CATEGORIES

Huumorilla eteenpäin sadesäässä

30.8.2016

sadeasu petit bateau keltainen sadetakki-2980 sadeasu petit bateau sadeasu petit bateau keltainen sadetakki-2992

rain coat PETIT BATEAU
knit H&M
leggins H&M
wellies HUNTER
bag YSL

Näin viimeisilläni kolmannen kanssa raskaana alan olla melkoisen puhki. Tämä on kolmas raskaus viiden vuoden sisään ja tunnen sen kyllä kaikkialla. Tuntuu siltä kuin olisin ollut ikuisuuden raskaana. Tai no olenhan ollut siitä 5 vuodesta melkein 2,5 vuotta raskaana. Aikamoinen koetus vartalolle. Puuskutan kuin höyryjuna saatuani kengät jalkaan ja vaapun hitaasti vilkkaiden poikieni perässä. Hyvä, että edes jaksan pukea päälleni. Päivän asut valitaan mukavuus etunenässä. Musta väri on myös plussaa… Jokainen raskauteni on ollut edellistä hieman vaativampi. Tällaisella tahdilla se nyt on varmasti enemmän kuin luonnollista.

Olen luonteeltani melkoisen menevä ja aikaansaava. Teen mielelläni paljon ja jos vaan mahdollista, teen kahta asiaa samanaikaisesti. Raskaana ollessa minulle kaikista vaikeinta on se, etten nyt vain pysty olemaan niin tehokas. En tykkää olla hidas. En tykkää olla väsynyt. Enkä tykkää olla näin ärsyyntynyt asiasta, kuin olen. Koska äärimmäisen onnekkaitahan me olemme siitä, että unelmamme kävi toteen: Meillä on kohta kolme lasta. Se on ollut minun ja mieheni suurin haave. Vaikka raskaana olo onkin minun kohdallani kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista, niin kaikki tämä on todellakin palkinnon väärti. Viimeiset viikot on tosin pakko mennä huumorilla, ettei pää poksahda ennen vatsaa…

61 comments

Leave a Reply to Katja Cancel reply

Your email address will not be published.

*

  • jennilee

    Mulla tuhisee tässä rinnan päällä kolmeviikkoinen neiti (toinen lapsi) ja tiedättekö! Vaikka vielä kuukausi sitten olin ihan kurkkua myöten täynnä koko raskautta niin eilen odotusvaatteita syrjään viikatessani nieleskelin haikeana kyyneleitä. Siis ei oo totta! Helkkarin hormoonit. :’D

    • :D No hormonit on kyllä aivan oma juttunsa! :D Mulla ei vielä kertaakaan ole ei-raskaana-ollessa ollut ikävä raskaana olemista, mutta meillä onkin aina ollut se toive enemmeästä, että se olisi vielä edessä. Katsotaan miten hormonit nyt heittää kuperkeikkaa kun tämän on todellakin tarkoitus olla tässä… :D

  • Mp

    Kiitos hyvistä nauruista! :)
    Jaksamisia sulle, mä niin tiedän tuon tunteen..meillä oli esikoinen 3kk kun aloin odottamaan pikkukakkosta, joten kroppa oli kyllä todella kovilla.. huh huh.

  • Milla

    Hahah, ihana postaus ja kaunis olet kaikista vaivoista huolimatta :) Itse en ole raskaana, mutta viimeisillään raskaana oleva ystäväni kertoi juuri, miten oli videovuokraamon pihalla samanaikaisesti oksentanut ja pissannut housuun :D Näitä vaivoja toivonmukaan pääsen itsekin pian kokemaan :)

    • AI KAMALA!!! :D :D Mutta siis tosiaan.. Monilla tämän suuntaisia vaivoja riittää :D Mutta on toki niitäkin, joille koko raskaus on pelkkää sateenkaarta ja hyvää oloa! :D Toivon unelmasi toteutuvan pian <3 Ja kiitos <3

  • Martta

    No nyt osui ja upposi! :D Lista kuvaa täsmälleen omaa raskautta ekan muksun kanssa, jolle voi jo nyt nauraa vedet silmissä. Tsemppiä loppurutistukseen! :)

    • :D hyvä että ilahdutti! :D Ja kiitos!!

  • Kaisu

    Ai vitsit, pakko kommentoida. Näytät nimittäin MIELETTÖMÄN hyvältä! Vai viimeisilläs, ei uskois.. Tsemppiä loppuun ja poksahdukseen, huumorilla vaikka :)

    • Voi kiitos paljon <3 Onnellisia täällä ollaan, vaikka olo on tukala :) Kiitos kovasti tsempeistä – niitä tarvitaan! Vielä ois se kk jäljellä! :/

  • Katja

    Hahah kuulostaapa pelottavalta näin 18-vuotiaan isosta perheestä haaveilevan korviin… mutta palkinto varmasti sitten sen joku päivä arvoinen. Onneksi sulla on kuitenkin lähipiiri apuna vaikeimpina raskaushetkinä! Tsemppiä <3

    • :D Ei tarvitse! Ei tämä kaikille ns. herkkua ole, mutta SILTI tämä on kaiken sen arvoista!! <3 Kiitos paljon <3

  • Niina

    Apua, tää oli huippu!:D
    Itse en pysty samaistumaan (onneksi) tähän, koska oma raskauteni viisi vuotta sitten oli maailman helpoin. Jos en olisi tiennyt olevani raskaana, en olisi sitä millään lailla huomannut. Ainoat “oireet” oli vatsan kasvaminen, pikkuisen liikkeet ja syntymä. Pelkään että jos toista lasta joskus tulen odottamaan, kaikki on aivan kamalaa. Koska eihän kellään voi kahta kertaa kaikki mennä liian hyvin.:D

    • Hei älä nyt!!! Niin ihanaa, että sinulla on mennyt kaikki niin hyvin raskaudessasi! Siitä pitää nauttia jos tosiaan mahdollisuus <3 Niin mäkin mietin, että voiko tosiaan olla kaksi onnistunutta synnytystä, kun eka oli niin hyvä. No oli! <3 Nyt toivon vain samaa kolmannen kanssa… Voiko olla niin hyvä tuuri?

  • anna

    Mä taasen olen aina harmittanut sitä, että olen saanut olla monia kanssasisaria vähemmän aikaa raskaana, kun kaikki kolme lasta (juurikin viidessä vuodessa) ovat syntyneet joitain viikkoja etuajassa. Ei ole koskaan ehtinyt tulla oloa, että voi kun vauva syntyisi jo. Ehkä pieni vatsa on ollut osasyynä kaikissa raskauksissa ja muutenkin olen voinut tosi hyvin. Silti meillekin kolme lasta on juuri sopiva määrä.

    • Ihanaa, että sinulla on ollut niin hyvät raskaudet! :) Minulla on eräskin ystävä jolla on ollut poikkeuksellisen pieni vatsa molemmissa raskauksissaan, mutta silti aivan erilaiset raskaudet. Toinen vaativa, toinen taas hyvin helppo. Minulla taas on ns. “synnyttäjän kroppa”, eli minun häpyluuliitokseni antaa loppuvaiheessa paljon periksi. Se tarkoittaa usein helpotusta synnytykseen, mutta se tuo viimeisille viikoille / kuille kovia kipuja (symfyysi) – niin kovia, että loppuvaiheessa käveleminen ei välttämättä onnistu ollenkaan. Ongelma voi olla sama synnytyksen jälkeenkin. Mutta mulla ne tosiaan on sitten avittaneet varmastikin ihaniin synnytyskokemuksiin, joten sillä ainakin mulla tarkoituksensa <3 Joten kai sitä elämä jotenkin tasapainottaa ja jotkut asiat menee toisilla helpommin kuin toisilla ja vice versa? :)

  • Riitu

    Hahhaa, voi miten ajankohtainen piristys! :D itsellä täällä 35. viikko menossa ja miten kankea ja väsynyt voikaan ihminen olla?! Tämä on vasta ensimmäinen raskaus, toivottavasti vielä ainakin yksi edessä. Ja olen ollut onnekas, selvinnyt lopulta aika vähällä. Nyt ei vaan enää jaksaisi, ilman huumoria ainakaan! Tsemppiä loppumetreille <3

    • Hei me mennään molemmat viimeisillä metreillä! Voimia sinnekin ihan hurjasti! Mullakin oli eka raskaus suht vaivaton – ensimmäisen odotus oli jotenkin niin kovin ainutlaatuista aikaa kun pystyi keskittymään itseensä. Mä tiedän ja ymmärrän, että on tosi vaikea uskoa tätä – mutta nauti siitä vielä kun voit! :D <3 Mä en siihen pystynyt :D

  • Siis OMG näin lapsettoman näkökulmasta. Ei lainkaan houkuttelevaa :D

    Tsemppiä loppuraskauteen! :)

    • Joo siis ei todellakaan mitään herkkua omakohtaisesti, mun on niitä naisiakin, jotka täysin rinnoin vain rakastavat raskaana oloa! Ehkä saat olla vielä yksi heistä! :) Mutta vaikka olisi kaikki maailman vaivat, kuten mulla, niin silti tää kaikki on sen arvoista <3 Kiitos vielä!

  • Henna

    Hei, kuulostaa niin tutulta! Aivan mielettömän paljon tsemppiä Sinulle Hanna. Olin itse vielä puoli vuotta sitten raskaana ja siinä samalla hoisin 2- ja 4 vuotiaita myöskin vilkkaita poikia ja kyllä oli illalla aika puhki. Loppuraskaus on tiukka kun on niin paljon kanneltavaa ja nosteltavaa ja lasten kanssa vaikka sitä yrittäisi minimoida. Minusta tuntui suorastaan kevyeltä kun sai oman kehon takaisin vauvan synnyttyä. Imetys nyt vie taas hieman energiaa. Ihana kommentti aikaisemmin, että teilläkin on jouluna kolme pientä availemassa paketteja =) Onneksi Sinulla ei ole enää monta viikkoa niin pääset nauttimaan vauvan seurasta! =)

    • AH – sä taidat niin tietää mitä tämä on :D Juurikin tuo, kun et vaan voi pysähtyä vaikka kuinka kroppa pakottaisi… Tämä viimeinen kuukauteni tulee olemaan varmasti vaikea, mutta kohtahan on palkinto sylissä <3 JA kyllä – kolmen kanssa on varmasti taas omat haasteensa ja kiireensä, mutta ainakin itse pystyy taas toimimaan! :D Niiden kolmen pinen murusen ajatuksen voimalla <3 Kiitos ja voimia sinnekin! <3

  • Johanna

    En muista milloin olisin nauranut näin, et vedet tulee silmistä! Tsemppiä loppurutistukseen<3

    • Joo aijaa! :D Mäkin nauraa röhötin monille :D

  • Petra

    Ai että nauroin niin että meinasi tyttö herätä uniltaan ? muistan kyllä elävästi nuo kaikki vaivat. Hehku oli raskausaikana kyllä kaukana. Tsemppiä vikoille viikoille, palkinto tosiaan on se mitä ihanin <3

    • :D Kivaa, että osui ja upposi :D Kiitos kovasti <3 Sen palkinnon voimalla <3

  • Reetta

    Ihana kun kirjoitat niin avoimesti siitäkin miten raskas se raskaus voi olla. Tekee jotenkin erityisen elämänmakuisen ja todentuntuisen tästä blogista, vaikken sanokaan että vaan negatiivisten asioiden jakaminen tekee sitä :).

    Taisin lukea tuon myös silloin kun odotin kuopustani ja voi elämä miten raskasta se olikaan myös minulle. Kaikesta huolimatta löydän itseni silloin tällöin salaa haaveilemasta vielä yhdestä raskaudesta, vaikka toisaalta haluaisinkin jo rauhoittua nauttimaan ihanista, kasvavista lapsistani tällä pääluvulla. Valtaisasti siis onnea viime metreihin, ehkä aika vielä kultaa muistot sinullakin. Ainakin ne reunat ja sitten kun tästä on kulunut tarpeeksi aikaa :).

    Kiitos ihanasta blogista muutenkin!

    • Mukava kuulla, että vaikka keskityn pinnallisiin ja tyylillisiin asioihin, niin tällainen arjen todellisuus ja vaihtelu peruspostauksiin on tervetullutta! :) Ja niinkuin sanoit, ei vaan negatiivisten asioiden jakaminen – vaan juurikin se vaihtelu? :)

      Ja kyllä… Mä kyllä nyt tiedostan, että mun kroppa ei todellakaan jaksaisi edes enempää. Ollaan miehen kanssa aina toivottua kolmea ja näyttää kroppanikin sanovan, että enemmästä on turha haaveilla edes :D Mutta juuri noinhan tuo on. Aika kultaa muistot. Ja onhan raskaudessakin niitä ihaniakin hetkiä <3 Kuten ne ekat potkut <3

      Kiitos ihanasta kommentista ja ihania hetkiä oman ihanan kasvavan lapsikatraan kanssa <3

  • Tuulevi

    Itselläni on vasta toinen raskaus tuohon samaan aikatauluun ja pakko sanoa, että tänään on tuntunut siltä ettei jaksaisi edes kättään nostaa. Vaikka muuten koen selvinneeni melko vähävaivaisena. Toki on närästellyt ja alussa ollut huono olo, mutta toimintakyky on kumminkin enimmäkseen säilynyt. Toivottavasti ei mene enää montaa viikkoa beben saapumiseen. :)

    Tsemppiä myös sinne odotuksen loppumetreille!

    • Voi että. Ymmärrän niin hyvin. Voimia sinnekin! Toivottavasti sinullakin on tämä koitos pian selätetty. Kiitos paljon ja samoin sinne! <3

  • M

    Hahhahaha tämä laittoi kyllä tyrskimään äänettä ruuhkabussissa niin että kyyneleet tulivat silmiin. :’D

    • :D Mukava kuulla, että ilahdutti! :D

  • Alisa

    Hahhah niin hyvä ja osuva!

    • Kyllä! :D Aamen sille! :D

  • Laura

    Hanna rakas pliis laita masusta kuvia lisää!! Mä niiiin haluaisin nähdä. Sulla on niin kauniisti pyöristynyt vatsa. Tulin niin iloiseksi kun näin sen näistä kuvista niin selkeästi! :) <3

    • Hei tulossa on! Mä en ole yksinkertaisesti jaksanut ottaa asukuvia lähiaikoina… Mutta mulla on muutaman kuvaajaystävän kanssa sovittu masukuva treffit lähiviikoille! :)

  • susse

    Haha..tää uppos jo näin rv27 :)

    • Joo siis mä räkätin ääneen monessa kohtaa :D

  • N

    Hahaha, aivan loistava!!:-D Täälläkin enää pari viikkoa laskettuun, ja niiiiin pystyy samaistuun näihin. Nimim: “mies-joutuu-pukemaan-mulle-housut,-ite-ei-taivu”

    • :D Voimia sullekin! Meillä viimeiset metrit onneksi vaan käsillä! We can do it! (vaikka ei tod joka päivä siltä tunnu! :D )

  • Pauliina

    Hih hih, mutta myöhemmin tulet muistelemaan näitä aikoja haikeana.
    Kokemuksen ääni puhuu, meidän perheessä kolme lasta kolmen vuoden aikana , nyt jo aikuisia, ja mies paljon poissa.
    Jälkeenpäin tuntuu kuin olisi elänyt unessa nuo ainakin muutamat ensimmäiset vuodet ja ainut asia mitä halusi oli, että saisi yhden yön nukuttua kunnolla.
    Nyt jälkeenpäin ajateltuna tuo aika oli hyvä hyvää aikaa, tiesi mitä tehdä ja mitä ei.
    Kaikkea hyvää ja jaksamista sinulle ja perheellesi!

    • Niinhän sitä sanotaan, että aika kultaa muistot! :D Varmasti on pieniä hetkiä, mitä raskaudesta tulee ikävöimään (esim. kun ensi kerran tuntee pienen liikkeet jne. <3 ) Mutta kyllä tää 9kk piina on sellainen, että tällä hetkellä todella vaikea uskoa, että tulee tätä ikävä :D Mutta kuin todettu: Never say never :) Vaikka pienten lasten kanssa riittää kiirettä ja huonoja öitä, niin silti onneksi kaiken keskellä tiedostan, että tämä on ainutlaatuista aikaa ja nautin siitä täysillä, että pojat ovat pieniä <3 Kunhan vaan jaksaisi päivät pysyä perässä! :D Noh – ihan pian on viimeinenkin uunista ulos <3

      Kiitos kovasti ja kaikkea hyvää teidän perheellenne! :)

  • Ymmärrän niin tuon fiiliksen, itsellenikin vaikeinta oli hidastua (oli vielä vaara ennenaikaisuudesta eli todellakin makasin sairaalassa paikallani) ja se, että esikoiselle piti koko ajan tolkuttaa äiti ei jaksa, äiti ei voi. Kun on tottunut olemaan tehokas ja aikaansaava. Mutta kohta helpottaa, tsemppiä loppumetreille! <3

    • Voi ei :/ Mullakin eräs ystäväni oli samassa jamassa hiljattain ja ravasin naistenklinikalla vähä väliä hänen luonaan. Eli suhteutettuna, ei tosiaan voi valittaa. Saan sentään omassa kodissa valittaa uupumastani ja kankeaa kroppaani joka ei jaksa enää mitään :D Mutta juuri näin. Kohta olo helpottaa :) Kiitos paljon!

  • Roosa

    Nauroin ääneen :’D Olisi vain oikeus ja kohtuus saada vastaava lappunen kotiinvietäväksi ekassa ultrassa! :D Koita jaksaa vielä viime metrit, kyllä se kohta helpottaa! :) Ja sitten sulla onkin jo kolmas maailman paras palkinto sylissä tuhisemassa! <3

    Vaikka nuo kestokrapulat ynnä muut eivät varsinaisesti houkuttele, niin voi hitsi kun toivoisin itsekin pääseväni kokemaan tuon. Ensi kuussa tulee tasan 3 vuotta siitä, kun aloimme yrittämään vauvaa ja vieläkin on tyhjä syli :/

    • Se olisi sellainen kiva reality check tuleville viikoille :D Mut hei, oon ihan luonnossakin tavannut naisia, jotka rakastavat raskaanaoloa eikä mitään vaivoja ole :D Heitäkin on! Kuvitella! :D Minä en ikävä kyllä ole yksi heistä. Mutta sen tuhisevan käärön voimin tämäkin jaksetaan <3

      Voimia kovasti yritykseenne. Meilläkin meni muutama vuosi, kunnes vihdoin viimein plussasin esikoisestani <3 Toivon kovasti, että teillekin suodaan näin onnellinen lopputulema. <3 esikoinen "avasikin jotkut putket", koska meidän 2. ja 3. ovat tulleet juuri kuten toivottu – mikä oli meille ihan käsittämätöntä vuosien yrityksen jälkeen. Toivon kovasti, että toiveenne käy pian toteen <3

      • Emmi

        Hanna, en voi ikinä kiittää sinua tarpeeksi siitä, että kerrot teidän haasteistanne tämän asian suhteen. Et tiedäkään, miten lämpimän olon sydämeen tuo tieto siitä, että jollain toisellakin on ollut vaikeaa yrityksen kanssa, vaikka tottakai sen teoriassa tietääkin että ihmisillä on tämän asian kanssa vaikeaa. Mutta kun tuntuu että vain niistä onnistumisista ja nopeista raskautumisista puhutaan, niin itselleen tulee niin epäonnistunut olo naisena.

        Meillä on takana kolme keskenmenoa ja ensimmäistä ihmettä edelleen odotetaan. Välillä tuntuu kohtuuttoman raskaalta. Voimaa saan sinusta ja sinun kaltaisistasi jotka kertovat meille muille että hei, meilläkin oli hankalaa mutta me onnistuttiin.

        Sekava kommentti jonka tarkoituksena oli vain sanoa: Kiitos.

        • Voi Emmi <3 Voimia kovasti yrittämisenne keskelle. Ymmärrän tuon tuskan liian hyvin ja otan sysävsti siihen osaa. Saman olen minäkin kokenut. Se epätietoisuus tuletko koskaan saamaan sitä suurinta unelmaa syliin. Ne karvaat pettymykset joka kuukausi. Keskenmenon menetyksen tuska… Miten joku niin "luonnonllinen" asia onkin yhtäkkiä niin vaikeaa ja miten sen saa todella epäonnistuneen olon… Kuinka koko asiasta tulee yhtäkkiä maailman suurin asia ja ajan kuluessa oma mieli sen kuin synkkenee ja tilanne vaikeutuu entisestään… Minun lähipiirissäni näistä on puhuttu hyvin paljon ja avoimesti. Tämä on tosiaan äärimmäisen yleistä. Niin paljon on näitä sydämestä ottavia tarinoita. Toivon kovasti, että teillä on pian pitkän yrityksen jälkeen sama onnellinen lopputulema ja pieni sylissä <3 Voimia epätoivon hetkiin. <3

          • Emmi

            No nyt minä märisen ja itken täällä työpaikalla lukiessani näitä juttuja… Kiitos Nonna sanoistasi. Teidän tienne on ollut tuskaisempi ja pidempi kuin meidän. Kuinka ihanaa, että nyt tilanne on tämä, iloitsen täydestä sydämestä puolestanne! <3

            Ihania naisia, ei voi muuta sanoa!

            (En jostain syystä pystynyt vastaamaan suoraan Nonnan kommenttiin, vastaa-painiketta ei näkynyt… En tiedä miksi!)

          • <3 Aina on joku, jonka tie on ollut pidempi ja "tuskaisempi", mutta ei se sitä omaa epätoivoa ja surua yhtään vähennä :( Varsinkin, kun tuosta asiasta tulee helposti itselle se maailman suurin asia. Niin ihana oli kuulla Nonnan valtavan toivontäyteinen tarina pitkän kivitien jälkeen <3 Toivon kovasti, että te saatte pian kokea saman onnen ja sen riemun suuruuden <3 Hyvää työpäivää <3

          • Nonna

            Hei Emmi <3 Haluan tuoda myös toivoa teidän tilanteeseen, vaikka se varmasti tällä hetkellä turhalta tuntemattoman suusta kuultuna tuntuukin;

            Minä ja mieheni kerkesimme yrittää pientä tuhisijaa melkein kuusi vuotta, kunnes lukuisten pettymysten ja karvaiden kyynelten jälkeen toinen IVF-hoito tuotti toivotun tuloksen ja helmikuussa toivottavasti saamme pienen nyytin syliimme <3

            Tiedän, kuinka pitkiä vuodet voivat olla ja miten syvällä sitä välillä onkaan siellä suossa, josta ei tunnu olevan ulospääsyä lainkaan. Toivon sydämestäni kaikkea ihanaa teille <3

            Ja Hanna kiitos, kun olet juuri noin ihana kuin olet! <3

          • <3 Ihana Nonna <3 Kiitos niin kovin, kun lohdutat ja annat toivoa toiselle omalla tarinallasi <3 Valtavan suuret onnittelut odotuksenne johdosta!!!! <3 <3

  • Anonymous

    Voi että, näin sut yks päivä ja olit niin kaunis ja fresh! Ainakaan sun olotila ei näy ulospäin :)

    • Voi kun olet ystävällinen. Kiitos kovasti! <3 Ja juurikin tää liikkumattomuuden ja kankeuden tunne saa sen kamalimman olon aikaiseksi. Mutta kohta on tämäkin raskaus palkintonsa luona <3

  • Ella

    Vaikka en ole enkä ole ollut raskaana, tää oli hauska. ?

    • Miten mukava kuulla, että piristi silti vaikka ei ollut ajankohtaista! :)

  • Pirpu

    Tää on niin hyvä ?! Bongasin esikoisen raskausaikana. Kohta 33, my god!
    Tsemppiä Hanna!

    • No aijaa! :D Nauroin taas itsekin ääneen monessa kohtaa! :D Kiitos!

  • saara

    Ai maailma ? olin jo ehtinyt unohtaa kaikki rakkoon potkimiset ja keuhkojen lytistymiset ja alle polven korkeudella olevien tavaroiden hylkäämiset ? on se hehkeetä aikaa kertakaikkiaan ?

    • Mulla on tällä hetkellä about KAIKKI nää vaivat ja oon niin RIKKI! :D :D Nimenomaan – tooooosi hehkeetä :D Kohta on mun raskausviikot onneksi lusittu! :D

      • saara

        No mut mietipä joulua 2017, kun sulla on kolme kävelevää pientä poikaa avaamassa paketteja! Loppukiri siihen ja vuosi 2018 voi sitten olla äidin kuntoutusvuosi. Hyvin sä vedät!

        • Tää oli ihana mielikuva. Kolme pientä poikaa avaamassa pakettejaan <3 Kiitos kovasti ihanan kuvan maalauksesta <3