CATEGORIES

Onnellisuus on harha

1.11.2017

Olla ilman jotain mitä haluaa, on olennainen osa onnea.
— Bertrand Russell

Joskus sitä törmää käsitykseen, että onnellisen elämän kuuluisi olla helppoa, alituisen iloista, huoletonta ja pelkkiä tähtisuoritusten hetkiä. Positiiivista ja mukavaa. Varsinkin näin blogia työkseen tekevänä törmään tähän ajatukseen välillä jopa syyttävästi. Bloggaajat ja muut somessa palasia elämästään jakavat tekevät elämästä helposti kiiltokuvanomaista.

Onnellisuuden käsite saattakin olla on yksi aikamme suurimpia harhoja. Ei kukaan voi olla aina iloinen. Se ei ole realistista. Onnea on pikemminkin sitä, että sallii elämässään kaikki tunteet, hyvät ja huonot, ja kykenee etsimään tasapainoa niiden aallokossa. Kukaan tai kenenkään elämä ei ole täydellistä.

coat CLUB MONACO
shawl BALMUIR
knit GINA TRICOT / fw17 / saatu
pants SUPERTRASH
boots / TIMBERLAND / fw17 / saatu
bag CHLOÉ

Onnellisuus ei ole pilvilinna. Se on uskallusta ja rohkeutta olla tässä hetkessä – vaikeidenkin tunteiden kanssa. Meillä kaikilla on ristimme kannettavana – ne vain harvemmin päälle päin näkyvät. Valtava onni on jo jos sinulla on toinen ihminen elämässäsi, jonka kanssa jakaa elämän huippuja ja kuoppia. Tällöin vaikeidenkin asioiden käsittely on helpompaa kun taakka ei jää yhden ihmisen kannettavaksi.

Onnellinen elämä ei ole jotain mitä kohti pitäisi pyrkiä. Onni hiipii hiljaa sydämeen kun uskaltaa hyväksyä oman keskeneräisyytensä. Valoa ei ole ilman pimeyttä. Ajottaiset vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja ne muistuttavat siitä, että tästä hetkestä tulee nauttia. Kaikesta löytyy aina jotain kaunista jos uskaltaa katsoa pimeyteenkin.

“Ei onni synny sellaisen saavuttamisesta, mitä meillä ei ole, vaan sen arvostamisesta, mitä meillä jo on.”
– Koenig

Kuvat Metti Forssell

18 comments

Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

  • HS

    Mä yritän aina muistaa tuon että kaikki ei ole sitä miltä päällepäin näyttää, esim. juuri blogeissa. Silti huomaan, että en enää jaksa seurata näitä blogeja joissa näytetään vain se pinta. Ne vaatteet, biletykset ja lukuisat matkat. Ehkä se on tämä ikä(kin), ei vaan kiinnosta ne asiat enää samalla tavalla.

    Haluankin kiittää sinua tästä blogista. Olen pitänyt siitä aina, mutta nykyään vielä enemmän. Olet saanut minut monesti herkistymään ja miettimään asioita uudelleen.

    Olet niin oikeassa tuosta onnellisuudesta. Itse olen sairastanut syöpää jo kahdeksan vuotta ja lähes koko ajan käynyt myös hoidoissa. Joka kolmas kuukausi käyn kuulemassa onko nyt se viimeinen kontrolli. Niinä päivinä käy läpi mielessään niin paljon, sitä ei pysty edes kuvailla.

    On päiviä kun mietin miksi minä, nuori, äiti ja ihanan miehen vaimo. En kuitenkaan jaksa juuttua siihen ajatukseen kovin pitkäksi aikaa kerrallaan. Se ei auta mitään, se katkeroittaa ja laittaa itseään vertaamaan muihin vielä enemmän.

    Sun blogista mulle ei ole koskaan tullut minkäänlaisia kateuden/katkeruuden tunteita, ei koskaan. Vaikka sulla on ainakin blogin perusteella asiat paremmin kuin hyvin. Teillä on varmasti hyvä taloudellinen tilanne ja parisuhteenne kuulostaa toista kunnioittavalta ja rakastavalta. Ja teidän ihanat pojat! <3.
    Mulla on niin ihana mies, etten olisi ikinä selvinnyt tästä ilman häntä. Todellakin tuki, turva ja kallio <3. Meillä on ihana lapsi joka on joutunut olemaan mukana tässä matkassa melkein koko elämänsä. Sen takia tuntuu vielä mukavammalta kun kuulee positiivisia kommentteja lapsesta eri yhteyksissä, ja miettii että ehkä hän on kuitenkin pärjännyt hyvin. <3 Vaikka enhän tulevaisuudesta tiedä, mutta uskon ja toivon että kaikki menee hänen kohdallaan hyvin. Vaikka pelottaa… Taloudellinen tilannekin on hyvä. Toisaalta olen oppinut myös konkreettisesti sen, että raha ei tässä tilanteessa auta. Toinen puoli on toisaalta se, että voimme tehdä asioita joita tekee mieli, ja se on kyllä tärkeä asia oman mielenterveyteni kannalta, ettei jää vain kotiin. Käyn töissä suht normaalisti tällä hetkellä, osallistun lapsen fudisharrastukseen ja elän muutenkin melko tavallista arkea (tietyin rajoittein tosin), eikä moni ulkopuolinen huomaisi edes mitään jos hetken meidän elämää seuraisi.

    Yritän kai sanoa että mulla on niin monta syytä olla kiitollinen, että jaksan olla positiivisella mielellä kuitenkin suurimman osan ajasta. Olen myös oppinut nauttimaan sellaisista asioista joita en edes ennen huomannut. Mökin saunan terassilla istuminen ja hiljaisuuden kuuntelu, auringonpaisteessa ja pakkasessa hengittely. Ja tällaisen blogin lukeminen joka vielä lisää sitä mun hyvää mieltä :)

    Kiitos Hanna ja oikein hyvää matkaa rapakon toiselle puolen!

    Ja pahoittelut pitkästä vuodatuksesta :)

    ps. mistä noi sun Supertrashin housut on hommattu? :)

    • Voi Tiina minkä teit <3

      Olet aivan mieletön. Voi kuinka minä ja monet muuta voisimme sinulta oppia. Miten rohkea ja valoisa ihminen oletkaan. En voi kuin kuvitella kaikkia ajatuksia mitä käyt läpi. Äitinä, vaimona ja naisena kertomasi koskettaa syvältä suureen liikutukseen asti. Mutta sinähän taistelet ja minä pidän täällä sormet, varpaat ja kaksihaaraiset ristissä että se viimeinen kontrolli koittaisi – ja teillä olisi pitkä elämä ilman syöpää edessä <3 Sinulla on selvästi upea perhe ja he ovat niin onnekkaita myös, että heillä on sinut. Olet niin oikeassa. Sanasi varmasti herättäisivät monet. Mitä esimerkkiä näytätkään. Olen suorastaan sanaton kauniin sielusi ja sanojesi läsnäollessa. Kiitos niin paljon Tiina kun annat blogilleni aikaasi – olen valtavan otettu että kaltaisesi upeat naiset saavat siitä hyvää sisältöä <3 Pidäthän yhteyttä ja kerro kuulumisianne <3 Jätit jäljen sydämeeni.

  • Elina

    Voi että kuinka ihana kirjoitus. Kyyneleet tuli silmään,kun tässä kuukausi enää kotiäitinä oloa,ja sitten alkaa työelämä. Kyllä sitä on ollut itselleen liian ankara kahden pienen lapsen äitinä ja monena päivänä keskittynyt enemmän johonkin siivoamiseen kuin lasten kanssa majan rakentelemiseen. Tai siis näin jälkikäteen olisi voinut antaa kodin olla täys sotkua ja nauttia lasten kanssa peuhaamisesta. Mut sit kun antaa sotkun olla,tuntee olonsa huonoksi kun katselee somessa ihania sisustuskuvia ja muiden siistrjä koteja. Somella on ihan valtava vaikutus nykyään,mutta tarttis muistaa että se mitä näkyy, ei ole koko totuus.
    Kiitos, blogisi on täynnä kauniita ja viisaita tekstejä, ajatuksineen ja kuvineen. <3

    • Voi Elina miten mä sua ymmärrän. Ja niin varmasti valtaosa äideistä allekirjoittaa tuon. Miten nyt rämpiä vauvavuosista kaiken hetken herkkyyden ja suorittamisen tunteen keskellä. Ja joskus tuntuu että sitä jaksaa kaikkea paremmin kun on saanut siivottua epäjärjestyksen. Se epäjärjestyskin saattaa kuormittaa enemmän kuin siivoaminen – niin silloin on ihan ok siivotakin. Mutta olet varmasti tehnyt aina parhaasi ja kaikki me olemme keskeneräisiä. Matkaa on vaikka kuinka vielä jäljellä ja omia toimintatapoja voi hioa vielä hamaan tulevaan. Itse jotenkin tätä työkseen tekevänä pitää liiankin automaattisena että ei tietystikään ole koko totuus ja some on vaan niin pieni palanen, mutta siitä on välillä ihan hyvä muistuttaa. Kiitos niin kovin, että näet blogini niin kauniisti. Voimia ruuhkavuosiin <3 Täällä rämmitään yhdessä <3

  • Haidi

    Voi miten ihanat kuvat, vaaleanpunaisen harmaata hattaraa <3 tekstissä taas niin oikeita oivalluksia onnesta. Nykyään on niin helppo jättää medialukutaito nurkkaan ja todeta, että tuo on niin onnellinen ja sillä on kaikki täydellistä. Pitäisi muistaa, että nimenomaan päällepäin kaikki ei näy!

    • Se on juuri näin. Itse tällaista työtä tekevänä pitää tätä asiaa itsestään selvänä, joten itsellekin hyvä muistuttaa välillä – että kaikki eivät aina välttämättä muista ajatella kauniiden kuvien taakse ja että kaikki ei todellakaan näy kivoissa kuvissa. Elämä helpottuu kun on armollinen itseään ja muita kohtaan – meillä kaikilla on huolemme. <3

  • Johanna L.

    Taas todella hyvä teksti sinulta, Hanna! Pidän todella paljon nykyisesti linjastasi, jossa yhdistät kauniita kuvia ja syvällisempiä ajatuksia. Itse kiinnitän blogeissa todella paljon huomiota tekstin laatuun ja se on mielestäni jopa hyviä kuvia tärkeämpää blogeissa, joita seuraan. Pidä tuo linja! :)

    • Kiitos kovasti <3 Ja minulla on ihan sama kuin sinulla. Olen sellaisessa elämänvaiheessa että pelkät kivat kuvat eivät riitä – tarvitsen vähän enemmän jotta se olisi aikana väärti. Toivon että teksti voisi aina edes hetkeksi koskettaa, herättää ajatuksia tai saada hyvän fiiliksen. Tosin myös oma elämänvaihe niin kiireistä että tämä yhtälö vähän vaativampia – mutta niin saan myös itse tästä enemmän irti <3 Keskustelu kommenttiboksissa teidän kanssanne on parasta. Kiitos kauniista palautteesta <3

  • Minna

    Niin viisaita ajatuksia ja voih, miten onnelliseksi tulen lukiessani blogiasi. Blogisi on esteettisesti aina yhtä seesteisen tyylikäs, mutta tämän ikäisenä ulkoiset asiat ovat jonkin verran jo menettäneet merkityksensä (kuulun siis siihen nyt niin muodissa olevaan keski-ikäporukkaan, jonka mielestä mukavuus on kaiken a ja o).

    Se mistä tulen niin hyvälle tuulelle, ovat nämä pohdintasi. Välillä olen huolissani siitä, miten tämä maailma oikein makaa, mutta kaltaisesi kaunis-sieluiset ihmiset valavat uskoa siihen, ettei koko ihmiskunta ole muuttumassa minä-minä-ihmisiksi, jotka viisveisaavat kanssaihmisistään.

    Ihanaa viikonloppua!

    • Voi Minna <3 Kiitos kovin kauniista palautteestasi. Ja tiedätkö – tässä 33-vuotiaana olen ihan samaa mieltä kuin sinä. Nautin kovin kauniista kuvista ja nekin tuovat inspiraatiota, mutta itse kaipaan enemmän. Aikaa on niin vähän, että haluan tuoda rinnalle myös jotain mikä koskettaa, herättää ajatuksia tai tuo hyvää oloa. JOtain mikä on käytetyn ajan arvoista.

      Ja tiedätkö. Niin olen minäkin. Haluaisin kovasti Suomessa yritttää edes vähän blogini kautta herätellä yhteisöllisyyden tunnetta ja luottoa siihen, etä pohjimmiltaan ihminen on hyvä ja parhaaseen tulokseen pääsee aina huomioimalla muut ympärillä. IOlen niin otettu, jos tämä sinulle välittyy <3 Kiitos Minna <3

      • Vuokko

        Hanna, en ole kova kommentoimaan, mutta kun olen huomannut, miten yrität juuri tuota mitä sanoit: herätellä yhteisöllisyyden tunnetta. En nyt tiedä, miten lyhyesti esittää ajatukseni, mutta pointtina oli vaan ilmaista, että se näkyy. :)
        Ulkomailla asuminen ei varmaan ole pienessä roolissa siinä, että on toista näkökulmaa, mistä katsoa asioita.. Pohdin samoja asioita kuin sinä, asunut myös vähän siellä täällä. Ja sitten usein myös ajaudun miettimää, mistä tietyt kultturilliset erot saattavat johtua.

        Jokatapauksessa, lämmittää (ja arvostan – jos ei kuulosta liian ylikypsältä 24v:ltä), miten tuot tiettyjä asioita esille ja koitat tavallaan ‘rikkoa rajoja’ – tai yleisestikin positiivisesti vaikuttaa.. :)

        • Voi Vuokko! Kiitos niin kovin! Miten iloiseksi minut teitkään. Olen niin onnellinen siitä, että tämä välittyy. Varmasti asuminen ulkomailla on tuonut oman perspektiivinsä kaikkeen. Ja itse noita kulttuurillisia asioita mietin paljonkin ja yksi suuri vaikuttava tekijä on varmasti sää… Tästä ajattelin piakkoin kirjoittaa blogiinikin. Kiitos niin kovin kauniista sanoistasi – tulin niistä todella iloiseksi <3

  • Rosa

    Niin osuva ja ihana postaus<3 Se on noin! Itse olen kokenut että jos olisin nuorempana tajunnut tämän: älä vertaa itseäsi muihin. Kaverin unelmien koulupaikka, oma auto, poikaystävä tms ei ole mitenkään pois muilta tai saatikka, että olisi "koko totuus"'. Omille lapsille haluisin opettaa tuon, että älä vertaile! Nyt olenkin sitten saanut kaiken sen mitä stressasin ja murehdin aiemmin..aivan turhaan. Elämä kantaa kyllä ja tavalla tai toisella saat sen mitä unelmoit<3

    • Hei tuo on todella hyvä muistutus tuo “älä vertaa itseäsi muihin”. Moneen kertaan itsekin miettinyt ja ajatellut kirjoittavani aiheesta. Negatiivia tunteita ei kannata itsessään torjua vaan pikemminkin silloin pysähtyä ja lähteä pohdiskelemaan itseään vähän “kauempaa” että miksi miettii niinkuin miettii. Oppia ymmärtämään itseään ja sitä kautta saamaan rauhan.

  • Todella hyvä kirjoitus ja muistutus! Tuli erinomaiseen aikaan tämä postaus ❤️

    • ihana kuulla <3 Hyvää päivää Ulla!

  • Tosi hyvä teksti <3 Ja upeat värit kuvissa. Inspiroit mua niin paljon viikottain sun positiivisella asenteella! Kiitos siitä.

    • Kiitos Sanna hurjasti kauniista kommentistasi <3 Tulin iloiseksi. <3