CATEGORIES

3 tapaa parantaa itsemyötätuntoa

10.10.2018

Viime viikolla kirjoitin itsemyötätunnosta – kuinka tärkeää on puhua itselleen kauniisti. Itselleen pitäisi suoda se sama lämpö, ymmärtäväisyys ja empatia minkä soisi hyvälle ystävällekin. Osalle ihmisistä tämä voi olla hyvin vaikeaa. Moni kokee olevansa perfektionisti ja soimaa itseään surutta jos kaikki ei mene juuri niin kuin pitäisi. Itselleen voi olla hyvin vaikea suoda virheitä. Itsemyötätunto on tärkeä taito ja sitä voi onneksi harjoittaa. Ystävättäreni Hanne on erityisopettaja, mutta myös UCLA:n kouluttama mindfulness- ja itsemyötätuntokouluttaja ja tutkija. Hänen kanssaan olemme pohtineet aihetta useasti. Edellinen postaus herätti teissäkin paljon ajatuksia, joten päätin jatkaa aihetta postauksen verran. Tässä tekstissä ystäväni Hanne antaa kolme konkreettista vinkkiä / harjoitusta itsemyötätunnon parantamiseen.

cap KN COLLECTION
knit GINA TRICOT
jeans LEVI’S
bag CHANEL
shoes STUART WEITZMAN
coat ZARA

1. Kun huomaat kohtelevasi itseäsi arvostelevasti ja kriiitisesti tuomiten, älä yritä olla piittaamatta tuskastasi, jota kritisointi aiheuttaa vaan tarkastele kokemusta tietoisesti, auts, tämä sattuu, kun puhun itselleni näin.

2. Monesti lisäämme tuskaamme sillä, että kerromme itsellemme tarinaa että VAIN minulle käy näin tai aina MINÄ mokaan. Itsemyötätuntoinen suhtautuminen itseen edellyttää sen ymmärtämistä, että me olemme kaikki inhimillisiä ihmisiä, kukaan ei ole täydellinen. Olemme kaikki samassa veneessä, yhtä epätäydellisen täydellisiä kaikki ihmiset.

3. Itsemyötätuntoinen suhtautuminen itseensä edellyttää ystävällisyyttä itseä kohtaan. Ystävällisyys tarkoittaa hyväntahtoisuutta ja ymmärtäväisyyttä. Tämä voi tarkoittaa lempeitä myötätuntoisia sanoja itselle, aktiivista lohduttamista ja itsensä kohtelemista samalla tavalla kuin ystävää, jolla menee huonosti. Mitä sanoisit ystävällesi sillä hetkellä? Voisiko ne samat sanat tarjota itselle?

Siinä muutama huomio, jonka äärelle jokainen meistä voi arjessaan pysähtyä. Yhteiskuntamme on täynnä suorittajanaisia. Piiskaamme itseämme armotta eteenpäin ja usein se syvin minä saattaa kaiken paineen alla unohtua.  Jatkuvasti on huono olo, mutta ei tiedä oikein miksi? Mikäli aihe kiinnostaa teitä enemmänkin haluan vinkata teille vielä Hannen itsemyötätunnon perusteet -kurssista. Kurssilla tutustutaan siihen, miten itsekriittisten ajatusten kanssa voi työskennelleä ja millaisilla itsemyötätuntoharjoituksella voi saada kehitettyä lempeyttä ja myötätuntoa itseämme sekä muita kohtaan. Kurssi koostuu yhden päivän intensiivikurssista. Kurssilla on mindfulness-harjoitusten lisäksi itsetutkiskelua, joiden tarkoituksena on kehittää itsemyötätuntotaitoja. Kurssista lisää voit lukea täältä. Ajankohta on lauantaina 15.12 ja klo 10-16 WellB:n viihtyisissä tiloissa Kaivopuistossa Helsingissä. Ystäväni Hanne on mieletön opettaja ja voin suurella lämmöllä suositella hänen oppejaan.

Kuvat Metti Forssell

6 comments

Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

  • Jossain luin, että tapa millä vanhemmat puhuvat lapselleen, tulee heille olemaan oma sisäinen ääni. En sysää kaikkia vastuuta vanhemmille, sillä vanhemmat tekevät aina parhaansa. Mutta jos tätä itsemyötätuntoa ei ole tai se ei ole kovin vahvoilla, niin miten sen voi jättää perinnöksi lapsilleen?
    Meillä aikuisilla on vastuu ja oikeus aikuisena pohtia ja miettiä, miten puhun itselleni ja muille.Mitä haluan jättää jälkeeni? Uskon, että useimmat haluavat hyvää itselleen ja muille,muttei ovat saaneet työkaluja siihen. Kiitos siis näistä ystäväsi vinkeistä ja tästä postauksessa. Levität hyvää ja toivottavasti se leviää mahdollisimman laajasti <3 Mutta onneksi olemme kaikki matkalla, ehkäpä tällä elämän reissulla tarttuu tällaisia pieniä vaikuttavia asioita mukaan. Tahallisesti tai ihan huomaamatta.

    • Erinomainen ja lämmin pointti. Kuinka tärkeää on muistaa itsensä kaiken keskellä ja olla itselleen lämpimän armollinen – koska se projisoituu ja parhaassa tapauksessa voi jopa jättää perinnöksi… Kauniisti kirjoitat ja ihana kuulla, että jaat tämän ajatuksen tärkeyden kanssani. <3

  • Hyvin osuvasti kuvaat nykynaisen vaatimukset itseään kohtaan. Niihin sokeutuu, kun luulee, että pitää olla täydellinen jotta voisi olla arvokas ja hyväksytty. Vähemmän ei riitä. Siitä alkaa itsensä piiskaamisen kierre jossa tavoitetaan saavuttamattomia. Täydellisyyttä. Ja vaatimukset ei jää itseyden tasolle vaan saattaa olla työn, parisuhteen ja perheidylliin peräänkin. Näin mistään ei saa tyytyväisyyttä ja tyydytystä vaan asiat ovat aina huonosti. Hyvä kun kirjoitat näistä. Kiitos.

    • Se on juurikin näin. Ajoittain tekisi mieli huutaa kurkku suorana, että vihaan tätä suoritusyhteiskuntaamme ja sen kaikkia paineita jokaisella osa-alueella. Se freaking täydellisyys. Allekirjoitan niin saman ja olen iloinen, että näillä ajatuksilla voin tuoda jollekin hyvää mieltä ja apua siihen paineeseen <3

      • Ehkä meidän pitääkin huutaa kurkku suorana, jotta meitä kuultais tai itse herättäisi siitä illuusiosta mitä ollaan luotu. Vapautuisi energiaa läsnäoloon ja elämiseen. Haistattaa v**** sille äänelle, joka meidän päässä päsmäröi :D Tehdään vallankumous. Mielen tyrannille seis.

        • :D Kyllä! :D Mä haluisin haistattaa pitkät sille äänelle joka hoputtaa minua kaikessa. Minun mittarini tehokkuudelle on nopeus ja multitaskaus :D Ei vaan jaksa tätä ainaista saatananmoista hoppua, kun ei työt tekemällä lopu :D Toisaalta tämä piirteeni mahdollistaa monta aspektia elämässäni, mutta samalla myös uuvuttavat… Mutta. I hear you sister! :)