CATEGORIES

Kiltteys ei ole heikkous

30.5.2017

“Don’t mistake my kindness for a weakness”

Viime lauantain postaukseni kiltteyden tärkeydestä antoi ajatuksen tälle tekstille. Kuinka olla kiltti olematta liian kiltti? Moni teistä kommenttiboksissa kertoi kokevansa liian kiltteyden olevan jo heikkous (joidenkin silmissä) tai piirre, jonka takia saattoi nuorena joutua jopa kiusatuksi. Tässäpä vasta kombo: Olla kiltti ja muita kunnioittava ilman, että ylitsesi kävellään. Miten oppia olemaan lujan lempeä? Selvästi asia, jonka kanssa moni meistä tasapainottelee.

“Nuorena/teininä kiltteys ja erityisesti herkkyys eivät useinkaan ole niitä arvostetuimpia luonteenpiirteitä muiden nuorten kesken, vaan valitettavasti niistä tulee helposti kiusatuksi, kuten minulle kävi.”
Kaisa

“Mutta kuinka olla sopivasti kiltti ja samalla sopivasti itsekäs ja ”kova” nykypäivänä esim. työelämässä? Niin moni ihminen käyttää kiltteyttä hyväkseen ja ne aidosti kiltit palavat loppuun. Nimimerkillä tiedän mistä puhun. Olla kiltti – ajatus on niin kaunis ja omankin arvomaailmani mukainen, mutta joissain paikoissa/tilanteissa mahdottomuus…?”
Mimo

Kiltteys on tärkeää, mutta tärkeää on pitää huolta myös itsestään ja siitä, ettei anna toisten kävellä yli ja käyttää hyväksi omaa kiltteyttään. Itselläni on tässä ollut oppimista, mutta onneksi vanhemmiten on oppinut sanomaan ”ei” ja huolehtimaan myös omista rajoistaan ja jaksamisestaan.
Sara

biker jacket BALENCIAGA
dress SELECTED FEMME / saatu
shoes AF KLINGBERG
bag CHANEL

Tätä pohtiessa havahduin siihen, että ehkä tässä herkästi sekoitetaan kaksi asiaa keskenään. Kiltteys ja herkkyys koetaan usein melkein samana asiana. Minä erottelisin ne. Vahvastikin. Koska herkkyys ei tee ihmisestä automaattisesti kilttiä. Tietynlainen herkkyys on ehkä jotain luontaista, mutta kiltteys on tietoinen valinta omista toimista. Itse en ole kovin herkkä ihminen. Kohtaan asiat sellaisenaan kuin ne ovat enkä kovinkaan helposti jää pohtimaan jotain juuri tapahtunutta arkista kanssakäyntiä. Herkempi ihminen saattaa taas helposti jäädä tulkitsemaan toisen ilmeitä, eleitä tai muita huomaamattomampia mahdollisia viestejä. Herkempi ihminen saattaa sortua “selän takana puhumiseen” helpommin, kun pelätään kohdata se toinen. Tulkitaan ja mietitään asioita, millä toinen osapuoli ei ehkä koskaan tarkoittanut mitään. Kovempi ihminen sanoo ehkä asiat suoraan, mutta herkempi ihminen saattaa musertua kovasta kritiikistä, jonka antamista ei olla osattu pehmittää. Mennään vain “oman totuuden” voimalla, eikä nähdä, että niitä totuuksia on yhtä monta, kuin meitä ihmisiä. Kovempaa persoonaa johdattaa usein järki. Herkempää usein tunne.

Me kaikki tulemme tälle kiltteyden tasapainolaudalle eri päistä. Jotkut ovat luonnostaan kovempia ja toiset herkempiä. Herkät koetaan helposti kilteiksi ovimatoiksi ja kovempi persoona sitten muut alleen jyrääväksi diktaattoriksi. Onko kiltimpää varjella toista pahalta tunteelta, mutta sitten sanoa selän takana asioita, mitä ei suoraan saa toiselle sanotuksi? Vai onko kiltimpää sanoa suoraan ja pidättelemättä, vaikka se satuttaisikin? Vaikka olemme erilaisia, tulisi meillä kaikilla olla kuitenkin sama missio: Olla kilttejä paitsi muille, myös itsellemme.

Kiltteys on asia, mitä me kaikki voimme opetella. Se ei ole jotain jonka kanssa synnytään. Se on jotain, jonka eteen teemme joka päivä valintoja. Kiltteyttä voi opetella. Se on meidän omaa tietoista toimintaa. Kuinka reagoida erilaisiin ärsykkeisiin, mihin jokapäiväisessä arjessa kohtaamme. Lohdullista on se, että me kaikki voimme oppia ja kasvaa. Me itse luomme realiteettimme, jossa elämme. Vaatii hurjasti voimaa vastata hyvällä pahaan.

Mutta miten me kaikki voisimme olla kilttejä? Mitä se kiltteys todellisuudessa on? Minusta kiltteyden juuri on hyvä itsetunto. Se, että osaat aidosti arvostaa itseäsi, sekä muita. Tämä on asia jota itse mietin päivittäin kasvatuksen kannalta. Miten kasvattaa pojistani nuoria miehen alkuja niin, että he kunnioittavat ja arvostavat muita, mutta samalla tietäen oman arvonsa. Uskaltaa puolustaa itseään ja muita kun tilanne niin vaatii. Hyvään itsetuntoon liittyy valtava määrä tekijöitä, mutta hyvällä, rakastavalla ja rajoja asettavalla kasvatuksella toivon voivani antaa ainakin joitain peruspalikoita hyvän itsetunnon rakentamiseen. Lisähaastetta antaa se, että meillä kaikilla on luontaiset vahvuutemme. Omat poikanikin ovat hyvin erilaisia. He, kuten me kaikki tarvitsemme erilaista tukea eri tilanteissa. Meillä kaikilla on opittavaa. Me kaikki olemme keskeneräisiä. Jos tunnistit itsesi herkäksi ihmiseksi, uskaltaudu uskomaan itseesi. Uskalla sanoa myös ei, kun siltä tuntuu. Uskalla ilmaista mielipiteesi. Saatat yllättyä, miten paljolta turhalta energialta ja pahalta mieleltä säästyt, kun kysyt asioista suoraan hetkessä. Asiansa voi (ja pitää) esittää aina muita kunnioittavalla tavalla. Voimakkaampien persoonien haaste kiltteyteen on ehkä muistaa oikeasti kuunnella. Yrittää ymmärtää toista aidosti. Jos ei ymmärrä toista, niin oiva keino on yrittää ymmärtää kysymysten kautta. Miettiä miltä toisesta tuntuu. Mennä keskusteluun aina miettien, että missä tunnelmassa haluaisit, että keskustelu päättyy. Lopputulema on aina hyvä pitää kaikessa mielessä. Kiltteys on sitä, että halutaan aidosti yrittää ymmärtää toista. Ei tuomita muita. Kaikkien kanssa ei voi kemiat kohdata, mutta se ei toisesta tee yhtään huonompaa ihmistä – vain erilaisen. Ymmärretään, että toisiltamme voimme oppia. Koska kiltteys on äärimmäisen suuri vahvuus ja todellista kiltteyttä ei koskaan voida jyrätä.

“Näinpä :) se että pystyy elämään omien arvojensa ja aatteiden mukaisesti – pystyen aidosti kuunnella, ymmärtää, arvostaa ja kunnioittaa muita osoittaa kyllä älytöntä vahvuutta subjektissaan :)”
-Mom, wife, boss

Mietteet kuuluvat kaikki ihanille lukijoilleni, jotka kommentoivat “Kiltteydestä” -postaukseen

Kuvat Karoliina Jääskeläinen / Valoon Photography

16 comments

Leave a Reply to Hanna Cancel reply

Your email address will not be published.

*

  • Itse kun kuulun herkkiin, niin mietin, että onko se aina kiltteyttä, ettei osaa sanoa ei? Joskus se on myös itsetuntemuksen puutetta. Ainakin omalla kohdallani se on ollut näin. Luulin aikaisemmin, että minulla on rajattomasti energiaa. Sitten se voi myös olla aitoa innokkuutta, ja innokkaana ei aina tajua ettei kaikkeen pysty.
    Joku sanoi minulle joskus, että on hyvä olla idearikas, mutta pitää aina miettiä, että uusi idea tarkoittaa työtä ja jonkun on sen työn myös tehtävä. Se on aina jostain muusta pois. Eli pitää pystyä priorisoimaan, se on itselleni todella vaikeeta.

    xxx
    E
    http://helsinkidragonfly.blogspot.fi/

    • Hyvä pointti! Kiltti on suomenkielessä tosiaan vähän haastava sana, koska sen voi mieltää niin monella eri tapaa. esim onko liian kiltti vai onko enemmänkin ystävällinen / kiltti? Ja hei ymmärrän tuon että on niin innokas, että ahmii vähän enemmän kuin jaksaisikaan. Tosin uskon siihen silti, että when there is a will there is a way! :) Ja priorisointi on tosiaan kaiken ja o! :)

  • ems

    Nyt olen hiukan eri mieltä kanssasi. Omassa mielessäni kiltteys nimenomaan yhdistyy heikkouteen pitää omia puoliaan, ei herkkyys. Itse näen herkkyyden jollain tavalla fysiologisena ominaisuutena, johon ei itse voi kauheasti vaikuttaa vaan joka vaikuttaa (fyysisiin) reaktioihimme eri tilanteissa. Herkkyys ei tarkoita, että on heikko/tahdoton. Tunnen useita miehiä, joita kuvaisin herkiksi, mutta jotka osaavat pitää puolensa. Toisaalta tunnen myös joitakin naisia, joita en sanoisi herkiksi, mutta ehdottomasti liian kilteiksi.

    Se kiltteys, mitä sinä haet takaa ja jonka voimaan itsekin uskon, liittyy mielestäni empatiaan. Empaattinen ihminen osaa ottaa muut huomioon ja ajatella asioita muidenkin kannalta. Tätä kautta hän kohtelee automaattisesti muita kauniisti. Empaattisuus liittyy siihen, että miettii, miten toista olisi paras kohdella. Kiltteys taas omassa mielessäni tarkoittaa sitä, että tekee asiat aina toisille mahdollisimman kivasti. Tämä johtaa juurikin tuohon kuvailemaasi, eli ei uskalla sanoa hankalia asioita suoraan ja esimerkiksi työpaikalle joutuu tekemään muidenkin hommat, kun ei uskalla sanoa ei.

    Toki käytännössä on irrelevanttia, kutsuuko asiaa herkkyydeksi, kiltteydeksi ja empatiaksi. Pääasia kai lienee juuri tuo kuvailemasi, eli että arvostaa itseään ja muita ja on “lujasti lempeä”. :)

    • Hei tämä oli hyvin puettu! Sait kuitenkin kiinni siitä, mita hain! Olen samaa mieltä ja jäin itsekin miettimään että kiltteyteen pitäisi ehkä enemmän tässä kontekstissa yhdistää sana ystävällisyys / huomaavaisuus – mutta tuo empatiakyky onkin ehkä se avain! Joten siis ihan samaa mieltä kanssasi! :) Kiitos tästä – avasi taas omia ajatuksia aiheesta! <3

  • Laura

    Jälleen kerran todella hyvä teksti, pisti ajattelemaan asiaa yleisesti ja lisäksi miettimään omia vahvuuksia ja heikkouksia. Tuo kiltti vs. herkkä varsinkin oli mielestäni tosi hyvä nosto. Kiitos taas Hanna! <3

    • Hei itseasiassa tätä miettiessä tuo kiltti sana on ehkä väärä. Empatiakyky on ehkä se mitä haen tällä kiltteydellä! Koska itsekin jäin miettimään tätä kirjoittaessa, että sana kiltti on niin monella eri tapaa ymmärrettävissä! :) Mutta ihanaa että sait kuitenkin ytimestä kiinni! :) <3

  • Eveliina

    Olen samaa mieltä kanssasi. Luulen kuitenkin, että eri ihmiset mieltävät kiltti-sanan eri tavoin. Ja itsekin tulee mieleen, että kilttien ihmisten yli kävellään helpommin, jos ei osaa asettaa omia rajojaan. En kommentoinut ensimmäiseen postaukseen, mutta mietin jo sillon, kun käytit englannin kielisiä aforismeja, että kind voidaan suomentaa kiltin lisäksi myös ystävällisenä. Ystävällisyys sisältää osaltaan eri mielleyhtymiä, mutta esimerkiksi mielestäni sekä kova että herkkä ihminen voi olla ystävällinen sanan täydessä merkityksessä, kun kiltteys taas usein nähdään enemmin liittyvän herkkyyteen kuin kovuuteen. Ystävällisyys-sana sisältää mielestäni myös monet samat tärkeät asiat, joista kummassakin postauksessa kerroit, mutta ilman päältä kävelemisen ja kiltteyden hyväksikäyttämisen pelkoa.

    • Tämä on juuri näin! Itsekin eilen illalla jäin vielä miettimään, että kiltti sanan kun voi mieltää niin eri tavoilla. Ehkä haen tässä enemmänkin empatiakykyä? Joten siis ymmärrän täysin mitä sinä haet, koska itsekin hirevästi jäin pohtimaan tätä mutta en saanut siitä oikein kiinni mikä itseäni vielä kaivoi. Se on varmaan juurikin tämä! Kiitos <3

  • Leikola

    Hyvä ja mielenkiintoinen aihe! Minä itse jotenkin kartan sanaa “kiltti”, olen aina. Siitä tulee mieleen jotenkin..alistuvainen. Hymyilee, vaikka ei hymyilyttäisi. Tekee/on tekemättä asioita joita haluaisi, ettei vain satu loukkaamaan muita ja että varmasti miellyttäisi. Eläimet voivat olla kilttejä, sietävät siis käsittelyä ärsyyntymättä. Uskon, että sinä ja moni muu ette kuule sanaa tässä merkityksessä, se on joku oma juttuni. Haluaisin olla mielummin itse ystävällinen, kohtelias ja toisille sekä itselleni mukava ja reilu, kuin kiltti.

    • Se taitaa juurikin olla sellainen suomenkielinen sana jonka voi kokea niin monella eri tavalla. Koska se kiltteys mitä minä haen takaa on ehkäkin enemmän ystävällisyyttä ja empatiakykyä. Ymmärrän täysin mitä haet! :)

  • Laura

    Minä olen todella herkkä ihminen, ja tämän päälle kun vielä on ahdistuneisuushäiriö ja pelot se on haastavaa. Ja koettelevaa. Oma vahvuuteni on nostaa kissa pöydälle, jos joku asia vaivaa siinä hetkessä , mutta on myös kokemusta jossa en ole nostanut “kissaa” pöydälle ja sieltä tulee sitten se syyllisyys ja tunne että on pettänyt itsensä. Näissä tilanteissa riippuu ihan siitä minkälainen ihminen on kyseessä, jos toinen on ns jyrä, kaikkitietävä, lapsellinen ,ei-kovin -vastaanottavainen mitä toisella on sanottavana turhaan en halua energiaani tuhlata.
    Esim kun edellämainittu ihminen haukkuu ja arvostelee ja nauraa lähisukulaisen kaatumiselle ja itse en puuttunut asiaan sanomalla että “ihmisille käy kömmähdyksiä , kukaan ei ole täydellinen, tuossa olisi voinut käydä huonomminkin ja minusta tuo ei ole yhtään hauskaa.” (Mitä mielessäni ajattelin) Tuntuu pahalta, olen pettynyt itseeni, miksi en avannut suutani, olen aina ollut tuollaista vastaan, kiusaamista etc enkä ole tuollaiseen typeryyteen osallistunut ja nyt vaikenin. Sama kuin olisin sitten nauranut. Kyllä minä ruoskin itseäni.. edelleen. :(
    Nuorempana koin että en ole tarpeeksi kiltti ihmisille, (ja niin kovasti halusin olla, noh ainakin pääni sisällä olinkin mutta siihen se jäi) minulla oli “kovis” kuori joka oli minun pelastusliivini, se suojasi epävarmuudet pysyi “piilossa” , niin paljon huonoja kokemuksia kavereista ja kehenkään ei oikein luottanut, piti näyttää ettei kiinnosta ja ei tartte ketään. Voi että olin yksinäinen. Joidenkin kanssa pystyin olemaan oma itseni, ei tarvinnut esittää kovempaa kuin olikaan. Sitä kokee että monet vihaa minua (tänäkin päivänä)juuri sen takia mitä esitin olevani, koska en halunnut päästää ketään enää lähelle ja satuttamaan. Yh äiti, kolmivuorotöissä , sitä halusi selviytyä yksin koska äitillä ei kauheasti ollut aikaa antaa. Iskää oli ikävä aina (asui/asuu n600-700km päässä). Tulipa nyt pitkä.. mutta onneksi asioita tiedostaa ja niiden kanssa tekee töitä. Olen vähän tällainen pohdiskelija ollut aina. :D Ehkä sitä joskus asiat tulee helpommaksi ja helpottaa. :)
    Kiitos taas hyvästä postauksesta! <3

    • Se on hienoa, että pohtii paljon omia heikkouksia ja vahvuuksiaan sekä omia toimintatapoja. Me kaikki olemme tosiaan erilaisia. Itseasiassa tätä aihetta Karita Tykkä sivusi eilisessä postauksessaan. Se oli minusta kovin voimaannuttavasti kirjoitettu. Ja voi että. Elämä on oppimista. Me kaikki teemme virheitä. Mutta tärkeää on se, että uskallamme myöntää virheemme ja oppia niistä! Me olemme kaikki keskeneräisiä. <3

  • Haidi

    Enpäs koskaan ole ajatellut kiltteyttä herkkyyden ja kovuuden kautta. Se on vain ollut kiltteys. Joko on ollut liian kiltti, jolloin tulee ovimatto efekti tai sitten voi olla tökerö. Mutta ihan järkeen käy ajatella asiaa kovuuden ja herkkyyden kautta, ne nyt ikäänkuin antaa raamit kiltteydelle, kun asiaa oikein ajattelee. Itse tipun kuitenkin kategoriaan herkkä, olen tunneihminen, mutta elämä on opettanut ja omat mielipiteeni lauon silti vahvasti eteenpäin, eikä sana ei ole ongelma. Eli jonkunlaista kovuutta on tullut kehiin matkan varrella, mutta silti koen olevani kiltti. Sillein siilimäisesti, olen kiltti, kunnes tunnen tarvetta puollustaa ja sitten ollaankin piikit pystyssä :D

    • Tässä tosiaan kiltti sana on suomenkielessä vähän haasteellinen. Kun sen voi ymmärtää niin monella eri tapaa. Ehkä parempi sana tälle kiltteydelle mitä minä haen, on empaattisuus. Ja koska tosiaan kun me olemme kaikki erilaisia ja empaattinen muita kohtaan voi olla niin kova, kuin herkempikin tyyppi. Ja juuri niinkuin sanoit – tavallaan tässä halusin antaakin juuri raamit kiltteydelle. Että se on sellaista vahvuuden ja herkkyyden välill tasapainottelua. Meillä kaikilla on opittavaa ja aito ystävällisyys / kiltteys on asia mitä voimme opetella. Ja mä ymmärrän niin hyvin sun siilin! Joudun tekemään itseni kanssa ekstra paljon töitä jos joku “käy” perheeseeni. Silloin on piikit helposti pystyssä ja tekisi mieli pistääkin mutta mitä se nyt loppujen lopuksi auttaa. Parempi on vastata asiallisesti, ystävällisesti mutta samalla vahvana takaisin.

  • Iida

    Ihana kirjoitus, juuri näin! Itse herkkänä monesti huomaan ajattelevani, että muiden pitäisi olla kilttejä minulle, kun eivät ole niin herkkiä, mutta eihän se mene todellakaan niin! Kaikki kilttejä kaikille <3 Seuraavaksi ihan yleistä palautetta sinulle: tykkään blogistasi niin kovin! Ihania, syviä postauksia, joista saa hyvin otteen ja joihin pystyy samaistua. Mukavaa, kun asupostauksen kylkeen tulee muutakin tekstiä kuin tarina asusta. Ja ripeä postaustahtikin, not complaining, mut miten sä kerkeet ton kaiken?? Supernainen !

    • Juuri näin! Ihana että sait ytimestä kiinni, vaikka tämän kirjoituksen kanssa pohdinkin kovasti että onko kiltti nyt se oikea sana? Koska sen voi mieltää niin eri tavoin. Koska tässä tavallaan muhun tietynlaisesta empatiakyvystä, ystävällisyydestä ns. syvällisestä kiltteydestä? :) Mutta ihana kuulla, että pidät! <3 Kieltämättä aika todella tiukilla kaiken kanssa, mutta samalla ihanaa kun on positiivista kiirettä! :) Me kaikki olemme <3 Kiitos sinulle Iida kauniista palautteesta! <3