CATEGORIES

Tasapainon hakua ja lapsen kaunis mieli

5.11.2018

Kulunut syksy on ollut helvetillisen kiireinen. Paljon on ehtinyt pienessä ajassa tapahtua ja aika ajoin ihan kurkkua kuristaa kun tuntuu siltä, etten mitenkään saan kaikkea tarvittavaa tehtyä. Miten jokainen päivä tuntuukin siltä, että maailma pitää saada valmiiksi? Vaikka haaveilen lomasta perheen kesken niin samalla tuntuu siltä, ettenhän minä mitenkään ehdi lomalle kun on liikaa tehtävää. Samalla tiedän, että minun on hidastettava hetkeksi, jotta jaksan tätä arjen hurjaa tahtia. Kaipaan aikaa ilman aikatauluja. Olen jo jokin aika sitten päättänyt pyhittää viikonloput perheelle, sillä työni luonne rohmuaisi helposti nekin. Töitä yritän kaikin keinoin viikonloppuisin välttää. Usein se on mahdotonta, mutta siihen pyrin. Tänäkin viikonloppuna yritin tasapainottaa hektistä tahtia ottamalla suhteellisen rauhassa perheen kanssa, emmekä sopineet mitään suunniteltua tekemistä viikonlopulle. Ainoat aikataulurajoitteet tulivat poikien harrastuksista ja peleistä, joita on jo yllättävän paljon. Logistinen haaste vasta esittäytyykin kun kolmaskin haluaa alkaa harrastaa. Mutta mitä sitten teimme viikonloppuna?

Perjantaina käytiin koko perhe leikkimässä Ison Omenan Duudsonit Parkissa. Rentoudun parhaiten saadessani puuhata poikieni kanssa. Se pakottaa ajatukset ihanasti siihen hetkeen. Viihdyimme puistossa jopa reilut kolme tuntia! Pieninkin viiletti ihan innoissaan isoveljien perässä ja rohkeana tiputtautui mm. alimmista hyppytorneista vaahtomuovimereen. Vauhti on hänelläkin jo melkoinen. Lauantaiaamuna esikoisella oli treenit, minne suuntasimme koko perheen voimin. Samalla kun hän treenasi kavereittensa kanssa niin minä, mieheni sekä nuorimmat poikamme leikimme ja potkimme palloa kentän laidalla. Niin paljon kun voimme teemme yhdessä, sillä yhdessä vietetty aika auttaa meitä rentoutumaan ja nauttimaan hetkestä. Sen jälkeen vetäydyimme kodin rauhaan. Hengasin koko päivän pehmeässä kasmirvillaisessa oloasussa, sytytin kynttilöitä, teimme bataattikeittoa ruoaksi ja pelasimme muistipelejä. Illansuussa teimme vielä leffapesän ja katsoimme yhdessä koko perheen elokuvan. Tällä kertaa vuorossa oli Nalle Puh. Uni tuli päivän päätteeksi kaikille nopeasti. Itsekin olen tätä nykyä valmista kauraa viimeistään puoli yhdentoista kieppeillä. Sunnuntaiaamuna päätimme lähteä uimaan, joka on poikiemme yksi lempiasioita tällä hetkellä. Ohittaessamme Helsingin Jäähallia huomiomme kiinnittyi valtavaan määrään aasialaisia turisteja. Heitä oli kyseisellä hetkellä liikkeellä niin paljon, etteivät he mahtuneet edes kaikki samalle keskellä tietä olevalle raitiovaunupysäkille, vaan valtaosa odotti vuoroaan pysäkille Mannerheimintien molemmin puolin. Monilla oli hengitysmaskit kasvojensa suojana, mitä jäin pohtimaan kun takapenkiltä kuului neljävuotiaan poikani viattoman innostunut ääni: “Katsokaa, täällä on ihan sika paljon ninjoja!” Eihän siinä pokka pitänyt. Ninjago-piirretyistä innostunut nelivuotias tietty yhdisti hengitysmaskit ninjoihin. Huvittuneen hetken jälkeen jouduimme kuitenkin kauniisti selittämään, että ei, kyseessä ei ollut ninjojen kokous Helsingissä. Lapsen mieli on kaunis. Kaiken kaikkiaan ihana viikonloppu täynnä perhettä, lämpöä, naurua ja kaivattua rauhaa, jotta tänään taas jaksaa paahtaa. <3

Kuvat Alexa Dagmar

1 comments

Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

  • Lora

    Yhteiset viikonloppuhetket läheisten kanssa on parasta ja siinä nopeasti unohtuu arjen kiireet ja paineet.

    Näissä kuvissa on kauniin harmoninen sisustus. Olen itse etsinyt samantyyppistä vaaleaa mattoa, onko se minkämerkkinen? :)