CATEGORIES

Introvertteja sääolosuhteiden pakosta?

18.12.2017

Kylmä ilmastomme pakottaa suojaamaan itsemme sen kylmyydeltä paksuilla kerroksilla, mutta rakennammeko samalla suojamuuria myös henkisesti ulkomaailmalle?

Säällä on voimakas vaikutus maan kulttuuriin. Meitä pohjoisessa asuvia kuvaillaan usein hiljaisiksi introverteiksi, kun taas eteläisempien valtioiden ihmisiä äänekkäiksi ekstroverteiksi. Kumpikaan ei ole toistaan parempi, mutta usein kieltämättä kaipaisin kauniiseen maahamme enemmän yhteisöllisyyttä, ystävällisyyttä ja toisen lämmintä huomioimista. Kulttuuriero nousi taas silmille Kalifornian lomallamme. Kuinka sitä jäikin suustaan kiinni kauppareissulla yhden jos toisenkin tuntemattoman kanssa. Kuinka kevyen helposti jenkit hihkaisivat rakastavansa jostakin ylläni olevasta vaatekappaleesta, poikiemme vaaleita suuria silmiä tai suurperheemme vilinää. Kalifornialaisille ei ole kynnys eikä mikään aloittaa keskustelua ventovieraan kanssa vaikka toiselta puolelta kauppaa. Suomessa bussissa vierekkäin istuvien etäisyys taas tuntuu olevan saavuttamattoman pitkä. Äänekäs lapsiperhe saa puoleensa luultavammin enemmän paheksuvia katseita, kuin tuntemattomien ääneen lausuttuja ihasteluita.

Mutta eipä tuo ole ihmekään kun vertaa esimerkiksi Suomen ja Kalifornian säätä. Kaliforniassa ovesta uloslähtöön tarvitsee valtaosan vuodesta vain t-paidan ja sortsit.  Suomessa ollaan iloisia jos meille suodaan kesällä edes se yksi viikko – kun pärjää aamusta iltaan sortseissa. Valtaosan vuodesta me vuoraudumme villakerrastoon, toppatakkeihin, pipoihin, hanskoihin ja muhkeisiin kaulahuiveihin, jottemme jäätyisi. Kylmän sään takia päämissio ovesta ulos lähtiessä on päästä nopeasti paikasta A paikkaan B. Kun loska piiskaa kasvoja kuin märkä rätti, ei sitä tee mieli ulos jäädä kuulumisia vaihtamaan. Nenä takaisin maahan ja ripeämpi askel vain eteenpäin. Lämpimällä säällä ei niin haittaakkaan, jos pysähtyy matkalla nauttimaan lämpimästä auringonpaisteesta kasvoja vasten. Terassit ovat täynnä kansaa ja ulkona voi kuulla ihmisten iloisen rytmikkään keskustelun. Pohjoisen sääolosuhteet suorastaan pakottavat meidät eristäytymään omiin oloihimme. Ne hetket kun olemme ihmistenilmoilla pitää massiiviset ulkovarusteet huolen henkisestäkin suojamuurista. Mikään ei pääse läpi.

Tähän vuodenaikaan saamme ennätysvähän auringonvaloa. Samasta syystä moni vaipuu kaamosmasennukseen. Mieliala on alakuloinen, ruokahalu nousee ja unentarve lisääntyy. Kaukomailta voi lähteä etsimään aurinkoista pika-apua kaamosmasennukseen, mutta paras lääke löytyy kuitenkin täältä koti-Suomesta: nimittäin läheiset ihmiset ja tärkeät ihmissuhteet. Rakkaiden ihmisten lämmin seura saa unohtamaan sen, mitä ikkunan toisella puolen tapahtuu. Joulunaika kerää ihmiset lempeästi yhteen, mutta sen lisäksi tarvitaan piristävää joulumieltä. Joulun velvollisuudet kun myös kiristävät monien hermoja. Ne hetket kun olemme ihmisten ilmoilla yritetään tietoisesti levittää sitä hyvää joulumieltä. Hymyillään ohikulkijoille. Rupatellaan muiden hississä matkustavien kanssa. Kun näät jotain kaunista toisella joka kiinnittää huomiosi, sano se ääneen. Jos voit avata oven toiselle jolla on kädet täynnä, tee se. Suo toiselle äidille lempeän ymmärtäväinen hymy kun hänen lapsensa kiukuttelee ikään kuin sanoaksesi: et ole yksin ja meillä kaikilla on noita hetkiä –voimia! Auta naapurin iäkkäämpää rouvaa kauppakassien kannossa. Toivota hyvät joulut kaikille kenen kanssa asioit. Pienestä se lähtee, mutta pienillä asioilla on suuri merkitys. Me kuitenkin asumme Joulupukin maassa. Meidän on mahdollista pitää yllä hyvää mieltä kylmästä säästä ja toppakerroksista huolimatta, vaikka hieman enemmän ajatusta se vaatiikin.

Kuvat Marika Valdez

26 comments

Leave a Reply to i Cancel reply

Your email address will not be published.

*

  • Anna

    Mielenkiintoinen näkökulma. Itse näkisin kuitenkin, että luonteeseen liittyvissä asioissa kuitenkin synnynnäinen temperamentti määrittää enemmän persoonallisuuttamme, kuin sääolot. Lisäksi onhan meillä takana aivan erilainen historia sotineen, kuin esimerkiksi USA:ssa. Sodan surut ja tappiot on traumaattisuutensa takia jääneet monilta käsittelemättä ja traumat ja puhumattomuus siirtyneet sukupolvelta toiselle vaikuttaen tänä päivänäkin elämäämme. Mutta jos ei mene noin syvälle, niin kyllähän sitä itsessäänkin huomaa, että kesällä mieli on usein kepeämpi ja valoisampi, kuin talven synkkinä hetkinä. Etenkin täällä etelässä, jossa sää on melko samanlainen oli sitten joulukuu tai huhtikuu.

    Itse miellän itseni introvertiksi ja sen vuoksi hieman pistikin silmään, kun tekstissäsi asettelit vastakkain introvertin ja ystävällisyyden. Tokihan introvertti voi olla ystävällinen, lämmin ja huomioiva! Ja omassa ystäväpiirissään varsinainen viihdyttäjäkin. Ja heitä yhtälailla kuin ekstroverttejakin tarvitaan kaikkialla yhteiskunnassamme. Introvertit ovat usein hiljaisempia tarkkailijoita, jotka tekevät tärkeitä huomioita ympäristöstään kuunnellen ja havainnoiden siinä missä monet pienet asiat jäävät äänekkäämmiltä huomiotta.

    • Siis ehdottomasti – tämä on monen monen summa. Mutta sanoisin, että sääolosuhteet ovat yksi vaikuttava tekijä. Historia ehdottomasti yksi, temperamentti toinen. Ei tosiaan ole yksiselitteinen asia! ja voi harmitus – olen ilmaissut ajatukseni väärin. Ei ollut tarkoitus sanoa introverttiä epäystävälliseksi. Koska sehän ei pidä paikkaansa. Tarkoitin, että yritetään aktiivisemmin hakea kontaktia niihin muihin, tuntemattomiinkin!

  • Sarru

    Olen törmännyt töykeisiin ja välinpitämättömiin ihmisiin myös Jenkeissä. Lentoasemalla jonon ohi kiilaavaan mieheen joka huomautuksen jälkeen kääntyi puhumaan tisseilleni (tosi on, niin absurditilanne että ei sille voinu kuin nauraa:D) kassaneitiin jota pakollisen small talkin jälkeen ei kiinnostanut pätkääkään mitä vastaa. Jne… Jotenki tuntuu, että Suomessa jos joku jotain kehuu tai alkaa juttelemaan, sitä oikeasti tarkoitetaan. Esim. Jenkeissä omasta mielestä käytös tuntuu vähän päälle liimatulta ja väkinäiseltä. Tämä ehkä tämmöisen juron suomalaisen mielikuva :) mutta kyllä täälläkin on alkanut ilmapiiri vähän vapautumaan!

    • :D ai apua. Mutta siis täysi faktahan se on että jokaisesta maasta löytyy IHAN kaikkea :D Ja tarkoitus ei ole siis “sanoa kaikkea ihanaksi” vaan aina jos niin miettii niin sanoo sen ääneen. Se on aitoa ja muita ilahduttavaa. Jenkkikulttuuri saattaa tosiaan olla monelle suomalaiselle päälleliimatun oloista kun meillä ei ole niinkään totuttu juttelemaan niitä näitä tuntemattomile. Mutta ihan samaa mieltä – kyllä täälläkin on selvästi parannuttu! <3

  • ems

    Pakko kommentoida tähän, koska kieli, kulttuuri ja muut tällaiset asiat kiinnostavat aina kovasti. Olen samaa mieltä siitä, että harmaassa loskasäässä taapertaminen ei kauheasti innosta puhumaan muiden ihmisten kanssa. Mutta mielestäni ihmiset ovat globalisaation (ja amerikkalaisen kulttuurin vaikutusten vuoksi) muuttumassa Suomessakin sosiaalisemmiksi. Korjaisiko sukupolven vaihtuminen tätä asiaa?

    Toisaalta räntäkeleissä on hyvät puolensa. Kuten joku tuolla ylempänä mainitsi, ei toppavaatteissa varmastikaan tule niin helposti ryöstetyksi kuin lämpimämmissä maissa, joissa rikollisuus kaduilla on helpompaa/yleisempää. Lisäksi kylmyys ja muuten hankalat sääolosuhteet ovat mielestäni syinä myös suomalaisten parhaille piirteille: sisulle ja sääntöjen noudattamiselle. Ilman yhteistyötä ja muista huolehtimista emme olisi selvinneet täällä Pohjolan hämärissä. Ja kyllähän se loskassa ja hangessa kulkeminen kasvattaa luonnetta ja kärsivällisyyttä.

    • Todella hyviä pointteja ja ihan samaa mieltä. Säällämme on monia hyviä puolia ja ehdottomasti jokainen sukupolvi tuntuu olevan entistä sosiaalisempi – vaikka somea & kännyköiden jatkuvaa rälpäämistä kauheksutaankin. Ainut asia missä olen kanssasi hieman eri mieltä on liian pitkälle viety sääntö-Suomi. Toki – säännöt ja niiden noudattaminen on osa toimivaa yhteiskuntaa – mutta usein törmää tilanteisiin, missä ei ajatella enää terveellä järjellä vaan toimitaan niin vain “koska se on sääntö”. Ei ns. tehdä mitään ekstra eforttia toimivampaan ratkaisuun vaan todetaan ettei vaan voi. Mutta kuten todettu – kaikella on puolensa. Summasummarum, Suomi on minusta ehdottomasti upein paikka asua – mutta silti toivoisin lisää yhteisöllisyyttä ja iloa maahamme <3

      • ems

        Heh, ehkä juristikoulutus saattaa tuoda osansa siihen, että pidän sääntöjen noudattamista tärkeänä :D Sinänsä olen samaa mieltä, että epäkäytännöllisten sääntöjen noudattaminen on typerää vain sen takia, että “se nyt vaan on sääntö”. Itse kuitenkin näkisin, että pelkän säännön noudattamatta jättämisen sijaan tällöin sääntöjen muuttaminen olisi paikallaan. Toki tämä riippuu hyvin paljon säännöstä ja tilanteesta. Esimerkiksi ihmissuhdeasioissa voi hyvin unohtaa kaikki “säännöt” ja tehdä niin kuin tuntuu hyvältä :)
        Uuden ajan yhteisöllisyydestä erityisesti itsenäisyyspäivän aikainen Suomi100-juhlinta oli kyllä ihana esimerkki. Kyllä Suomessakin pikkuhiljaa opitaan tällaisten positiivisten asioiden korostamisen voima<3

        • No juurikin näin! <3 Ihan siis samaa mieltä :) Ja kyllä – olen siitäkin ihan samaa mieltä että me kehitymme hurjaa vauhtia tässä ja Suomi 100-juhlavuosi toi sen ihanasti esille.

  • Cecilia

    Hei! Meillä Suomessa on neljä ihanaa/hienoa vuodenaikaa joista nauttia. Pimeydestäkin voi pitää, miksi aina puhutaan kaamosmasennuksesta? Kaikilla ei ole mahdollisuutta/ halua edes paeta talvea ulkomaille. Aurinko on ihana asia ja miten ihanalta se sitten aina tuntuukaan kun kevät koittaa? : ) arvostaisiko sitä niin paljon jos aina olisi aurinkoista ja lämmintä? Perheen ja läheisten ihmisten merkitys on tietysti tärkeää, mutta kaikki lähtee omasta suhtautumisesta näihin meidän sääolosuhteisiin, eikös?

    • Maija M.

      Haluaisin huomauttaa, ettei kaamosmasennus ole ihmisen oma valinta, vaan pitkälti aivokemiaa. Toiset taas oireilevat keväällä (maaliskuu), kun päivät ovat jo kirkkaita, mutta illat vielä pimeitä ja valoero suuri. Eri asia on sitten vain ruikuttaa pimeydestä ja kaamoksesta muiden mukana, koska niin “kuuluu” tehdä. Mä tykkään kaikista vuodenajoista. Olisi kamalaa, jos koko ajan olisi +40! ?
      Mitä suomalaisten käytöstapoihin tulee, monesti ihmetyttää, kun ihan perusasiat on joiltakin hukassa. Luulisi, että kotona opetetaan tervehtimään ja kiittämään ja olemaan ystävällisiä. Mä tykkään siitä, että tuntemattomillekin puhutaan ja kehutaan, jos toisella on vaikka hieno takki. Olen ihan tietoisesti harjoitellut sitä ja voin suositella ?

      • Joo eihän masennus muutenkaan ole koskaan kenenkään oma valinta. Sehän on selvää. En selvästikään ilmaissut itseäni tarpeeksi hyvin. Ja hei apua minä olen niin samaa mieltä. Kaliforniassa mulla alkoi mennä hermo lokakuussa kun oli +37… Neljä vuodenaikaa on ihana! Ja samaa mieltä – mutta usein saattaa olla juurikin harjoituksen puutettakin. Jäädään helposti vain kotioloihin pyörimään kun ei mennä aktiivisesti ja näytetä miten niitä käytöstpaoja käytetään ja muillekin kuin omalle perhepiirille puhutaan. Olen ihan samaa mieltä siis :)

    • MÄ olen ihan sanaa mieltä. Itse nautin tästä vuodenajasta nyt. Niin tunnelmallista pikkuvaloineen ja kynttilöineen. Tosin ulkona tulee oltua vähemmän kuin kesällä – mutta nyt onkin jotenkin niin poikkeuksellisen ihana nyhvätä kotona <3 Itse asuin vuoden Kaliforniassa ja se on niin totta, että kaikkeen puutuu. Itse ainakin henk.koht ikävöin siellä ollessani Suomen säätä ja neljää vuodenaikaa :)

  • Maria ja pojat

    Kiitos ihana. ❤

    • Kiitos itsellesi! <3

  • Haidi

    Mielenkiintoinen postaus ja jotenkin ehkä niin tottakin. Bussissa Dublinissa tuli usein juteltua tuntemattomien kanssa, jotka vain istuivat viereen ja alkoivat höpistä. Suomessa etsii junassakin sen ”loossin” jossa ei varmastikkaan ole muita ? hehe! Mikä siinä onkin. Itselle näin Joulun alla joulukortit on must. Postissa ei nykyään tule enään juuri mitään oikeaa asiaa, joten se kortti ystävältä on ihan paras. Tänä vuonna yhden ystäväni joulukortissa oli tehtävä, kirjoittaa ylös vuoden 2017 kohokohdat ja 2018 tavoitteet. Vitsi miten piristävä kortti <3

    • Voi miten ihana! Meidänkin pitäisi ryhdistäytyä joulukorttien kanssa. Siihen en ole lasten kanssa vielä kertaakaan yltänyt :/ Ennen lapsia ulkomailla asuessa tuli niitä rustattua enemmänkin, mutta nyt ei vaan ole tullut tehtyä :/ Kuulostaa ihanalta tuo ystäväsi kortti!

  • i

    Kyllä sää vaikuttaa ihan huomaamattakin… Itse saan aina taistella taaperon kanssa, joka ei halua pukea haalaria (don’t blame him),eikä sen teatterin jälkeen itsellä mikään mahtava fiilis ole. Mutta ei kaikkia huonoja käytöstapoja kyllä myöskään voi laittaa sään piikkiin. Minulle eräs mies näpäytti sormiaan (kyllä, ihan tosissaan näpäytti minulle ja toiselle asiakkaalle) kun halusi ohitsemme kaupassa. Oli aika hämillään kun sanoin etten ole koira ja minulta voi ihan ystävällisesti kysyä, että pääsisikö ohi. Lähti sitten vain toiseen suuntaan. On kyllä välillä ikävä jenkkien ja saksalaisten “excuse me/entschuldigung”-lausahduksia :D Itse (ja varmaaan moni muukin) olen tietenkin saanut nämä peruskohteliaisuudet kotoa ja reissuilta/ulkomailla asumisesta, mutta ehkä tähän voisi kiinnittää enemmän huomiota myös koulussa? Että ihan oikeasti vaadittaisiin enemmän hyviä käytöstapoja ja ehkä ne voitaisiin iskostaa selkärankaan? Tämä tyyppi oli tietenkin yksittäistapaus, mutta kyllä joidenkin ihmisten käytös Suomessa aina välillä ihmetyttää.
    Mutta eihän mikään maa ole täydellinen. Olen myös asunut lämpimässä maassa, jossa ilmasto on about samanlainen vuoden ympäri. Sinänsä tylsää kun ei ikinä esim. saa kunnon kesäfiilistä. Monissa paikoissa myös kesät ovat todella tukalia, en esimerkiksi haluaisi viettää kaikkia kesäkuukausia Espanjassa :D On myös raskasta kun monissa maissa täytyy jatkuvasti olla valppaana ja aina muistaa, että ei saa olla liikaa rahaa mukana, mutta kuitenkin sen verran että ryöstötilanteessa on jotain mitä antaa. Asuttuani kehitysmaissa olen myös vakuuttunut siitä, että Pohjoismaat ovat turvallisia myös sään takia, että ketään ei samalla tavalla kiinnosta lähteä ryöstelemään ihmisiä pakkasella :D Suomesta kaipaan lähinnä kunnon kevättä ja sykysyä, sitä ettei kylmyys alkaisi niin aikaisin ja loppuisi niin myöhään.

    • No siis tämä on juuri sitä mitä tarkoitan. Jotenkin Suomessa tuntuu monella olevan kauhean vaikea avata suutaan. Joo toki menee huonojen käytöstapojen piikkiin tuollainen, mutta mistä ne juurtuvat? Miten tuollaiseen on voinut toinen oppia? Onko kanssakäyminen muiden kanssa ollut liian vähäistä? Ja juuri näin – kaikissa maissa on omat huonot ja hyvät puolensa. Itse yli 10 vuotta poissa Suomesta asuneena on pakko sanoa, että säästä huolimatta täällä on ylivoiamisesti parasta olla. Suomessa moni suuri asia on niin hyvin. Ja eipä täällä tarvitse vuosittain pelätä maastopaloja, hurrikaaneja ja maanjäristyksiä…

  • Ilona

    Intoverttius ei ole sama asia kuin epäystävällisyys, toisten huomioimattomuus tms. Introverttius ei myöskään ei ole kulttuurillinen asia, vaan se on ihmisen piirre. Suomessa on väkilukuun suhteutettuna ihan yhtä paljon ekstroverttejä kuin muissakin maissa ja muissakin maissa on väkilukuun suhteutettuna yhtä paljon introverttejä kuin Suomessa.
    Todella ekstovertti ihminen voi silti Suomessa käyttäytyä nuivasti esim bussissa jne, se on vain Suomen tapakulttuuri.
    Introverttinä ihmisenä ärsyttää se, kuinka usein ektroverttejä piirteitä omaavat ihmiset pitävät introverttiyttä huonona asiana. Itse koen kuitenkin ajattelevani muita ihmisiä ja huomioivani heitä paljon enemmän kuin monet ekstovertimmät ystäväni ja perheen jäseneni. Tämä juurikin siksi, että koska en pölötä koko ajan omia asioitani ja tuo itseäni esiin, voin tarkkailla toisia ja huomioida heidät paremmin.

    • aila

      Ilona, ihan samaa mieltä : ) Muistelen itsekin jostain lukeneeni tuosta että intro- tai ekstroverttiys ei ole kiinni siitä, minkä maalainen on. Itse en taas pidä siitä teeskennellystä iloisuudesta ja tekopirteydestä, mikä joskus liittyy tuohon nk. sosiaalisuuteen. Yksi esimerkkihän on esim. Thaimaa, jota pidetää hymyjen maana, mutta moni ei tiedä, että siellä kulttuuriin kuuluu, että suuttumusta tai ikäviä tunteita ei näytetä. Hymyillään vaan. Minä tunnen muutamia thaimaalaisia ja heistä joskus huomaa sen, että pinnan alla on ihan muuta kuin se ulkopuolelle näkyvä hymy, joka pitää aina olla. Ja suomalaisia jopa arvostetaan joissain paikoin juuri sen takia, että ovat sellaisia kuin ovat. Amerikkalaisten tapa sanoa kaikkea aina niin ihanaksi ja mahtavaksi on joskus suorastaan vaivaannuttavaa. Mutta kukin tavallaan. Itse en suuremmin kaipaa ylenmääräistä hölötystä. Toki voi sanoa jollekin nätisti, jos tuntuu siltä ja tarkoittaa sitä. Aitous ja omana itsenä oleminen, käytöstavat tietty huomioonottaen.

      • Joo ei tietystikään ole intro-ekstrovrettiys kansalaisuudesta kiinni. Jokaisesta maasta löytyy ihan kaikkea – mutta näissä kahdessa käydessä sellainen tietty sosiaalisuus on ihan erilaista. Ja tarkoitus ei ole siis “sanoa kaikkea ihanaksi” vaan aina jos niin miettii niin sanoo sen ääneen. Se on aitoa ja muitailahduttavaa. Juuri niinkuin kuvailit. Jenkkikulttuuri saattaa tosiaan olla monelle suomalaiselle päälleliimatun oloista kun meillä ei ole niinkään totuttu juttelemaan niitä näitä tuntemattomile.

    • Olet ihan oikeassa. Siihen yritin viitatakin kun sanoin että introverttius / ekstroverttius ei kumpikaan ole toistaan huonompi. Ja siis käytöstapojahan se ei katso, kumpi on. Tarkoitan enemmän tässä ulospäinsuuntautuneusuutta. Ekstrovertti tosiaan voi laukoa ties mitä, mutta introvertti sitten taas mielummin pidättäytyy kun miettii enemmän sanomisiaan. Eli siis ei kyse käytöstavoista vaan lähinnä tässä yritän hakea sitä rohkeaa uskallusta ottaa kontaktia enemmän muihin. Introvertiksi kuvaillaan joskus henkilöä, joka pitää itsenäisestä toiminnasta enemmän kuin sosiaalisesta – lähinnä tässä haen tätä yhteisöllisyyttä, että vaikka sää paimentaakin meitä usein pitäytymään itsenäisessä toiminnassa niin yritetään tsempata ja huomioidaan eleillä ja sanoilla toiset :)

  • Kehutaantoisiamme

    Mä puhun tosi paljon ja tosi helposti tuntemattomille. Johtuupi varmaankin siitä kun sukumme tulee Kanadasta, vaikka itse olenkin Suomalainen. Saan kyllä aina outoja katseita muilta suomalaisilta kun kehun esim kassatädin kauniita jouluisia kynsiä. En ymmärrä. Miksi emme osaa olla enemmän ulospäinsuuntautuneita. Usein juurikin julkisilla liikkuessa ihmiset pyörittelet silmiään kun katselevat muiden touhuja, sekä hyvässä että pahassa. Piristäisi monen päivää ja saattaisi muuttaa koko päivän fiiliksen jos kehuttaisiin toinen toisiamme kun siihen on aihetta. Mä aion jatkossakin olla puhelias ja kehua vastaantulevan vaatetta tms jos siitä pidän. Muut voi vaan ottaa mallia :)

    • Ihanaa – niin minäkin! hullun leiman uhallakin! :D Minulla juontaa varmasti siihen myös että sukuni Ranskasta ja olen asunut pitkään poissa Suomesta. Mutta meillä SUomessa on niin monia hyviä asioita, mutta ehdottomasti kaipaisimme enemmän hyvää yhteisöllisyyttä ja lämmintä kiinnostusta toisia kohtaan. Teen samoin kuin sinä. Ollaan me muutos jonka haluamme nähdä <3

  • Heippa sinä ihana ja ihana postaus!

    Tämä asia on toki ollut monesti mielessä, mutta varsinkin ehkä nyt kun asun Hollannissa ja täälläkään ei ole Kalifornian aurinkoa näkynyt, mutta ystävällisiä ihmisiä sitäkin enemmän.

    Melkein joka päivä tapaan niin ihania ja ystävällisiä ihmisiä, että oikein tulee vedet silmiin kun kaikkeen saa apua. Vaikka täälläkin mennään sateen takia paikkaan A ja B, mutta silti ihmisillä on aikaa höpötellä ja naapureilla aikaa pyytää iltakahville :)

    Se on ihana tunne!

    • Hei murunen <3 Joo kyllä – Hollannissakin oli jo enemmän sosiaalisuutta, mutta sekin erosi jo vähän puhutaanko eteläisestä vai pohjoisesta Hollannista. Ja vaikka aurinkoa ei ole niin keskimääräisesti Hollanti on jo paljon lämpimempi vuoden ympäri kuin Suomi. Eli sanoisin, että hollantilaisillakin on enemmän aikaa ulkona kuin Suomessa. Toinen mikä Hollannissa vaikuttaa sosiaalisuuteen on varmastikin asuintiehys. Eikö Hollanti ole maailman tiheiten asuttu maa? Siinä saa väistämättäkin olla enemmän ihmisten kanssa tekemisissä ja kanssakäynti harjoittuu. Nää on niin mielenkiintoisia asioita miettiä, mutta uskon hyvin vahvasti että nämä kaikki asiat vaikuttavat suuresti kansojen sellaisiin "stereotyyppisiin" ominaisuuksiin jos heitä kuvaillaan :) Nauti rakas ajastasi Hollannissa. Ihana maa (vaikka ei ole SUomen voittanutta <3) <3