei vain yksinkertaisesti ole. Jos joku on joskus katsonut Huippumalli haussa -sarjaa, niin olette varmaan kuulleet mallien erottelusta katalogi- tai editorial-tyypeiksi. Sama pätee bloggaajiinkin. Joillekin tuo mallimaisuus tulee vain luonnollisemmin. Minä taidan olla vahvasti pelkkä katalogi-tyyppi :D