CATEGORIES

10 erikoistaa faktaa Hollannista

17.10.2018

Muutin Hollantiin vuonna 2005 ja asuin siellä melkein seitsemän vuotta. Asuin kolme vuotta Etelä-Hollannissa kaupungissa nimeltä Eindhoven sekä reilu kolme vuotta Pohjois-Hollannissa kylässä nimeltä Heerenveen. Perustin ensimmäisen blogini vielä Eindhovenissa asuessani, mutta silloin vielä vedin hyvin ehdottoman rajan yksityisyydelle. Bloggasin pitkään nimimerkin takaa. Vasta hiljattain havahduin siihen faktaan, etten ole puhunut tuolloisesta asuinmaastani juuri mitään. Seuraavien viikkojen aikana tulen muistelemaan vuosia Hollannissa. Miten kulttuurit eroavat toisistaan? Suosikkipaikkani siellä? Miten siellä tutustui uusiin ihmisiin? Mitä ikävöin ja mitä en ikävöi Hollannissa? Milloin sinne kannattaa matkustaa? Mitä kaikkea kannattaa huomioida ulkomaille muuttaessa? Millaisia hollantilaiset ovat kansana? Mikäli teillä herää lisää kysymyksiä, kuulen niistä mielelläni. Aloitetaan tutustuminen vanhaan asuinmaahani kertomalla 10 erityistä faktaa tästä tuulimyllyjen, puukenkien ja tulppaanien värittämästä valtiosta.

Tiheään asuttu
Hollannissa on asukkaita n.17 miljoonaa, eli kolme kertaa enemmän kuin Suomessa. Samalla maan pinta-ala on vain 41 543km2, kun Suomi on kooltaan 338 424km2, mikä tekee maastamme jopa kahdeksan kertaa suuremman. Pienestä maasta löytyy siis hurjasti ihmisiä ja maa onkin Euroopan tiheimmin asuttuja maita. Tämä näkyi erityisen hyvin maan liikenneruuhkissa. Ilman ruuhkia esimerkiksi Amsterdam Eindhoven välin ajoi noin tunnissa, mutta useimmiten matkaan piti varata ruuhkien takia kaksi tuntia. Hollantilaiset ovat myös mestareita rakentamaan talonsa korkeiksi. Kun tilaa ei ole sivuilla, niin rakennetaan ylöspäin. Hollantilaisissa taloissa hyvin tyypillistä ovat lukuisat kerrokset ja jyrkät portaat.

Pyöräillen
Vaikka asukkaita maassa on 17 miljoonaa, löytyy pyöriä maasta 18 miljoonaa. Jos hollantilainen voi, hän pyöräilee. Maan infrastruktuuri tukee pyöräilyä myös erinomaisesti, sillä pyörätietä on jopa huikeat 37 000 kilometriä. Maasto on yhtä litteää kuin pannukakku, mikä tekee polkemisesta helpompaa. Valtaosa pyöristä on kuitenkin tavallisia ja loppuunkäytettyjä kaupunkipyöriä, joissa ei yleensä ole edes vaihteita. Uutta pyörää ei Hollannissa kannata itselleen ostaa, sillä uuden kiiltävät mallit osuvat erityisen helposti pyörävarkaiden silmiin. Pyörävarkaus on maassa hyvin yleistä. Vuosittain jopa miljoona polkypyörää ilmoitetaan varastetuiksi. Valtaosa ostaakin pyöränsä käytettynä, mutta kannattaa olla tarkkana ettet osta varastettua pyörää. Vaikka Hollanti on pyörien maa, näkyy siellä yllättävän harvoin kenelläkään kypärää.

Pitkä kansa
Hollantilaiset ovat hyvin pitkiä. Naisten keskipituus on 170cm kun taas miesten keskipituus on 184cm. Siellä tunsi usein itsensä lyhyeksi, vaikka minullakin on pituutta 172cm. Hollantilaiset ovatkin maailman pisin kansa.

Oranssia kaikkialla
Hollannin lippu on sinivalkopunainen, mutta silti maahan yhdistetään useasti väri oranssi. Miksi esimerkiksi Hollannin futismaajoukkue pelaa aina oransseissa pelipaidoissa tai maan juhlapäivinä kansa pukeutuu oranssiin? Oranssilla värillä on pitkä historia. Oranssi on nimittäin Hollannin kuninkaallisen Orania-Nassau-perheen väri. Suomennos hämää, sillä alkuperäiset nimet, Oranje-Nassau sekä Willem van Oranje selittävät asian paremmin. Oranje on hollantia ja on suomeksi oranssi.

Kukkien loistoa
Tiesitkö, että todennäköisesti lähikukkakauppasi kukat ovat tulleet Hollannin kautta? Nimittäin 75% maailman kukkanupuista tulee Hollannista ja se on maailman keskipiste kukkaviennissä. Siinäpä asia mitä ikävöin Hollannissa – edulliset kukat. Minulla oli melkein aina tuoreita kukkia kotona, sillä esimerkiksi 10 liljan kimppu maksoi n.10e! Suomessa kun yksi varsi maksaa suurinpiirtein 8 euroa. Hollannin kukkamarketit ovat vaikuttavia ja edullisia. Myös Amsterdamin lentokentän lieppeillä sijiatseva maailman suurin kukkahuutokauppa Flora Holland on näkemisen arvoinen kokemus.

Ojituksen mestarit
Suunnilleen puolet litteän maan pinta-alasta on alle metrin korkeudella merenpinnasta, ja suuri osa siitä on merenpinnan alapuolella. Hollanti on hyvin hedelmällistä maaperää, mutta se on saavutettu hollantilaisten erityisosaamisella: veden hallinnoimisella. Amsterdamin asukkaat alkoivat 1500-luvun puoli­välissä tyhjentää tuulimyllyjen avulla kaupungin pohjoispuolella olevia järviä viljelysmaaksi. Kuivatus­prosessissa ensin kuivatet­tava alue padottiin ja sinne kaivettiin syviä ojia, ­joihin vesi valui. Myllyjen siivet ­kytkettiin vesipyörään tai yksinkertaiseen vesiruuviin, joilla vesi nostettiin ojista. Ajan mittaan padottu alue alkoi pysyä ­kuivana ja siellä voitiin alkaa viljellä maata. Nykyisinkin meri­vesi pidetään poissa pelloilta ja teiltä ­maan monimutkaisten pato- ja pummpausjärjestelmien avulla. Tänä päivänä hollantilaiset ovat eksperttejä veden hallinnoimisessa. Kun maailmalla järkyttää tuhoisat sateiden ja myrskyjen nostattamat tulvat, lähes poikkeuksetta niiden tuhojen korjauksiin palkataan hollantilainen yritys.

Punaiset lyhdyt ja huumeet
Punaisten lyhtyjen alue on useissa kaupungeissa alue, jonne prostituutio ja seksityöläisyys on keskittynyt. Nimitys juontaa juurensa ilotalojen tavasta ilmoittaa seksiliiketoiminnan harjoittamisesta punaisella lyhdyllä ikkunassaan. Amsterdamista löytyy yksi maailman kuuluisimpia punaisten lyhtyjen alueita, De Wallen, joka sijaitsee aivan pääkaupungin ytimessä. Suomalaisena tuntuu hullulta, että tämä on niin avointa ja laillista toimintaa. Tällaisella toiminnalla on lisäksi myös paljon vakavia lieveilmiöitä kuten ihmiskauppa ja huumeet. Alankomaissa laki ei suoraan salli kannabistuotteiden myyntiä, mutta käytännössä se on mahdollista Coffee shop -kahviloissa. Näissä kahviloissa tapahtuvaan kannabis-tuotteiden myyntiin ei puututa, mikäli myynti täyttää lisenssin ehtona olevat arviointiperusteet. Myös kasvatus yksityiseen käyttöön on dekriminalisoitu (enimmillään 5 kasvia). Osa hollantilaisista on hyvin ylpeitä valtavirrasta poikkeavasta lainsäädännöstään ja De Wallenin alueesta, sillä he kokevat niiden edustavan maansa vapautta ja liberaaliutta.

Kaksi kieltä
Hollannin virallinen kieli on hollanti, mutta sen lisäksi maan pohjoisissa osissa puhutaan friisin kieltä. Asuessani eteläisemmässä Eindhovenissa en kieltä juuri koskaan kuullut, mutta Heerenveen kuului Friisinmaan provinssiin, missä kieltä puhui alueella valtaosa. Pääkieli on tosin sielläkin hollanti ja friisiä puhuttaan enemmänkin vain perhepiirissä. Friisi on hyvin erilaista, eikä vain hollantia puhuva ymmärrä friisistä paljoakaan. Friisin puhujien määrä ei ole olennaisesti vähentynyt viimeisen 40 vuoden aikana, mutta kieli on kuitenkin jossain määrin uhanalainen. Omien kielien lisäksi hollantilaiset puhuvat erinomaista englantia. Maan väestöstä peräti 86% puhuu sujuvaa englantia.

coat ZARA
knit SOFT GOAT / gifted
pants SAMSOE & SAMSOE
bag LV
shoes AF KLINGBERG

Kotisynnytys
Yksi erityisimpia asioita mitä muistan Hollannin terveydenhoidosta on se, että siellä kotisynnytys on hyvin yleistä. Hollannissa tavallinen terveysvakuutus ei kata synnytystä sairaalassa, ellei siihen ole lääketieteellistä syytä. Siksi jotkut valitsevat kotisynnytyksen myös rahaa säästääkseen, mutta monet pitävät sitä myös erityisen kauniina ja rauhoittavana tapana tuoda uusi ihminen maailman. Peräti 30% vauvoista syntyy kotona. Kun synnytys käynnistyy kutsutaan paikalle oma lääkäri ja kätilö, lääkkeellistä kivunlievitystä ei juurikaan käytetä kotisynnytyksissä. Lapsen synnyttyä jokainen synnyttänyt äiti saa kotiinsa valtion palkkaaman hoitajan, joka auttaa äitiä 2 viikon ajan kaikessa tarpeellisessa. Pesee pyykit, siivoa, tekee ruokaa ja auttaa vauvan hoidossa. Vaikka Hollannissa on maailman korkein kotisynnytysten prosentti, on sekin ollut jo vuosia laskussa.

Sinterklaas
Hollannissa ei juurikaan vietetä jouluaattoa, vaan Sinterklaasia, joka on 5. joulukuuta. Saint Nicholasiin perustuva juhla kokoaa perheet yhteen muutamaa viikkoa ennen joulua. Syödään yhdessä ja vaihdetaan lahjoja, juuri kuten valtaosa muusta maailma viettää jouluaattoa tai -päivää. Vaikka juhlat ovat samantyyliset, ja Sinterklaasiinkin kuuluu joulupukin tapainen hahmo apulaisineen, on näissä kahdessa selkeitä eroja. Huomattavin ero liittynee Sinterklaasin apulaisiin. Apureina toimivat tonttujen sijaan pienet, Zwarte Piet-nimiset (suomennettuna Musta-Pete) mustakasvoiset hahmot, jotka aiheuttavat jokavuotisen keskustelun. Tarinan mukaan hahmojen kasvojen mustuus on peräisin savupiipun tuhkasta, mutta puvustukseen kuuluu kyllä myös paksut, kirkkaanpunaiset huulet ja tumma, lyhyt kiharaperuukki. Tämä aiheuttaakin jokavuotisen keskustelun näiden hahmojen soveliaisuudesta, kun toinen leiri kritisoi hahmojen rasistisuutta ja toinen korostaa juhlan perinteikkyyttä.

Siinä kymmenen erikoista asiaa Hollannista. Yllättikö näistä joku? Mikä sinusta on erikoinen fakta Hollannista?

Kuvat Metti Forssell

36 comments

Leave a Reply to Hanna Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

  • Isa

    Minäkin tunnustan että olen seurannut blogiasi jo niiltä ajoilta kuin asuit tässä “salaisessa maassa” :) Nyt oli pakko kommentoida koska oli hauska kuulla että olette asuneet Eindhovenissa, nimittäin mieheni on kotoisin aivan siltä alueelta Geldropista! Hollanti on ihana maa, joka kerta ihastelen niitä kauniita olkikatto taloja. Niin erillainen rakennustyyli kuin täällä!

    • Voi miten ihanaa, että olet ollut mukanani niin pitkään! Geldropissa asui myös muutama opiskelukaverini! Ja Hollanti on kyllä ihana maa ja siellä tosiaan on monia erioavaisuuksia, ihanasti muistuu mieleen kun te muut maan hyvin tuntevat myös niistä muistuttelette! <3

  • Johanna

    Olipa mielenkiintoinen postaus! Kieltenopettajana mua kiinnostaisi lukea siitä, miten hollannin kielen opettelu sujui. Muistan lukeneeni jostain postauksesta, että puhut hollantia? Puhuuko miehesi?

    • Mukava kuulla! Kielen opettelu sujui tosi hyvin, sillä kun saa asua vielä maassa jonka kieltä opetetaan niin sitä saa koko ajan aktiivista harjoitusta. Sinne muuttaessa osasin ranskaa sekä ruotsia, jotka molemmat auttavat hollannin kielen oppimisessa. Minulla on hollannin kielen tunteja pari kertaa viikossa kouluni puolesta, koska minulla piti olla hollanti akateemisella tasolla jotta pystyin kolmantena vuonna tehdä työharjoitteluni Hollannissa. Mieheni puhuu erittäin sujuvaa hollantia, paljon parempaa kuin minä. Hän asui maassa jopa 10 vuotta.

  • M

    Moi Hanna, pieni tarkennus: Hollannissa saa kotiin hoitajan synnytyksen jälkeen nykyään 8-10 päiväksi. Perhe joutuu tulemaan myös vastaan muutamilla euroilla tunti tästä palvelusta.

    • Hei kiitos kovin tarkennuksesta! En tiedä onko käytäntö muuttunut 10 vuodessa, enkö muista enää oikein vai olenko saanut kavereiltani virheellistä infoa tuolloin. Mutta hyvä kun selkesi ja kiitos infosta! :)

  • Sanna

    Ihanaa, että tulet kirjoittamaan aiheesta!

    Olen itse viimeisen kahden vuoden aikana reissannut Hollantiin kuusi pidempää ja lyhyempää reissua, ja olen totaalisen rakastunut ainakin Amsterdamissa ja Haarlemissa viettämäni ajan perusteella. Huomaan monen mieltävän Amsterdamin pelkästään punaisiksi lyhdyiksi ja coffee shopeiksi, mutta varsinkin laitamilta löytyy mielestäni ihania luonnonläheisiä ja idyllisiä alueita. Pääosin tapaamani hollantilaiset ovat olleet myös todella miellyttäviä – jotenkin on synkannut. Mikä on iso plussa, on pientekin kauppojen elintarvikevalikoima. Tuntuu, että terveellistä valmisruokaakin, välipaloja yms. on helppo saada joka puolelta, eivätkä ne maksa paljon.

    Jään mielenkiinnolla odottamaan tulevia postauksia. :)

    • Voi apua Hollanti on niin paljon enemmän! Siellä seitsemän vuotta asuneena olen käynyt punaisilla lyhdyillä kaksi kertaa vieraiden kanssa ja juuri siksi en miellä Hollantia yhtään siksi. Minä miellän Hollantiin juurikin idyllisen luonnon, tulppaanit, tuulimyllyt, jalkapallin, pienet kyläkeskukset yms. Hollanti on tosiaan ihana ja ikävä on sinnekin, vaikka Suomessa on nyt ihan parasta olla <3

  • Rotterdam

    Kiitos tästä postauksesta. Hollanti on ihana! Ja jotenkin helppo maa asua suomalaisen näkökulmasta. Asuin siellä opiskeluvaihdossa ollessani 2010. Yksi asia, joka minut vähän yllätti, oli paikallisten suorapuheisuus. Olen itse melko ujo, joten tämä vähän vaati totuttelua. Lisäksi ihmetystä aiheutti tuolloin aikaisin kiinni menevät kaupat.

    Odotan mielenkiinnolla tulevia kirjoituksia. Erityisesti mua kiinnostaa se, miten opit hollannin kielen. Miten sujuvasti puhut/ymmärrät sitä? ?

    • C

      Yhdyn tähän kommenttiin täysin!! Paikalliset ovat niin suorapuheisia…asuin Maastrichtissa kolme vuotta, enkä koskaan tottunut suorapuheisuuteen :D Tai siis, se on yhtä kaikki piristävää kyllä, mutta jotenkin en vain millään tottunut siihen. Toinen asia, joka minulla tuli heti mieleen on bitterballen ja borrel.

      Ja gezellig…kenties voisimme ajatella sitä alankomaisena hyggenä?

      Pyöräilystä tuli mieleen se, kuinka entinen poikaystäväni järkyttyi kun istahdin ensimmäisen kerran hänen tarakalleen jalat erikseen, enkä siis sivuittain jalat yhdessä toisella puolella. No, sittemmin olen oppinut ja totta on, että sivuttain istuminen on kenties helpompaa aikuisena :D.

      Anyways, ihana maa! Kiitos tästä postauksesta, nyt nostalgisena aamukahvin kanssa muistelen elämääni siellä.

      • Vo että miten ihana on lueskella näitä teidän muistoja ja kokemuksia! Verestävät omiani ihan toisella tavalla ja muistin sopukoista herääkin vaikka mitä vanhoja juttuja <3 Ja ah, gezellig. Se on todellakin hollantilainen hygge ja hitto että sitä viljellään :D
        Ja apua miten hyvä pointti, koska mäkin istuin juuri hiljattain kaverin tarakalla ja tottumuksesta jalat molemmin puolin :D :D Kiitos, ihana kun kommentoit <3

    • Hei ihana kuullla että sinäkin olet asunut maassa – ja nuo mainitsemasi asiat ovat NIIN TOTTA! :D Tiesitkö, että prosentuaalisesti Hollannista tulee eniten konsultteja? :D Aina sanomassa mielipiteensä, eivätkä tosiaan kaartele :D Ja siis voi vitsi toi kauppojen aikaisin kiinni meno on kyllä ihmetyttänyt minuakin aina! Hyviä pointteja mitkä itsellä unohtuneet, kiitos muistutuksesta! :)

      Ja hollantini on toki ruostunut kun en ole käyttänyt sitä aktiivisesti n.seitsemään vuoteen. Mutta kyllä se sieltä suht nopeasti takaisin tulee. Pystyn edelleen tuottamaan ja ymmärtäminen on toki helpompaa.

  • Marianne

    Olipa todella mielenkiintoinen postaus! Paljon tuli itselleni uusia asioita. Olen kätilö ja tuon Hollannin korkean kotisynnytysprosentin tiesinkin, mutta mahtavaa, että kaikki saa itselleen ihan valtion tukemana hoitajan kotiin aluksi! :) innolla odottelen tulevia Hollanti -postauksiasi :)

    • Voi ihana kuulla, että pidit! Ja tuo hoitaja mahdollisuus on minusta hieno asia! Toki heillä ei taas ole samanlaisia äitiysvapaita ja tukia kuin meillä, mutta kaikessa puolensa! :)

  • Sara

    Musta on ihanaa että jaksat tuottaa sisältöä joka eroaa niin paljon kaikista muista suomiblogeista, joiden postaukset koostuvat pelkästään yhteistyöpostauksista/ mainoksista.

    Pitää kiittää ja kumartaa että niin monen lapsen äitinä voit panostaa blogiisi 110%.

    Asun itse Ruotsissa, ja puhun äidinkielenäni ruotsia enkä usein jaksa kirjoittaa/lukea suomenkielisiä blogeja ja artikkeleita. Huomaan kuitenkin että joka kerta kun huomaan Facebookista olet postannut uuden kirjoituksen, jaksan innolla lukea mitä olet postannut, ja vaikka suomenkielii tuntuu hankalalta, jaksan silti panostaa lukemiseen <3

    Kiitos ihanasta blogista.

    • Kiitos kovasti kohteliaisuudesta, olen iloinen että pidät blogini sisällöstä! <3 Varsinkin kun Suomessa on huikea määrä erittäin hyviä blogeja.

      Ja miten ihana kuulla, että luet minun postaukseni ja sitä kautta pidät kiinni suomenkielestä. Ja erinomaisestihan sinulta menee tuottaminenkin?! :D <3 Kiitos kun kommentoit ja luet.

  • J

    Täällä tullut viimeiset 6 vuotta asuttua ja kuherruskuukausi ohi jo kauan sitten :D alkanut arvostaan suomee ihan erilailla kun sillon kun sielä asui! Palkkani täällä taitaa olla vähän korkeempi mitä Suomessa samalla alalla maksettais mutta herraisä näitä kuluja.. terveysvakuutus joka kk 130euroo, jätevesimaksuja, gemeente belasting yms mistä en Suomessa oo ikinä kuullutkaan :| oon niin ylpee joka kerta kun saan kertoa kaikista suomalaisista hienouksista <3 kyllähän tää ihan kiva maa on silti ja paikkansapitäviä juttuja kerroit :)

    • Hei ihana kuulla! <3 Ja hei kiitos vielä noista muistutuksista… Siitä on jo 7 vuotta kun Hollannissa asuin, niin moni asia jo unohtunut. Nämä teidät tarinat ja pointit verestävät muistoja ja tulee taas vaikka mitä muistin sopukoista mieleen. Mielelläni kuulisin lisää sinun kokemuksiasi niin sitäkin kautta toivottavasti muistan lisää niitä omia fiiliksiä tuolta ajalta <3 Ihania aikoja sinne Hollantiin! <3

  • M.

    Ei vitsi mitkä nostalgiat tuli heti kun luin Eindhoovenista. Muutama vuosi sitten olin työharjoittelussa muutaman viikon juuri Eindhoovenissa sijaitsevassa kaupassa ja asuin siinä lähellä sijaitsevassa pienemmässä kylässä. Mutta tosiaan, muistan vieläkin kuinka piti pyöräillä sen suunnilleen 10 km suuntaansa :D Lähinnä koska en uskaltanut jostain syystä mennä bussilla ennen kuin vasta viimeisellä viikolla, koska pelkäsin että unohdan jäädä oikealla pysäkillä, hah :D

    Odotan innolla seuraavia aiheeseen liittyviä postauksia, jotta voin taas fiilistellä itsekin niitä aikoja :)

    • Eikä! Eindhoven on kiva kaupunki. Siellä on muutama ravintola mistä pidettiin kovin, tosin pitääkin katsoa ovatko ne vielä pystyssä! :D Ja ihana kuulla että täällä on teitä niin paljon, keillä on omia kokemuksia maassa asumisesta.

  • Jee, hyvä Hanna. Hollanti postaussarja on superhyvä idea. Tätä oli niin mielenkiintoista lukea. Näitä ehdottomasti lisää! <3

    • Muru sä oot IHANA <3 Ja hei mä niin toteutan sen sun poikkishaasteen! :D Hyvä kun kommentoit, muistui mieleen ja nyt pyydän jos Mika ehtisi tehdä sen vkolopuksi :D <3

  • RL

    Hei Hanna! Kiitos tosi kivasta blogista ja tästä hyvin mielenkiintoisesta postauksesta. Sinulta saa niin paljon kaikenlaista hyvää infoa yleensäkin monista aiheista, mikä on ihanaa ja avartavaa. Ja ei kaivannut kuvitusta Hollannista, aivan ymmärrettävää, että tämä ei ollut varsinainen `kävin reissussa tässä kuvia-juttu`. Niin, ja vaikutat olevan todella ystävällinen, oikeudenmukainen, lämmin ihminen. Kirjoituksiasi on tosi mukava lukea, samoin podcasteja kuunnella. Ihanaa syksyä!

    • Ihana kuulla, että pystyn tarjoamaan blogissa mielenkiintoista sisältöä! <3 Juu tämä ei ollut sellainen postaus ja tosiaan nyt lähiviikkojen ajan tulen muistelemaan näitä aikoja, tosin ihan vain Helsingistä. Tosin jonkun throw back postauksen voisi myös heittää väliin, itsellekin melkoisten huvittavaa ja iloista nostalgiaa! :D
      JA kiitos hyvin kauniista sanoistasi ja siitä miten näet – enemmän se kertoo aina sinusta <3 Ihanaa syksyä ja kiitos kauniista kommentista!

  • Amsterdaami

    Lekker! En malta odottaa seuraavia postaukisa, erityisesti mitä kaipaat ja mitä et kaipaa Alankomaissa. Muutin itse 2kk sitten Amsterdamiin ja pidän maasta, kulttuurista ja ihmisistä todella paljon. Mahtaako olla vielä “kuherruskuukautta” uuden kaupungin kanssa, mutta toistaiseksi en voisi kuvitella viihtyväni paremmin missään muualla maailmassa, Suomen liskäksi tietysti. Kommentoin nyt ensimmäistä kertaa ikinä (mihinkään) blogipostaukseen, vaikka olen seurannut blogiasi Hollannin ajoiltasi asti. Kiitos paljon blogistasi, olet ihanan sydämmellinen ihminen ja onnistut välittämään positiivista ja voimaannuttavaa energiaa ruudunkin välityksellä :)

    • Ja wel!!! <3 Echt lekker! <3
      Hei ihana kuulla! JA voi onnea uuteen maahan! Hollanti on ihana, sinne on suomalaisena helppo sopeutua. Kiitos kovasti myös ensimmäisestä kommentista! <3 Kiitos, että olet ollut mukanani niin pitkään! Ja erityisen mieluusti kuulisin kuulumisiasi aina kun kerkeät – olisi ihana kuulla miten sinne sopeudut, mitä koet ihanana ja mikä on yllättänyt. Se ehkä verestää minussakin vanhoja muistoja jotka muuten ovat tässä vuosien saatossa jääneet unholaan.
      Kiitos hyvin sydämellisestä viestistäsi ja onnellisia aikoja Hollantiin! <3 Mekin toivomme, että vielä hetken voisimme jossain vaiheessa siellä asua <3

  • Jaana

    Kiva postaus, mutta olisin kovin toivonut näkeväni kuvituksena kuvia Hollannista eikä Helsingistä. :)

    Hollanti oli kyllä kiva maa vierailla ja selkeästi juna kaikkein kätevin tapa liikkua. Hyvä ystäväni asuu siellä hollantilaisen puolisonsa kanssa ja sitä kautta on tullut tutustuttua maahan enemmänkin. Palkkataso tuntuu paremmalta, mutta toisaalta hekin maksavat vuokraa yllättävän paljon asunnosta joka on reilusti Maastrichtin ulkopuolella.

    • Kiitos, mutta ikävä kyllä minulla ei ole sellaisia kuvia Hollannista tällä koneellani. Olen pitkään halunnut mennä käymään, mutta vielä en ole ennättänyt. Viimeksi olen käynyt vuonna 2014. Maa on huikea ja kyllä, junalla on pääsääntöisesti kätevä liikkua. Itse tosin asuin Heerenveenissä sen reilu 3 vuotta ja sieltä ei ollut ihan niin hyvät junayhteydet esim opiskelukaupunkiini Groningeniin. Ja tosiaan, Hollannissa sanoisin asumiskustannusten olevan aika +/- nolla. Palkkataso on hyvä, mutta pääsääntöisesti aika Suomen tasolla. Vuokrat tosiaan vaihetelvat suuresti kaupunkien mukaan. Elintarvikkeet ovat (tai ainakin olivat) edullisempia kuin Suomessa, itse en mitään merkittäviä eroja hinnoissa kylläkään huomannut siellä asuessani.

  • Haidi

    Olipas mielenkiintoisia faktoja. Osa ihan tuttua, mutta tuo kotisynnytys ja ojitus oli kyllä ihan uutta :D ulkomailla asuminen on aina niin mielenkiintoinen aihe, joten näitä postauksia jään kyllä odottelemaan. Olisi kiva kuulla muistoja hollannista, mitkä ovat jääneet mieleen.

    • Joo se on kyllä aihe mistä voisi keskustella enemmänkin! Hyvin poikkeuksellinen tapa tämä Hollannin kotisynnytysten määrä muuhun maailmaan verrattaessa. Siitä on paljon keskustelua puolesta ja vastaan.

      • E

        Moi Hanna! Kiitos inspiroivasta blogistasi! Hauska teema ;). Puoliksi suomalaisena, puoliksi hollantilaisena ja naistentautien ja synnytysopin erikoistuvana lääkärinä Hollannissa koin, että minun on pakko kommentoida kotisynnytys-aihetta, joskin vähän myöhässä. Hollannissa ensisynnyttäjistä noin 20% aloittaa synnytyksen kotona oman kätilönsä tukemana. Puolet tuosta määrästä, eli 10% ensisynnyttäjistä, lopulta synnyttää kotona (ilman minkäänlaista lääketieteellistä kivunlievitystä, ilman ns riskitekijöitä, joita on PALJON ja jotka määrittävät sen, joudutko esim kesken synnytyksen vielä sairaalaan). 83% naisista jotka ovat jo aiemmin synnyttäneet, (joilla ei ole riskitekijöitä) myös synnyttävät kotona. Kotisynnytys on aika ristiriitainen aihe monessa mielessä, myös täällä. Tärkein pointtini oli ehkä selventää, ettei sitä suositella jos on riskitekijöitä, eikä se ole ensisynnyttäjille yleistä. Hollannissa lähin sairaala ei (yleensä) ole kovin kaukana mikä selittänee miksi aiemmin synnyttäneen kynnys synnyttää kotona on matalampi. Hauskaa Sinterklaasia toivottaen, E.

        • Hanna Vayrynen

          Hei ihan mahtava tieto, kiitos paljon tarkennuksesta! Koska juuri näitä asioita itsekin mietin ja miten mahtavaa oli saada vastaus asiantuntijalta! Minun hollannissa asuva ruotsalainen ystävä esimerkiksi synnytti esikoisensa kotona, joka oli meille aikanaan hurja juttu, mutta hän koki sen hyvin voimaannuttavana ja lämpimänä kokemuksena. <3 Kiitos hurjasti näistä hyvin mielenkiintoisista luvuista! Olisiko vielä mahdollista kuulla sinun mietteitäsi kotisynnytyksestä? :)

          • E

            Hanna, saanko vastata mailitse sinulle? Info@hannavayrynen.com?

          • Hanna Vayrynen

            Saat toki! Laitatko viestiä tänne kun olet laittanut (minulla saattaa vielä nimittäuin tuon uuden mailin puolella sujahtaa osa maileista roskapostin puolelle) :)

          • E

            Eipä kestä, voisin puhua näistä asioista tuntikaupalla, siispä taidan olla oikealla alalla :D. Vielä muuten tarkennuksena, tuo 83% pätee naisiin jotka ovat aiemmin synnyttäneet “riskittä” ja joilla alusta alkaen on aikomus synnyttää kotona (eli siis prosenttimäärä sairaalassa synnyttävistä monisynnyttäjistä on suurempi kuin tuo 17%). Itse koen, että kotisynnytys voi juurikin olla kaunis ja voimaannuttava tapahtuma. Kotisynnytyksen puolestapuhuvat argumentoivat, että oman kodin tuoma rauha edesauttaa joitain naisia rentoutumaan synnytyksen aikana ja tästä johtuen synnytys etenee nopeammin. Ensisynnyttäjänä en itse haluaisi synnyttää kotona, koska on aika arpapeliä, joudutko lähtemään sairaalaan kesken kaiken tai synnytyksen jälkeen. Minua henk.koht ahdistaisi skenario jossa esim vauva joutuisi ahdinkoon, istukka ei tulisi ja vuotaisin yhtäkkiä paljon verta, vauvaa jouduttaisiin esim synnytyksen jälkeen elvyttää jne jne ja siinä vaiheessa matkaa sairaalaan olisi vaikka puoli tuntia. Monissa sairaaloissa täällä on ns “synnytyshotelleja” (:D), minne sairaalan ulkopuoliset kätilöt potilaineen tulevat synnyttämään. Niissä ei tarjota CTG-monitorointia, kivunlievitystä tms “lääketieteellistä” mutta mikäli riskejä ilmaantuu tai potilas esim haluaa epiduraalin, sairaalan oma synnytyssali ja sairaalan omat kätilöt ja lääkärit ovat saman katon alla.
            Monisynnyttäjänä voisin kuvitella synnyttäväni kotona, mikäli pystyisin luottamaan kätilöön. Täällä kätilöpalveluita tarjotaan laidasta laitaan. Yleensä kätilöt jotka eivät työskentele gynekologien kanssa sairaalassa muodostavat oman praktiikan, ennenvanhaan usein yksin, nykyään praktiikoissa on yleensä noin 3-8 kätilöä töissä. Suurin osa on toki ammattitaitoisia ja tietää milloin täytyy lähteä sairaalaan, mutta valitettavasti olen nähnyt myös paljon ituhippi-meininkiä missä sairaalaa mustamaalataan, synnytyksen “medikalisointia” vastustetaan ja jopa tehdään päinvastaisesti kuin mitä Hollannin Gynekologiliitto suosittelee koska ohjeita pidetään typeränä. Näissä tilanteissa valitettavasti käy joskus huonosti. Summa summarum: itse en ensisynnyttäjänä synnyttäisi kotona, monisynnyttäjänä kätilöstä ja synnytyksen etenemisestä riippuen ehkä. Heitän vastakysymyksen, olisitko ajatellut voivasi synnyttää kolmannen poikasi kotona? :) Toinen ajatus: miten ihmeessä Suomessa esim Lapissa monisynnyttäjät ehtivät sairaalaan, toisin sanoen kuinkakohan paljon kotisynnytyksiä Suomessa on?

          • Hanna Vayrynen

            Todella mielenkiintoista! Kiitos paljon myös tästä kommentista!
            Saanko kysyä missä päin Hollantia asut? Ja oletko ja kauan ollut? Meillä jo pieni ikävä sinne päin, vaikka koemmekin SUomen olevan meidän perheelle ihanin paikka asua.

            Kysymykseesi: En olisi voinut kuvitella synnyttäväni ainakaan esikoistani kotona. Ei se kyllä käynyt kolmannenkaan kanssa mielessä, vaikka minulla on hyvin positiiviset kokemukset kaikista synnytyksistäni. Kaikki on mennyt hyvin ja olen voinut synnyttää kaikki alateitse, mikä oli itselle helpotus. Mutta koska minulla on niin positiivinen kokemus kaikista, ja jos nyt enemmän asiaa mietin, niin voisin jopa asialle suoda ajatusta. Minulta löytyy lähipiiristä tapauksia, ketkä ovat synnyttäneet kotona, tosin ei suunnitellusti, mutta kun asiat ovat edenneet niin nopeasti ettei olal ehditty. Serkun serkkuni otti esimerkiksi itse “kopin” kolmannesta lapsestaan, kun kukaan ei ehtinyt hätiin. Kaikki meni onneksi kuitenkin hyvin. Muistan itse kun soittelin kolmannen kanssa synnytyssairaalaan supistusten alkaessa ja pohdin, että pitänee tulla nopeasti koska kolmannen kanssa voi asiat edetä vauhdilla. Ensimmäisten kahden kanssa kun sinnittelin kotona niin pitkään kun mahdollista (halusin rauhallisen ympäristön ja että synnytys etenee) ja se tuntui toimivan minulla. Muistan kuinka kätilö jonka kanssa puhuin sanoi rauhallisella äänellä. Ei hätiä, jos se syntyy niin vauhdilla että tulee kotona, niin sehän on helppo synnytys! :D Mekin kun asumme Helsingin keskustassa ja apu olisi todennäköisesti paikalla viidessä minuutissa jos siihen tulisi. Kaikki kuitenkin syntyivät samoin tavoin sairaalassa. Ja olen joskus kuullut tilastoista kuinka paljon Lapin seuduilla tosiana syntyy lapsia autoon kun ei vaan ehdi. En tosiaan tiedä kuinka paikkansa pitäviä ovat – pitänee selvitellä ihan mielenkiinnosta!